HMS Berkeley (L17)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Kuninkaallisen laivaston toisessa maailmansodassa palvelleesta Hunt-luokan saattuehävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia, katso HMS Berkeley.
HMS Berkeley
HMS Berkeley
HMS Berkeley
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Cammell Laird, Birkenhead
Kölinlasku 8. kesäkuuta 1939
Laskettu vesille 29. tammikuuta 1940
Palveluskäyttöön 6. kesäkuuta 1940
Palveluskäytöstä tuhoutunut iskussa Dieppeen 19. elokuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma 1 050 t (kuiva)
1 360 t (max)
Pituus 85 m
Leveys 8,8 m
Syväys 3,27 m
Koneteho 19 000 hv
Nopeus 27,5 solmua
Miehistöä 146
Aseistus 4 × 4" QF Mk XVI tykkiä kaksiputkisina Mk XIX asennuksina
4 kahden naulan QF Mk VIII ilmatorjuntatykkiä neliputkisina Mk VII asennuksina
2 × 20 mm Oerlikon ilmatorjuntatykkiä yksiputkisina P Mk III asennuksina
2 syvyyspomminheitintä, yksi kisko, joihin 40 syvyyspommia

HMS Berkeley (viirinumero L17) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Hunt-luokan tyypin I saattuehävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Alus tilattiin Cammell Lairdilta Birkenheadistä osana vuoden 1939 laivasto-ohjelmaa. Sen köli laskettiin 8. kesäkuuta 1939 telakkanumerolla J3302. Alus laskettiin vesille 29. tammikuuta 1940. Alus valmistui 6. kesäkuuta.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Berkeley valmistui 6. kesäkuuta 1940, minkä jälkeen se siirrettiin vastaanottotesteihin. Testien ja varustamisen päätyttyä hävittäjäpula siirsi sen koulutuksen aloittamista. Pulan syynä olivat suuret tappiot sekä useiden hävittäjien vaurioituminen evakuoitaessa joukkoja mannermaalta. Alus määrättiin välittömästi evakuoimaan joukkoja Kanaalin ja Biskajanlahden satamista. Se hyökkäsi 7. kesäkuuta tuloksetta sukellusvenettä vastaan suojatessaan saattuetta.[1]

Alus oli 16. kesäkuuta La Pallicessa, josta se palasi kotimaahan suojaten kahta ilmavoimien henkilökuntaa kuljettanutta rahtialusta. Se purjehti Bordeauxiin mukanaan tuhoamisosasto (operaatio XD), minkä jälkeen se viipyi satamassa viestiliikennekeskuksena. HMS Beagle vapautti 20. kesäkuuta aluksen tehtävästä, minkä jälkeen se evakuoi 23. kesäkuuta joukkoja Le Verdonista. Alus palasi 25. kesäkuuta Plymouthiin mukanaan evakuoimaansa henkilöstöä, joita olivat muun muassa Pariisin suurlähetystön henkilökunta. Alus liitettiin saavuttuaan Portsmouthin 1. Hävittäjälaivueeseen, jonka tehtävänä oli saattueiden suojaaminen sekä Englannin Kanaalin ja Pohjanmeren meriliikenteen valvonta.[1]

Alus suojasi 5. elokuuta 1. Miinalaivuetta risteilijä HMS Calcutan, HMS Garthin ja Kotilaivaston hävittäjien kanssa laskettaessa miinoitusta Irlannin merelle (operaatio SN32). Alus etsi syyskuussa saksalaisten maihinnousualuksia Le Touquetin ja Cap d'Antiferin väliltä, mistä se palasi lokakuussa normaaliin laivuepalvelukseen.[1]

HMS Berkeley tuki 19. joulukuuta rannikkopuolustusjoukkoja taistelussa Saksan laivaston E-veneitä vastaan. Alus kärsi seuraavana päivänä pahoja vaurioita osuttuaan miinaan Ulko-Medwayn alueella. Se siirrettiin vielä samana päivänä Chathamin telakalle korjattavaksi.[1]

1941[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Berkeley palasi tammikuussa 1941 laivueeseensa, josta se siirrettiin 22. helmikuuta suojaamaan yhdessä HMS Vansittartin ja HMS Tynedalen kanssa HMS Icarusta, jonka tehtävänä oli miinoittaa Le Havren ja Cherbourgin välinen laivareitti (operaatio JK). Alus jatkoi normaalia laivuepalvelusta tehtävästä vapauduttuaan.[1]

Alus määrättiin suojaamaan rannikkosaattueita E-veneiltä.[1]

1942[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Berkeley osallistui 15. helmikuuta 1942 Saksan laivaston taisteluristeilijöiden Gneisenaun ja Scharnhorstin pysäytysyritykseen niiden matkatessa Brestistä Kanaalin läpi Saksaan. Alus suojasi muuten laivueen mukana Kanaalin ja itärannikon saattueita sekä valvoi Kanaalin meriliikennettä.[1]

Alus suojasi 12. toukokuuta risteilijä HMS Berwickiä Portsmouthista Rosythiin HMS Blencathran kanssa. Tehtävästä vapauduttuaan alus jatkoi laivuepalvelustaan, kunnes se määrättiin heinäkuussa Dieppeen tehtävään iskuun HMS Albrightonin, HMS Bleasdalen, HMS Calpen, HMS Garthin, HMS Brocklesbyn, HMS Fernien ja Puolan merivoimien ORP Slazakin kanssa (operaatio Jubilee). Alus osallistui osaston mukana operaatiota varten järjestettyihin harjoituksiin.[1]

HMS Berkeley ilmahyökkäyksen jälkeen

Suunniteltu operaatio viivästyi ja sen turvallisuus samalla vaarantui. HMS Berkeley osallistui 18. elokuuta hyökkäysosaston suojaamiseen Dieppeen. Osasto joutui seuraavana päivänä ilmahyökkäykseen Dieppen edustalla, jolloin alukseen osui kaksi pommia komentosillan etupuolelle. Aluksen köli murtui voimakkaan vuodon, joka täytti aluksen keulaosastot vedellä, seurauksena, minkä jälkeen annettiin käsky jättää alus. HMS Albrighton ja rannikkolaivueen tykkiveneet pelastivat henkiin jääneet, minkä jälkeen HMS Albrighton torpedoi tuomitun aluksen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • English, John: The Hunts - A history of the design, development and careers of the 86 destroyers of this class built for the Royal and Allied Navies during World War II. Cumbria, Englanti: World Ship Society, 1987. ISBN 0-905617-44-4. (englanniksi)
  • Whitley M J: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]