Alkoholijuomien käyttö

Tiedosto:Alkoholika.jpg

Erilaisia vahvoja alkoholijuomia

Alkoholijuoma eli väkijuoma on etanolipitoinen juoma. Alkoholijuomien etanoli toimii päihteenä, jolla on keskushermostoa lamaannuttava vaikutus. Etanoli toimii myös säilöntäaineena ja liuottimena, ja käymisen tuottamat muut aineet antavat juomalle sille erityisen maun. Alkoholijuomien käyttö on maailmanlaajuisesti erittäin yleistä, ja sitä tavataan kaikenlaisissa kulttuureissa teollisuusyhteiskunnista metsästäjä-keräilijöihin. Alkoholijuomat ja niihin liittyvät perinteet ovat usein eri kansakuntien kulttuureiden tärkeitä osia ja kuuluvat erityisenä osana juhliin ja tapahtumiin.

Perinteisiä mietoja alkoholijuomia ovat sahti, olut ja viini. Väkevistä alkoholijuomista tunnetuimpia ovat kirkkaat viinat, brandyt, viskit ja liköörit. Kotitekoisia alkoholijuomia ovat pontikka, kotiviini ja kilju.

Alkoholijuomat voivat aiheuttaa riippuvuuden eli alkoholismin. Alkoholin ongelmakäyttö aiheuttavat merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia monissa maissa.^lähde? Niinpä monet valtiot rajoittavat alkoholijuomien käyttöä, asettavat ikärajoja alkoholinkäytölle ja verottavat alkoholijuomia erityisesti. Eräissä muslimimaissa alkoholijuomat on kokonaan kielletty. Suomen alkoholipolitiikan lähtökohtana on usein ollut käytön minimointi.

Vaikka etanolin myrkyllisyys on vähäistä verrattuna muihin alkoholeihin, se aiheuttaa humalatilan, jossa koordinaatio, reaktionopeus ja tarkkaavaisuus heikkenevät. Tästä johtuen humalassa on kiellettyä ajaa moottoriajoneuvoa tai työskennellä vaarallisten laitteiden tai aineiden kanssa.

Historia

Jo muinaisessa Egyptissä ja Babyloniassa käytettiin olutta ja muita käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. On esitetty että maanviljelyn aloittamisen yksi merkittävä motivaatio saattaisi olla ohran kasvatus oluen raaka-aineeksi.

Tislatun alkoholin historia alkaa noin 1000 eaa., jolloin kiinalaiset väkevöivät riisiviiniä kylmätislauksella; he pakastivat talvella riisiviiniä niin, että osa siitä jäätyi, jolloin suuri osa epäpuhtauksista jäi jäähyhmään, ja etanoli puolestaan jäi nestefaasiin. Arabikemisti Geber kirjoitti tislauskokeistaan vuonna 800 ja kutsui sitä nimellä al´kohl. Eurooppalaiset alkemistit jatkoivat kokeiluja, ja noin 1100-luvulla venäläiset ja puolalaiset oppivat tislaamaan viljamäskistä vodkan tyyppistä paloviinaa.^lähde? Samoihin aikoihin ^lähde? irlantilaiset munkit alkoivat tislata ohrasta viinaa, jota he kutsuivat nimellä uisge beatha eli latinaksi ”aqua vitae", elämän vettä. Samoihin aikoihin Lounais-Ranskassa keksittiin ruveta tislaamaan rypäleistä tehtyä viinimäskiä jolloin syntyivät konjakki ja armanjakki. Viinitisleita kutsuttiin Saksassa nimellä Branntwein, paloviina, josta tulee termi brandy. Vasta 1500-luvulla syntyi hollantilaisten oma tuote ”elämän vesi”, josta britit myöhemmin tekivät ginin.

Vielä keskiajalla väkijuomat olivat huonosti tislattuja ja muistuttivat enimmäkseen nykyisiä pontikoita tai paloviinoja. Käyttötarkoitus oli varmasti pitkään lääkinnällinen ainakin virallisesti. Viinan pahaa makua pyrittiin peittämään voimakkailla yrteillä. Thomas Sydenham kehitti 1660-luvulla vielä 1800-luvulla yleisesti myös lapsille tarjotun Laudanum-nimisen lääkkeen, joka oli alkoholin ja oopiumin sekoitus. Pian huomattiin, että kyseinen lääke aiheutti riippuvuutta ja muita sivuvaikutuksia, ja kun keksittiin uusia lääkeaineita, joiden sivuvaikutukset olivat vähäisempiä, kyseinen lääke kiellettiin.

