HMS Brecon (L76)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Kuninkaallisen laivaston toisessa maailmansodassa palvelleesta Hunt-luokan saattuehävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia, katso HMS Brecon.
HMS Brecon
HMS Brecon
HMS Brecon
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja John I. Thornycroft and Company, Woolston
Kölinlasku 27. helmikuuta 1941
Laskettu vesille 27. kesäkuuta 1942
Palveluskäyttöön 18. joulukuuta 1942
Palveluskäytöstä romutettu 17. syyskuuta 1962
Tekniset tiedot
Uppouma 1194 t (kuiva)
1586 t (max)
Pituus 90,22 m
Leveys 9,6 m
Syväys 2,36 m
Koneteho 19000 hv
Nopeus 26 solmua
Miehistöä 170
Aseistus 6 4" QF Mk XVI tykkiä kaksiputkisina Mk XIX asennuksina
4 kaksinaulaista QF Mk VIII tykkiä neliputkisena Mk VII asennuksena
2 20 mm Oerlikon ilmatorjuntatykkiä yksiputkisina P Mk III asennuksina
4 .50" (12,7 mm) Vickers konekivääriä kaksipiippuisina Mk V asennuksina
3 21" (533 mm) torpedoputkea
2 syvyyspomminheittäjää ja 1 kisko, joihin 40 syvyyspommia

HMS Brecon (viirinumero L76) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Hunt-luokan tyypin IV saattuehävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa ja sen päätyttyä aina 1960-luvun alkuun.

Alus tilattiin 27. heinäkuuta 1940 John I. Thornycroft and Companyltä Clydebankistä osana vuoden 1940 hätäohjelmaa (engl. 1940 War Emergency Program). Sen köli laskettiin 27. helmikuuta 1941 työnumerolla J6140 ja alus laskettiin vesille 27. kesäkuuta 1942. Alus valmistui 18. joulukuuta.[1][2]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Brecon siirtyi koeajojen ja varustamisen päätyttyä joulukuun lopulla 1942 Scapa Flowhun koulutettavaksi. Alus oli koulutusajan Kotilaivaston 6. Hävittäjälaivueessa, johon se oli määrätty palvelukseen. Koulutuksen päätyttyä helmikuussa alus aloitti saattueiden suojaamisen ja laivaston raskaiden alusten suojaamisen Pohjanmerellä ja luoteisen reitin alueella.[2]

Alus määrättiin toukokuussa Sisilian maihinnousuun, minkä seurauksena se liittyi 21. kesäkuuta Gibraltarille matkanneeseen saattueeseen WS31/KMF17 HMS Arrowin, HMS Ledburyn, HMS Blencathran, HMS Brissendenin, HMS Hambledonin, HMS Mendipin, HMS Viceroyn, HMS Wallacen, HMS Witheringtonin ja HMS Woolstonin kanssa. Alus jäi 26. kesäkuuta suojaamaan saattuetta KMF17 risteilijä HMS Ugandan kanssa saattueiden erkaannuttua toisistaan. HMS Brecon liittyi 7. heinäkuuta Oranissa Saattajaryhmä V:hen, jonka muut alukset olivat HMS Blankney ja HMS Brissenden. Osasto määrättiin suojaamaan saattue KMF18 sillanpäähän, jonne saattue lähti 9. heinäkuuta. Saattueen saavuttua seuraavana päivänä määränpäähän alus aloitti saattajaryhmän mukana alueen suojauksen sekä saattueiden suojaamisen.[2]

Alus siirrettiin elokuussa 58. Hävittäjäviirikköön, jonka mukana se määrättiin Salernon maihinnousuun. Alus liittyi pohjoiseen hyökkäysosastoon (Task Force 85, TF85).[2]

Alus matkasi syyskuun alussa Bizertaan, jossa se määrättiin 3. syyskuuta suojaamaan saattuetta FSS2. Alus lähti 6. syyskuuta saattueen mukana Bizertasta. Alus erkani 9. syyskuuta saattueesta sen saavuttua määränpäähänsä, minkä jälkeen alus suojasi maihinnousua tykkitulella risteilijöiden HMS Mauritiuksen, HMS Ugandan, HMS Orionin, HMS Auroran ja Yhdysvaltain laivaston USS Philadelphian, USS Boisen, monitori HMS Robertsin ja hävittäjien HMS Lookoutin, HMS Loyalin, HMS Tartarin, HMS Nubianin, HMS Quantockin ja HMS Eggesfordin kanssa. Hyökkäysvaiheen päätyttyä alus palasi saattueiden suojaksi, tukitehtäviin ja partiointiin. Alus kolaroi lievästi HMS Laforeyn kanssa.[2]

