HMS Penylan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HMS Penylan
HMS Penylan
HMS Penylan
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Vickers Armstrong, Barrow-in-Furness
Kölinlasku 4. kesäkuuta 1941
Laskettu vesille 17. maaliskuuta 1942
Palveluskäyttöön 31. elokuuta 1942
Palveluskäytöstä upotettu 3. joulukuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma 1070 t (kuiva)
1458 t (max)
Pituus 85,3 m
Leveys 10,16 m
Syväys 3,51 m
Koneteho 19000 hv
Nopeus 27 solmua (50 km/h)
Miehistöä 168
Aseistus 4 4" QF Mk XVI tykkiä kaksiputkisina Mk XIX asennuksina
4 kaksinaulaista QF Mk VIII tykkiä neliputkisena Mk VII asennuksena
3 20 mm Oerlikon ilmatorjuntatykkiä yksiputkisina P Mk III asennuksina
2 21" (533 mm) torpedoputkea
4 syvyyspomminheittäjää ja 3 kiskoa, joihin 110 syvyyspommia

HMS Penylan (viirinumero L89) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Hunt-luokan tyypin III saattuehävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Alus tilattiin 23. elokuuta 1940 Vickers Armstrong and Companyltä Barrow-in-Furnessista osana vuoden 1940 hätäohjelmaa (engl. 1940 War Emergency Program). Sen köli laskettiin 4. kesäkuuta 1941 työnumerolla J3585 ja alus laskettiin vesille 17. maaliskuuta 1942. Alus valmistui 31. elokuuta samana vuonna.[1][2]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Penylan siirrettiin elokuussa valmistajan koeajoihin, jolloin sen palveluspaikaksi samalla määrättiin 1. Hävittäjälaivue. Alus valmistui 31. elokuuta 1942, jolloin se aloitti vastaanottotestit. Se siirtyi syyskuussa Scapa Flowhun koeajoihin sekä varastojen täydentämiseksi, minkä jälkeen alus siirrettiin koulutukseen Kotilaivaston mukana.[1]

Koulutuksen päätyttyä alus siirtyi laivueeseensa Portsmouthiin. Se jouduttiin kuitenkin siirtämään 22. lokakuuta havaittujen vikojen vuoksi Lontooseen telakalle, mistä se palasi 9. marraskuuta palvelukseen liittyen laivueeseensa. Alus suojasi 1. joulukuuta saattuetta PW257, kun se joutui E-vene S115 torpedoimaksi. HMS Penylan upposi 3. joulukuuta viisi merimailia Start Pointista etelään ja sen miehistöstä pelastettiin viisi upseeria ja 112 merimiestä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Colledge, JJ & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 30. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1. (englanniksi)
  • English, John: The Hunts - A history of the design, development and careers of the 86 destroyers of this class built for the Royal and Allied Navies during World War II. Cumbria, Englanti: World Ship Society, 1987. ISBN 0-905617-44-4. (englanniksi)
  • Whitley M J: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Naval-history.net - HMS Penylan
  2. English, John s. 17