Suomessa on ollut olut-, sima-, ja paloviinaperinne. Maanviljelyksen aloittamisen pääasialliseksi syyksi Suomessa on arveltu nimenomaan oluen valmistusta. Olutta on käytetty pääasiallisena ruokajuomana, varsinkin siksi, että etanoli toimii säilöntäaineena. Pohjoiseurooppalaisen perinteen mukaan juhlissa juodaan perinteisesti paljon alkoholia kerralla. 1900-luvun alussa raittiusliike sai laajaa kannatusta, erityisesti työväenliikkeeltä ja uskonnollisilta liikkeiltä. Vuoden 1905 suurlakossa vaadittiin kieltolakia. Eduskunta hyväksyikin sen vuonna 1907, mutta tsaari ei suostunut vahvistamaan lakia, ja sen vahvisti vasta Venäjän väliaikainen hallitus vuonna 1917. Kieltolaki tuli voimaan vuonna 1919 ja kumottiin vuonna 1932 kansanäänestyksellä. Kieltolain jälkeen yksinoikeus alkoholin tuontiin, vientiin, valmistukseen ja myyntiin päätettiin antaa valtion omistamalle Oy Alkoholiliike Ab:lle (nykyään Alko Oy), jolloin alkoholin valmistus ja kauppa saatiin valtion valvonnan piiriin. Alkoholin myynti Alkoista oli rajoitettua: 1970-luvulle asti kansalaisilla oli alkoholikortti, joka tarvittiin ostosten tekoon. Edelleen, Alkolla on vähittäismyyntimonopoli, eikä väkeviä alkoholijuomia saa mainostaa. Valmistus-, ja tuontimonopoli purettiin EU:hun liittymisen seurauksena. Alkosta erotettiin valmistus-, ja tuontiyhtiö Altia, ja Alko keskittyi vähittäismyyntiin.

Aiemmin juopumus yleisellä tiellä, kadulla, julkisella paikalla, julkisessa toimituksessa taikka yleisessä kokouksessa oli rangaistava teko, josta rikoslaki sääti sakkorangaistuksen. Juopumuksen rangaistavuus poistettiin vuoden 1969 alusta lähtien muun alkoholilainsäädännön uudistuksen yhteydessä [1]. Sen jälkeenkin anniskelu juopumiseen asti on ollut kiellettyä. Pitkään alkoholijuomia sai myydä vain ruoan kanssa, mikä saattoi käytännössä tarkoittaa voileipää. Nykyisinkin alkoholijuomaa saa anniskella asiakkaille vain yhden annoksen kerrallaan, paitsi ruokailun yhteydessä, sekä seurueelle pulloittain tai myyntipakkauksittain.

Käyttötavat

Alkoholijuomia käytetään vapaa-ajalla seurustelu- sekä ruokajuomina. Ne soveltuvat myös ruoanvalmistukseen muun muassa liekitettäessä. Alkoholijuomia käytetään usein myös päihtymistarkoitukseen.

Vaikutukset

Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon lamauttavasti aiheuttaen humalan. Joidenkin tutkimusten mukaan alkoholi ei tuhoa aivosoluja kuten yleisesti luullaan, vaan lamauttaa niiden toiminnan.

Alkoholijuomien kemia ja toksikologia

Etanoli (CH₃CH₂OH) on alkoholijuomien sisältämä alkoholi. Alkoholijuomien etanoli tuotetaan aina hiiva aiheuttamalla käymisellä eli fermentoinnilla. Fermentointireaktio on hiivan aineenvaihdunnan osa, jolla hiiva tuottaa energiaa. Etanolikäymisessä hiiva pidetään hapettomissa olosuhteissa, jolloin sen aineenvaihdunta ei pysty hapettamaan sokereita loppuun asti, vaan syntyy ylimäärä etanolia. Etanolikäymisen toinen hajoamistuote on hiilidioksidi, jonka luonnostaan hiilihapottaa alkoholijuoman, jos sitä ei päästetä poistumaan. Teollisessa mittakaavassa hiilihapottaminen tehdään kuitenkin erikseen.