1944[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Brecon määrättiin tammikuussa 1944 Anzion maihinnousun pohjoiseen hyökkäysosasto Peteriin. Alus oli 21. tammikuuta Napolissa, josta se lähti 23. tammikuuta Anzion sillanpäähän. Alus aloitti sillanpäähän saavuttuaan maihinnousun tukemisen ja partioinnin alueella.[2]

Alus upotti maaliskuussa Saksan laivaston sukellusveneen U-450:n HMS Blankneyn, HMS Exmoorin ja HMS Blencathran kanssa (40°11′N, 12°27′E ). HMS Brecon siirrettiin huhtikuussa 18. Hävittäjälaivueeseen suojaamaan saattueita Välimerellä.[2]

Alus määrättiin heinäkuussa Yhdysvaltain laivaston alaisuuteen Etelä-Ranskan maihinnousuun suojaamaan saattueita. Se matkasi elokuussa Napoliin operaatiota varten, missä alus määrättiin suojaamaan saattuetta SM3. Alus saapui 20. elokuuta saattueen mukana sillanpäähän. Aluksen vapauduttua operaatiosta se palasi laivueeseensa.[2]

Alus upotti 19. syyskuuta sukellusvene U-407:n Meloksen eteläpuolella HMS Terpischoren, HMS Troubridgen, HMS Zetlandin ja Puolan merivoimien ORP Garlandin kanssa (36°27′N, 24°33′E ). HMS Brecon tulitti 28. syyskuuta Pegadiota Scarpanton saarella HMS Liddesdalen ja HMS Zetlandin kanssa.[2]

HMS Brecon kuului lokakuussa Egeanmerelle sijoitettuihin laivastovoimiin, minkä tehtävänä oli suojata Egeanmeren saarten ja Kreikan mannermaan takaisin valtausta akselivaltojen joukkojen vetäytyessä alueelta. Alus tuki alueen taistelutoimia, kunnes se määrättiin marraskuussa palaamaan kotimaahan valmistautumaan siirtoonsa Itäiseen laivastoon.[2]

1945[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Brecon liittyi tammikuussa 1945 Sheernessissä 21. Hävittäjälaivueeseen, jonka muodostivat HMS Bleasdale, HMS Cattistock, HMS Cottesmore, HMS Cowdray, HMS Croome, HMS Eggesford, HMS Fernie, HMS Haydon, HMS Holderness, HMS Mendip, HMS Middleton, HMS Pytchley ja Ranskan laivaston La Combattante. Laivueen tehtävänä oli suojata Kanaalin alueen saattueita.[2]

Alus määrättiin huhtikuussa huollettavaksi, minkä vuoksi se aloitti matkan Maltalle. Alus siirrettiin Maltalla telakalle. Se palasi toukokuussa palvelukseen ja alus aloitti koeajojen päätyttyä paluumatkan kotimaahan, jossa miehistö sai loman ennen ulkomaan komennuksen alkamista.[2]

Alus lähti 10. kesäkuuta Colomboon, jossa se liittyisi 18. Hävittäjälaivueeseen. Aluksen saavuttua heinäkuussa määränpäähänsä se aloitti valmistautumisen Malesian maihinnousuun. Operaatiota siirrettiin Yhdysvaltain laivaston vaatimuksesta. Alus siirrettiin 29. elokuuta 29. Hävittäjälaivueeseen.[2]

HMS Brecon suojasi 4. syyskuuta Colombosta saattueen JMG2, jonka mukana se liittyi sillanpäähän matkanneeseen saattueeseen JMA25. Alus täydennettiin 8. syyskuuta sen ollessa matkalla Singaporeen vastaanottamaan japanilaisen varuskunnan antautumisen. Se oli satamassa seuraavana päivänä varuskunnan antautuessa.[2]

Alus palasi 12. joulukuuta Portsmouthiin, jossa se poistettiin palveluksestaja se sijoitettiin reserviin. HMS Brecon sijoitettiin 1956 poistolistalle. Aseistuksen ja muun sotamateriaalin poiston jälkeen aluksen runko myytiin elokuussa 1961 BISCOlle romutettavaksi. Alus saapui 12. syyskuuta 1962 hinattuna Faslaneen Shipbreaking Industriesille romutettavaksi.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Colledge, JJ & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1. (englanniksi)
  • English, John: The Hunts - A history of the design, development and careers of the 86 destroyers of this class built for the Royal and Allied Navies during World War II. Cumbria, Englanti: World Ship Society, 1987. ISBN 0-905617-44-4. (englanniksi)
  • Whitley M J: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. English, John s. 17
  2. a b c d e f g h i j k l m n o Naval-history.net - HMS Brecon