HMS Imogen (D44)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Kuninkaallisen laivaston toisessa maailmansodassa palvelleesta I-luokan hävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia, katso HMS Imogen.
HMS Imogen
HMS Imogen
HMS Imogen
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Hawthorn Leslie and Company
Kölinlasku 18. tammikuuta 1936
Laskettu vesille 30. lokakuuta 1936
Palveluskäyttöön 2. kesäkuuta 1937
Palveluskäytöstä uponnut törmäyksessä 16. heinäkuuta 1940
Tekniset tiedot
Uppouma 1 391 t (standardi)
1 918 t (kuormattu)
Pituus 98 m
Leveys 10 m
Syväys 3,8 m
Koneteho 34 000 shp
Nopeus 35,6 solmua
Miehistöä 145
Aseistus 4 × 4,7"/L45 QF Mk IX -tykkiä CP Mk XVII -asennuksina
2 × nelipiippuista 0,5" Vickers Mk I -konekivääriä
10 × 21" (533 mm) torpedoputkea
60 × miinaa
1 × kisko, jolla 20 syvyyspommia

HMS Imogen (viirinumero D44) oli Britannian kuninkaallisen laivaston I-luokan hävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: I-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin 30. lokakuuta 1935 osana vuoden 1935 laivasto-ohjelmaa Hawthorn Leslie and Companylta Newcastlesta, missä sen köli laskettiin 18. tammikuuta 1936. Vesillelasku tapahtui 30. joulukuuta ja alus valmistui 2. kesäkuuta 1937, jolloin sen rakennuskustannukset olivat 256 917 puntaa ilman Amiraliteetin toimittamia ase- ja viestijärjestelmiä.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imogen sijoitettiin palvelukseen otettaessa Välimeren laivaston 3. hävittäjälaivueeseen, ja se osallistui Espanjan rannikon valvontaan maassa käydyn sisällissodan aikana.[1]

Toisen maailmansodan alla huollossa ollut hävittäjä palasi käyttöön 3. syyskuuta 1939, kun se purjehti Maltalle liittyen laivueeseensa. Alus määrättiin samalla siirtymään laivueen mukana kotimaahan läntisen reitin (engl. Western Approaches Command) saattueiden suojaksi. Imogen lähti 5. syyskuuta laivueen mukana Maltalta kotimatkalle, ja saapui 10. syyskuuta uuteen sijoituspaikkaansa Plymouthiin, missä siitä tuli samalla laivueenjohtaja HMS Inglefieldin tilalle.[1]

Imogen upotti yhdessä HMS Ilexin kanssa Saksan laivaston sukellusveneen U-42, kun ne suojasivat rahtialus SS Stonepoolia. Uponneen sukellusveneen miehistöstä 17 saatiin pelastettua alukselle, ja heidät asetettiin sotavankeuteen. Alus pelasti sukellusveneiden Fastnetin edustalla upottamien rahtialusten SS Lousianen ja SS Bretagnen eloonjääneet, sen ollessa saattamassa rahtialus SS Stoneboxin Barryyn 15. syyskuuta.[1]

Imogen siirrettiin lokakuun lopulla Liverpooliin telakalle, mistä se pääsi jälleen liikkeelle 7. marraskuuta. Alus purjehti tämän jälkeen Scapa Flow’hun, missä se liitettiin 8. marraskuuta laivueeseensa. Alus sai tehtäväkseen joulukuun lopulla suojata Clydeen purjehtinutta taistelulaiva HMS Barhamia, jota oli vaurioittanut saksalainen sukellusveneen U-30 laukaisema torpedo.[1]

Imogen, HMS Escort, HMS Inglefield ja sukellusvene HMS Narwhal suojasivat 25. tammikuuta 1940 saattuetta HN14 Norjaan. Narwhal havaitsi sukellusvene U-63:n, joka pakotettiin Shetlannin edustalla syvyyspommein pintaan. Sukellusveneen miehistö jätti uppoavan aluksensa, minkä jälkeen hävittäjät pelastivat 24 eloonjäänyttä koordinaateissa 48°40′N, 00°10′W .[1]

Muutamaa kuukautta myöhemmin maaliskuussa 1940 Imogen sai tehtäväkseen apumiinalaiva HMS Teviot Bankia suojaamiseen HMS Inglefieldin, Ilexin ja Isisin kanssa. Teviot Bank oli rakentamassa miinakenttää Norjan rannikolle Stadtlandetin edustalle. Suojausosasto siirtyi 5. huhtikuuta Scapa Flow’sta tehtäväänsä. Operaatio peruutettiin kuitenkin jo kahta päivää myöhemmin, kun oli saatu tieto Saksan laivaston merellä olosta.[1]

Alus liittyi 8. maaliskuuta Kotilaivastoon tukemaan Norjan maihinnousuoperaatioita, ja palasi Plymouthiin Norjan operaatioiden päätyttyä. Se suojasi 18. kesäkuuta koulutukseen siirtyvää HMS Illustriousia alkumatkasta Bermudalle. Alus liittyi tehtävästä palattuaan takaisin Kotilaivastoon.[1]

Imogen suojasi Kylestä 1. miinalaivueen apumiinalaivoja HMS Port Napieria, HMS Port Quebecia, HMS Southern Princeä ja HMS Menestheusia näiden rakentaessa pohjoisen sulun ensimmäistä miinanlaskua Orkneyn eteläkärjen ja Färsaarten väliin (operaatio SN1). Suojaustehtävän päätyttyä palasi Scapa Flowhun.[1]

Hävittäjän loppu tuli 16. heinäkuuta 1940, kun se törmäsi risteilijä HMS Glasgow’hun tiheässä sumussa Duncansby Headin edustalla. Imogen kärsi törmäksessä merkittäviä vaurioita, joiden seurauksena aluksella syttyi tulipalo. Miehistö joutui jättämään palavan ja uppoavan aluksen, ja eloonjääneet pyrittiin pelastamaan risteilijälle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • English, John: Amazon to Ivanhoe - British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]