Yli 50-prosenttiset alkoholijuomat ovat jo huoneenlämmössä palavia nesteitä. Korkeammassa lämpötilassa laimeampienkin alkoholijuomien höyryt ovat syttyviä, mitä käytetään esimerkiksi flambeeraukseen.

Kemiassa "alkoholi" tarkoittaa mitä tahansa yhdistettä, jossa tyydyttyneessä hiilessä on hydroksyyliryhmä (R₂C-OH). Ruuissa tai juomissa esiintyy myös muitakin alkoholeja kuin etanolia, kuten glyserolia tai propyleeniglykolia, mutta ne eivät tee juomasta "alkoholijuomaa". Muut yksinkertaiset alkoholit kuten metanoli, propanolit tai butanolit ovat myös kemiallisesti alkoholeja, mutta ne ovat tappavan myrkyllisiä eikä niitä saa juoda. Alkoholit muuttuvat aineenvaihdunnassa vastaaviksi aldehydeiksi ja edelleen karboksyylihapoiksi, jotka aiheuttavat myrkytyksen ja asidoosin. Muiden kuin etanolin tapauksessa nämä aldehydit ja karboksyylihapot ovat sellaisenaan tappavan myrkyllisiä. Etanoliin sen sijaan yleensä kuollaan erittäin suuren annoksen aiheuttaman lamaannuksen tai alkoholismin haittavaikutusten takia.

Ihmisen elimistö pystyy polttamaan etanolin energiaa tuottavana ravintoaineena. Maksassa sijaitsevat entsyymit hapettavat etanolin ensin asetaldehydiksi ja sitten etikkahapoksi. Etikkahapon hajottaminen alkaa sillä, että se (tai sen asetyyliosa, CH3CO-) kytkeytyy koentsyymi A:han transesteröitymällä asetyyli-koentsyymi A:ksi. Asetyyli-koentsyymi A vie asetyylin sitruunahappokiertoon, joka tuottaa energiaa hapettamalla asetyylin hiilidioksidiksi. Asetyyli-koentsyymi A käy myös esim. kolesterolin biosynteesiin. Asetyyli-koentsyymi A etanolin, rasvojen ja sokereiden polttamiselle yhteinen välituote ja glykolyysin eli glukoosin hajottamisen lopputuote.

Muihin alkoholeihin verrattuna etanoli on vain lievästi myrkyllinen. Pienen tunnettu tappava annos on ollut 1400 mg/kg. Etanoli muistuttaa kemiallisesti vettä niin paljon, että se leviää kaikkeen kehossa olevaan veteen. Naisilla, nuorilla ja kevytrakenteisilla henkilöillä on riski juoda vahingossa liikaa etanolia kerralla, koska kehossa on vähemmän vettä. Etanolin havaittavat vaikutukset alkavat 0,22 promillesta. Riippuen valtiosta, 0,5-1,0 promillea veressä on määritelty humalatilaksi, jossa ei saa esimerkiksi ajaa autoa.

Etanoli vaikuttaa useisiin reseptoreihin hermostossa, kuitenkin erityisesti GABA-, eli gamma-aminobutyraatti -reseptoriin. Muita tähän reseptoriin vaikuttavia aineita ovat gammahydroksybutyraatti (GHB), barbituraatit ja bentsodiatsepiinit.

Etanolin liiallinen kertakäyttö aiheuttaa viiveellä tulevan erillisen myrkytyksen eli krapulan. Syitä tähän ovat mm. asetaldehydi, matala verensokeri, vedenhukka ja juomien epäpuhtautena esiintyvät muut alkoholit.

Pidempiaikainen käyttö

Alkoholi näyttäisi suojaavan sepelvaltimotaudilta. Aivoverenkierron suhteen alkoholilla on kahdet kasvot: se lisää aivoverenvuotoja, mutta näyttäisi estävän tromboottiselta pohjalta syntyneitä häiriöitä. Vanhuksilla dementian on todettu vähenevän, edellyttäen, että käyttö pysyy kohtuudessa.

