HMS Cowdray

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HMS Cowdray
HMS Cowdray
HMS Cowdray
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Scotts Shipbuilding and Engineering Company, Greenock
Kölinlasku 30. huhtikuuta 1940
Laskettu vesille 22. heinäkuuta 1941
Palveluskäyttöön 29. heinäkuuta 1942
Palveluskäytöstä romutettu 1959
Tekniset tiedot
Uppouma 1 050 t (kuiva)
1 490 t (max)
Pituus 85,34 m
Leveys 9,62 m
Syväys 2,51 m
Koneteho 19 000 hv
Nopeus 25,5 solmua (67 km/h)
Miehistöä 164
Aseistus 6 4" QF Mk XVI tykkiä kaksiputkisina Mk XIX asennuksina
2 20 mm ilmatorjuntatykkiä
2 0,5" Vickers Mk III nelipiippuista konekivääriä
6 syvyyspomminheittäjää

HMS Cowdray (viirinumero L52) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Hunt-luokan tyypin II saattuehävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin 4. syyskuuta 1939 Scotts Shipbuilding and Engineering Companyltä Greenockista osana vuoden 1939 hätäohjelmaa (engl. 1939 War Emergency Programme). Aluksen köli laskettiin 30. huhtikuuta 1940 työnumerolla J1116 ja sen vesillelasku oli 22. heinäkuuta 1941.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Cowdray valmistui telakalta 22. heinäkuuta 1942, jolloin sen koeajot aloitettiin. Aluksen koeajot suoritettiin nopeutettuina ja se siirrettiin laivastolle hyväksyttäväksi. Hyväksynnän jälkeen alus siirrettiin koulutettavaksi ja varustettavaksi. Alus liittyi syyskuussa Londonderryyn saattajaosastoon läntisen reitin alaisuuteen.[1]

Alus määrättiin suojaamaan Huippuvuorille lähetettäviä tankkereita, jotka perustivat tankkauspisteen Jäämeren saattueille PQ18 ja QP14. Osasto nimettiin Force P:ksi. Se suojasi 10. syyskuuta RFA Blue Rangeria ja RFA Oligarchia hävittäjien HMS Oakleyn, HMS Windsorin ja HMS Worcesterin kanssa. Tankkausten päätyttyä 21. syyskuuta suojasi Blue Rangeria matkalla Islantiin, minne saavuttiin 26. syyskuuta. Alus palasi Londonderryyn.[1]

Alus suojasi 2. lokakuuta RMS Queen Maryä yhdessä HMS Curacoan, HMS Bramhamin, HMS Skaten sekä kolmen muun hävittäjän kanssa. Matkan aikana risteilijä törmäsi Queen Maryn kanssa upoten nopeasti, jolloin HMS Cowdray osallistui pelastustöihin. Alus suojasi 25. lokakuuta Pohjois-Afrikan maihinnousuun joukkoja kuljettanutta saattuetta.[1]

HMS Cowdray siirrettiin marraskuussa saattuetehtävistä osaksi Pohjois-Afrikan maihinnousun itäistä osastoa, mihin tehtävään kuului C kaistan rannikkosaattueiden suojaaminen sekä sukellusveneidentorjunta. Alus joutui 8. marraskuuta Cape Natifousta itään ilmahyökkäyksen maaliksi, jolloin pommi läpäisi etukannen räjähtäen rungon sisällä. Räjähdys tuhosi kattilahuone yhden, jolloin alus menetti liikuntakykynsä ja sen miehistöstä sai surmansa viisi ja haavoittui kaksitoista.[1]

Miinanraivaaja HMS Algerine hinasi 9. marraskuuta liikuntakyvyttömän aluksen rantaan seitsemän merimailia Algerista, jossa sen upottaminen valmisteltiin. Alus kuitenkin hinattiin 16. marraskuuta Algeriin tilapäiskorjauksia varten. Se lähti 24. huhtikuuta 1943 kotimaahan.[1]

HMS Cowdray saapui 22. toukokuuta Chathamiin, jossa se siirrettiin 2. kesäkuuta telakalle. Alus aloitti elokuussa 1944 koeajot ja sen korjaus valmistui 23. elokuuta, jonka jälkeen se valmistautui syyskuussa palvelukseen 21. Hävittäjälaivueessa Sheernessissä. Alus oli koulutuksessa lokakuun ja se liittyi uuteen laivueeseensa marraskuussa. Se suojasi rannikkosaattueita E-veneiden hyökkäyksiltä.[1]

Alus osui 10. tammikuuta 1945 pinnan alla olleesseen hylkyyn, kun se hyökkäsi pienoissukellusvenettä vastaan. Aluksen kaikuluotain ja peräsin vaurioituivat, minkä vuoksi se siirrettiin Chathamissa telakalle. Alus palasi 12. huhtikuuta laivueeseensa.

HMS Cowdray siirrettiin toukokuussa Itäisen laivaston 18. Hävittäjälaivueeseen. Alus oli huollettavana toukokuusta heinäkuuhun ennen lähtöään elokuussa Trincomaleehen. Alus palasi marraskuussa kotimaahan.[1]

Alus liitettiin Noren paikallislaivueeseen. Alus pelasti tammikuussa 1950 Thamesin suistosta laivueen mukana törmäyksessä uponneen sukellusvene HMS Truculentin miehistön.[1]

HMS Cowdray poistettiin 1951 palveluksesta ja siirrettiin Chathamin reserviin. Alus siirrettiin 1953 Portsmouthiin ja edelleen Hartlepooliin. Se sijoitettiin 1959 poistolistalle ja alus myytiin BISCOlle romutettavaksi. Alus saapui 3. syyskuuta 1959 hinattuna J J Kingille Sunderlandiin romutettavaksi.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Colledge, JJ & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 93. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1. (englanniksi)
  • English, John: The Hunts - A history of the design, development and careers of the 86 destroyers of this class built for the Royal and Allied Navies during World War II. Cumbria, Englanti: World Ship Society, 1987. ISBN 0-905617-44-4. (englanniksi)
  • Whitley M J: Destroyers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]