HMS Hambledon

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta HMS Hambledon (L37))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HMS Hambledon
HMS Hambledon
HMS Hambledon
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Swan Hunter, Wallsend
Kölinlasku 8. kesäkuuta 1939
Laskettu vesille 12. joulukuuta 1939
Palveluskäyttöön 8. kesäkuuta 1940
Palveluskäytöstä romutettu 1958
Tekniset tiedot
Uppouma 1050 t (kuiva)
1360 t (max)
Pituus 85 m
Leveys 8,8 m
Syväys 3,27 m
Koneteho 19000 hv
Nopeus 27,5 solmua
Miehistöä 146
Aseistus 4 4" QF Mk XVI tykkiä kaksiputkisina Mk XIX asennuksina
4 kahden naulan QF Mk VIII ilmatorjuntatykkiä neliputkisina Mk VII asennuksina
2 20 mm Oerlikon ilmatorjuntatykkiä yksiputkisina P Mk III asennuksina
2 syvyyspomminheitintä, yksi kisko, joihin 40 syvyyspommia

HMS Hambledon (viirinumero L37) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Hunt-luokan tyypin I saattuehävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin 21. maaliskuuta 1939 Swan Hunterilta Newcastlesta osana vuoden 1939 hätäohjelmaa. Sen köli laskettiin 8. kesäkuuta ja alus laskettiin vesille 12. joulukuuta. Alus valmistui 8. kesäkuuta 1940.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Hambledon oli toukokuussa valmistajan koeajoissa. Alus määrättiin palvelukseen otettaessa 21. Hävittäjälaivueeseen. Se siirrettiin valmistuessaan tilaajan koeajoihin ja edelleen koulutettavaksi Portlandiin. Alus suojasi 10. heinäkuuta 1. Miinalaivueen apumiinalaivoja HMS Southern Princeä, HMS Port Napieria, HMS Port Quebeciä ja HMS Menestheusta aloitettaessa pohjoisen sulun rakentaminen North Ronan pohjoispuolelta HMS Inlefieldin, HMS Imogenin, HMS atherstonen ja HMS Fernien kanssa (operaatio SN1). Aluksen koulutusta jatkettiin 12. heinäkuuta alkaen Scapa Flowssa Kanaalin sotilaallisen toiminnan lisääntyessä. Koulutuksen päätyttyä alus liittyi laivueeseensa Sheernessissä suojaamaan Kanaalin ja itärannikon saattueita.[1]

Alus liittyi 31. elokuuta HMS Garthin kanssa pelastusoperaatioon, kun 5. Hävittäjälaivueen alukset ajoivat miinakenttään suojatessaan miinoitusoperaatiota Hollannin rannikolla. Suojanneet alukset viipyivät alueella, kunnes hinaajat saapuivat pelastamaan vaurioituneet alukset.[1]

HMS Hambledon määrättiin lokakuussa operaatio Lucidin Force B:hen, mutta operaatio peruutettiin myöhemmin. Alus laukaisi 7. lokakuuta South Forelandin edustalla akustisen miinan, joka vaurioitti pahoin aluksen perää. Aluksen molemmat akselit murtuivat ja perä täyttyi vedellä. Yksi miehistönjäsen sai surmansa ja kaksi haavoittui. HMS Vesper hinasi vaurioituneen aluksen Sheernessiin, josta se siirrettiin seuraavana päivänä Chathamin telakalle korjattavaksi.[1]

1941[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Hambledon määrättiin alkuvuodesta 1941 aluksen ollessa edelleen telakalla Harwichiin sijoitettuun 16. Hävittäjälaivueeseen. Alukselle asennettiin tykistöaseita varten tulenjohtotutka tyyppiä 285. Se aloitti toukokuussa koeajot sekä valmistautui operatiiviseen palvelukseen.[1]

Alus liittyi 14. toukokuuta Harwichissa laivueeseensa suojaamaan itärannikon saattueita. Vuoden lopun alus suojasi saattueita sekä valvoi Ranskan rannikolle koottuja saksalaisia maihinnousualuksia.[1]