Käytön haitat

Etanoli on lievästi myrkyllinen aine, ja erityisesti juomisen jälkeinen toksikaation aiheuttama myrkytys eli krapula on terveydelle haitallinen. Kuten muillakin alkoholeilla, etanolin hapettuminen tuottaa aldehydiä (asetaldehydi), joka on myrkyllinen. Alkoholin käyttö alentaa immuniteettia ja haittaa hermosolujen toimintaa. Erityisesti humalatilan aikana reaktio- ja havainnointikyky heikkenee, mikä aiheuttaa onnettomuusriskin kasvamista.

Suuret alkoholiannokset ovat hengenvaarallisia. Tyypillisiä alkoholimyrkytyksen oireita ovat oksentelu, elimistön kuivuminen, hengitysvaikeudet, tajuttomuus sekä juoppohulluus. Raju kertakäyttö voi johtaa aivojen vahingoittumiseen tai aiheuttaa haimatulehduksen tai ohimeneviä dementiaoireita. Alkoholimyrkytys aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 400 kuolemantapausta. Myös alkoholin nauttiminen yhdessä eräiden lääkkeiden kanssa saattaa aiheuttaa hengenvaaran. Yli viiden promillen humalatila on tappava lähes kaikille, mutta kokemattomalle juojalle jo alle kolme promillea voi aiheuttaa todellisen hengenvaaran.

Vuodessa arvioidaan alkoholin vuoksi menetettävän Suomessa noin 5 miljoonaa työpäivää eli 2,5 työpäivää palkansaajaa kohden. Alkoholihaitat heikentävät työterveyttä, työkykyä, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta. Juomakierteiden ja alkoholisairauksien aiheuttamat työstä poissaolot johtavat pitkittyessään ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen. Näin menetetään arvokasta osaamista ja kokemusta työelämän kaikilla tasoilla.

Alkoholi voimistaa egoa, lisää aggressiivisuutta ja aiheuttaa uhkarohkeutta, josta seuraa kohonnut onnettomuusalttius. Seitsemän kymmenestä Suomessa tehdystä väkivaltarikoksista on tehty alkoholin vaikutuksen alaisena. Sosiologit ovat havainneet korrelaation käytetyn alkoholin määrän ja väkivaltatapausten kasvun välillä. Alkoholin väärinkäyttö myös tuhoaa monien lapsien lapsuuden epäsuorasti vanhempien alkoholismin kautta, ja aiheuttaa monia muita sosiaalisia ongelmia kuten ongelmia avioliitoissa ja muissa ihmissuhteissa. Suurimpia alkoholin aiheuttamia yksittäisiä ongelmia on rattijuopumus.

Riippuvuus alkoholista eli alkoholismi on sairaus, jossa alkoholisti ei pysty hallitsemaan alkoholinkäyttöään vaan juo suuria määriä alkoholia, erityisesti huolimatta työ-, tai muista velvollisuuksista. Hoitamattomina vieroitusoireet (kuten delirium tremens) ovat hengenvaarallisia. Alkoholismin haittavaikutuksiin kuuluu vakavia ajattelu- ja havaintotoimintojen häiriöitä, henkistä taantumista, psykooseja, ravitsemushäiriöitä, diabetes, kihti, sydän- ja verenkiertosairauksia, rasvamaksa, alkoholihepatiitti, maksakirroosi, epilepsiaa ja aivosairauksia ja -häiriöitä ja aivovaurioita kuten Korsakovin syndrooma (Wernicke-Korsakoff's syndrome, WKS). Erään tutkimuksen mukaan alkoholi nostaa psykoosin riskiä miehillä 800 % ja naisilla 300 % [1]. Muita erityisiä haittoja ovat ääreishermosto-, ja lihassairaudet, närästys ja ylävatsan, vatsalaukun ja suoliston sairaudet, kuten mahahaava, krooninen haimatulehdus, sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt sekä sydänperäiset äkkikuolemat, kohonnut verenpaine, impotenssi, kivesten surkastuminen ja hedelmättömyys, osteoporoosi (luukato) molemmilla sukupuolilla ja anemia. Miehillä esiintyy rintarauhasten suurentumista ja naisilla munasarjojen toimintahäiriöitä, kuukautishäiriöitä ja hedelmättömyyttä. Alkoholisteissa esiintyy useammin vakavia tulehdussairauksia kuten verenmyrkytys, keuhkokuume ja tuberkuloosi.

