KNM Eskdale

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
KNM Eskdale
Royal Norwegian Destroyer Eskdale. A16086.jpg
Flag of Norway, state.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Cammell Laird, Birkenhead
Kölinlasku 18. tammikuuta 1941
Laskettu vesille 16. maaliskuuta 1942
Palveluskäyttöön 31. heinäkuuta 1942
Palveluskäytöstä upotettu 14. huhtikuuta 1943
Tekniset tiedot
Uppouma 1070 t (kuiva)
1458 t (max)
Pituus 85,3 m
Leveys 10,16 m
Syväys 3,51 m
Koneteho 19000 hv
Nopeus 27 solmua (50 km/h)
Miehistöä 168
Aseistus 4 4" QF Mk XVI tykkiä kaksiputkisina Mk XIX asennuksina
4 kaksinaulaista QF Mk VIII tykkiä neliputkisena Mk VII asennuksena
3 20 mm Oerlikon ilmatorjuntatykkiä yksiputkisina P Mk III asennuksina
2 21" (533 mm) torpedoputkea
4 syvyyspomminheittäjää ja 3 kiskoa, joihin 110 syvyyspommia

KNM Eskdale (viirinumero L36) oli Norjan laivaston Hunt-luokan tyypin III saattuehävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Alus tilattiin 23. elokuuta 1940 Cammell Lairdilta Birkenheadista osana vuoden 1940 hätäohjelmaa. Sen köli laskettiin 18. tammikuuta 1941 telakkanumerolla 1080 ja työnumerolla J3249. Alus laskettiin vesille 16. maaliskuuta 1942 nimettynä Cumberlandissa pidetyn ketunmetsästyksen mukaan HMS Eskdaleksi. Se siirrettiin kesäkuussa Norjan laivastolle korvaamaan Yhdysvaltain laivastolta saatua palveluskelvotonta Town-luokan hävittäjää HMS Newportia. Alus valmistui 31. heinäkuuta 1942 Norjan laivaston alaisuudessa palvellen osana Kuninkaallista laivastoa.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eskdale määrättiin kesäkuussa palvelukseen otettaessa Portsmouthin 1. Hävittäjälaivueeseen. Alus siirtyi koeajojen ja varustamisen jälkeen Scapa Flowhun koulutukseen, jonka aikana se määrättiin suojaamaan Jäämeren saattueita.[1]

Alus liittyi 2. syyskuuta Loch Ewessä saattueeseen PQ18 HMS Campbellin, HMS Malcolmin ja HMS Farndalen kanssa. Alus erkani 6. syyskuuta saattueesta palaten Portsmouthiin, jossa se liittyi paria päivää myöhemmin laivueeseensa.[1]

Alus oli 13. lokakuuta etsimässä Saksan laivaston saarronmurtajaa Kometia yhdessä HMS Cottesmoren, HMS Quornin, HMS Albrightonin ja Norjan laivaston KNM Glaisdale kanssa. Alukset muodostivat etsintöjen aikana ryhmä A:n. Osasto A upotti Kometin tykkitulella.[1]

Eskdalen silta ja tulenjohtojärjestelmä vaurioituivat pahoin 12. marraskuuta Dieppeen tehdyssä kommandoiskussa. Alus palasi satamaan hätäohjauksen varassa. Alus siirrettiin 15. marraskuuta Portsmouthissa telakalle, mistä se palasi palvelukseen 16. tammikuuta 1943.[1]

Alus suojasi 14. huhtikuuta sisaraluksensa Glaisdalen ja viiden troolarin kanssa kanaalin saattuetta PW232. Saattueen jouduttua Saksan laivaston 3. Schnellboote laivueen E-veneiden hyökkäyksen kohteeksi alukseen osui kaksi S90:n laukaisemaa torpedoa menettäen liikuntakykynsä. Alukseen osui kaksi S112:n laukaisemaa torpedoa upottaen sen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Colledge, JJ & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 30. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1. (englanniksi)
  • English, John: The Hunts - A history of the design, development and careers of the 86 destroyers of this class built for the Royal and Allied Navies during World War II. Cumbria, Englanti: World Ship Society, 1987. ISBN 0-905617-44-4. (englanniksi)
  • Whitley M J: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]