1942[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Hambledonille asennettiin alkuvuodesta 1942 merivalvontatutka 271, joka oli erittäin käyttökelpoinen Saksan laivaston E-veneiden havaitsemiseen.[1]

Alus vapautettiin lokakuussa itärannikon saattueiden suojaamisesta, koska liikennettä rajoitettaessa saattajien tarve väheni. Se siirrettiin marraskuussa Atlantille suojaamaan Gibraltarille matkaavia joukkojenkuljetussaattueita, jotka kuljettivat joukkoja Pohjois-Afrikan maihinnousuun. HMS Hambledon kärsi 12. marraskuuta vaurioita torpedoräjähdyksessä.[1]

Alus vapautettiin joulukuussa Pohjois-Afrikan saattueiden suojaamisesta, minkä jälkeen se palasi laivueeseensa Harwichiin.[1]

1943[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Hambledon suojasi tammikuusta toukokuuhun 1943 laivueen mukana itärannikon ja Kanaalin saattueita. Alus taisteli saattueita suojatessaan E-veneitä vastaan useaan otteeseen sekä osallistui Ranskan rannikolla tapahtuvan meriliikenteen häirintään, kunnes se määrättiin kesäkuussa suunniteltuun Sisilian maihinnousuun.[1]

Alus siirrettiin 58. Hävittäjäviirikköön, minkä vuoksi se liittyi 21. kesäkuuta Clydessä saattueen WS31/KMF17 suojueeseen. Saattueen suojana olleet muut alukset olivat risteilijä HMS Uganda ja hävittäjät HMS Arrow, HMS Blankney, HMS Blencathra, HMS Brecon, HMS Brissenden, HMS Ledbury, HMS Mendip, HMS Viceroy, HMS Wallace, HMS Witherington ja HMS Woolston. HMS Amazonin, HMS Bulldogin, HMS Foxhoundin ja HMS Blackmoren vapauttaessa 26. kesäkuuta HMS Hambledonin suojaustehtävästä alus liittyi saman suojausosaston mukana saattueesta eronneeseen KMF17:ään ja suojasi sen matkan Gibraltarille.[1]

Alus saapui 28. kesäkuuta Gibraltarille, jossa se määrättiin Saattajaryhmä V:hen suojaamaan saattueita ja tukemaan tykistötulella Sisilian maihinnousua.[1]

HMS Hambledon suojasi 7. heinäkuuta saattuetta KMF18 läntisen Välimeren poikki saattajaryhmään kuuluneiden HMS Blankneyn, HMS Breconin, HMS Blencathran ja HMS Brissendenin kanssa. Alus erkani 9. heinäkuuta saattueesta tankatakseen, minkä jälkeen se palasi saattueeseen. Seuraavana päivänä alus erkani saattueesta sen saavuttua Bark West rannalle aloittaen maihinnousun tukemisen.[1]

Alus vapautettiin 31. heinäkuuta maihinnoususta, minkä jälkeen se palasi 58. Hävittäjäviirikköön Maltalle suojaamaan saattueita sekä valvomaan meriliikennettä. Alus määrättiin elokuussa kuljettamaan amiraali Cunninghamia, joka oli määrätty läntisen maihinnousun joukkojen komentajaksi, Salernon maihinnousun aikana.[1]

Amiraali Cunningham ja kenraali Eisenhower nousivat 9. syyskuuta alukselle Bizertassa, josta heidät kuljetettiin todistamaan Italian laivaston antautumista. Seuraavana päivänä alus oli Valettan Suuren sataman suulla vastaanottamassa antautuvaa laivastoa. Alus jatkoi tapahtuman jälkeen Salernoon tukemaan maihinnousua.[1]

HMS Hambledon vapautui lokakuussa operaatiosta, minkä jälkeen se oli itäisellä Välimerellä tukemassa Leroksen ja Kosin puolustusta Italian antauduttua. Alus palveli Egeanmerellä, kunnes se palasi marraskuussa Maltalle suojaamaan keskisen Välimeren saattueita ja valvomaan meriliikennettä.[1]

1944[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Hambledon siirrettiin vuoden 1944 alussa viirikön mukana Napoliin. Alus tuki viirikön kanssa tykkitulella operaatioita Italian länsirannikolla.[1]

Alus lähti 29. maaliskuuta Napolista HMS Blencathran kanssa etsimään Napolin koillispuolella havaittua sukellusvenettä. Alukset liittyivät sukellusvene jahtiin Filicudin saaren lähistöllä 135 merimailia Napolista etelään. HMS Laforeyltä annettiin määräys lopettaa syvyyspommien laukaisu, jonka jälkeen odotettiin sukellusveneen ilmestymistä. Sukellusveneen noustessa pintaan, minkä jälkeen U-223 upotettiin tykkitulella.[1]

Alus määrättiin huhtikuussa palaamaan kotimaahan HMS Blencathran ja HMS Mendipin kanssa Normandiaan maihinnousuun. Osasto palasi toukokuussa kotimaahan, jossa ne liitettiin 21. Hävittäjälaivueeseen Sheernessissä.[1]

HMS Hambledon liittyi kesäkuun alussa itäisen maihinnousuosaston Force G:hen West Solentissa. Alus suojasi yhdeksän maihinnousualuksen ja kahden pelastusaluksen muodostaman saattueen G16 Gold rannalle HMS Albrigtonin kanssa. Alus tulitti sillanpäähän saavuttuaan saksalaisten puolustusasemia. Tehtävästä vapauduttuaan alus palasi Solentiin suojatakseen täydennyssaattueita. Se joutui taisteluun E-veneiden kanssa Wightin saaren eteläpuolella.[1]

Alus liittyi 7. kesäkuuta 112. Saattajaryhmään suojatakseen saattueen EBP2:n sillanpäähän HMS Magpien, HMS Spraggen ja HMS Stockhamin kanssa. Se vapautui seuraavana päivänä saattueen suojaustehtävästä aloittaen maihinnousualueen suojaamisen.[1]

HMS Hambledon määrättiin heinäkuussa Harwichiin 16. Hävittäjälaivueeseen. Alus aloitti laivueeseen liityttyään Pohjanmeren ja Kanaalin saattueiden suojaamisen. Se suojasi 8. elokuuta etelärannikonsaattuetta HMS Walpolen kanssa.[1]

1945[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Hambledon jatkoi vuoden 1945 alun laivueen mukana saattueiden suojaamista. Alus suojasi maaliskuussa joukkojenkuljetussaattueita Belgian ja Alankomaiden satamiin sekä partioi Noren ja Doverin alueilla. Alus taisteli 12. huhtikuuta Saksan laivaston miinoja laskevia E-veneitä vastaan Flushingin edustalla fregatti HMS Ekinsin tukemana.[1]

Euroopan sotatoimien päätyttyä alus siirrettiin Noren paikallislaivueeseen, jonka mukana se osallistui uudelleen miehitysten tukemiseen sekä koulutukseen.[1]

Alus palveli Noren alaisuudessa, kunnes se siirrettiin joulukuussa 1945 reserviin. Alus makasi ankkuroituna Harwichissa, kunnes se siirrettiin 1953 Barrowiin. Aluksen asejärjestelmät poistettiin 1955 ja se sijoitettiin poistolistalle.[1]

HMS Hambledon myytiin elokuussa 1957 BISCOlle romutettavaksi. Alus saapui kuukautta myöhemmin hinattuna Clayton and Davien romuttamolle Dunstoniin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • English, John: The Hunts - A history of the design, development and careers of the 86 destroyers of this class built for the Royal and Allied Navies during World War II. Cumbria, Englanti: World Ship Society, 1987. ISBN 0-905617-44-4. (englanniksi)
  • Whitley M J: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]