Alkoholi ja syöpä

On osoitettu, että alkoholi kasvattaa ainakin suu-, kurkku-, nielu-, suolisto-, ruokatorvi- sekä rintasyöpien riskiä. Lisäksi alkoholin runsas ja pitkäaikainen nauttiminen saattaa aiheuttaa maksakirroosia, joka puolestaan kasvattaa huomattavasti maksasyöpään sairastumisen riskiä. Alkoholinkäyttö altistaa maksasairauksien lisäksi mm. krooniselle haimatulehdukselle, joka on haimasyövän riskitekijä. Kansainvälisen syöpätutkimusjärjestön (IARC) raportin mukaan muutama tuoppi päivässä nostaa kaksin-kolminkertaiseksi riskin sairastua suuontelon, nielun, kurkunpään ja ruokatorven syöpiin täysin raittiisiin verrattuna.

Alkoholin käytön yhteyttä keuhkosyövän syntyyn on tutkittu, mutta yhdysvaltalaisen syöpäjärjestön teettämässä tutkimuksessa kasvaneesta riskistä ei saatu viitteitä. Jotkut tutkimukset väittävät toista, mutta useimmat tutkijat uskovat mahdollisen yhteyden johtuvan siitä, että alkoholin käyttäjät myös tupakoivat muita yleisemmin. Juomisen vaikutus eturauhassyövän riskiin ei ole huomattava. Myöskään leukemian syntyyn alkoholin kulutuksella ei tiedetä olevan osuutta.

On arvioitu, että juovilla ja polttavilla henkilöillä on noin 10–100-kertainen riski sairastua johonkin syöpätautiin kuin niillä, jotka eivät tee kumpaakaan. Vähäinenkin alkoholin käyttö kasvattaa naisten rintasyöpäriskiä jonkin verran.

Kohtuullisissa rajoissa pidetyllä alkoholin käytöllä on harvemmin myös edullisia terveysvaikutuksia: laajan ruotsalaistutkimuksen mukaan tämä alentaa naisten riskiä sairastuamunuaissyöpään.

Käytön hyödyt

Vähäisellä alkoholin kulutuksella (1–3 annosta päivässä iästä ja sukupuolesta riippuen) on joidenkin tutkimusten perusteella väitetty olevan sydänsairauksia vähentävä vaikutus. Näiden tutkimusten perusteella alkoholia kohtuullisesti käyttävät elävät pidempään kuin sitä lainkaan käyttämättömät. Tutkimuksissa on pyritty sulkemaan pois muut vaikuttavat tekijät siten, että henkilöiden väliset erot johtuisivat nimenomaan alkoholin käytöstä. Toisten tutkimusten mukaan hyötyjä ei ole tai ne ovat todennäköisesti haittoja pienemmät .

Alkoholin henkisiin hyötyihin monet laskevat sen rentouttavan ja sosiaalisuutta lisäävän vaikutuksen.

Naisten alkoholin käyttö raskauden aikana

Alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sikiön keskushermostoon pysyvän toimintahäiriön, jonka vaikeusaste riippuu alkoholialtistuksen määrästä, altistuskertojen huippupitoisuuksista sekä altistuksen kestosta suhteessa raskauden kestoon.

Keskushermoston toimintahäiriö vaihtelee kehitysvammaisuudesta lieviin oppimisvaikeuksiin, joista merkittävämmät ovat tarkkaavaisuushäiriö ja matemaattiset erityisvaikeudet. Erilaisia oireita vaikeasta fetaalialkoholisyndroomasta lähes normaaliin lapsiin. FAS – oireisiin kuuluu kasvun viivästymä, keskushermoston toimintahäiriö, tyypilliset kasvonpiirteet ja erilaiset epämuodostumat. Lievemmissä tapauksissa puhutaan FAE (fetal alcohol defects) -diagnoosista.

Äidin runsas raskaudenaikainen alkoholinkulutus saattaa aiheuttaa lapselle pahimmillaan synnynnäisen kuurosokeuden. Lisäksi erilaisten kehitysvammojen riski kasvaa.

Riippuvuus

Alkoholi saattaa aiheuttaa voimakkaan, vaikeudeltaan opiaattiriippuvuutta vastaavan fyysisen ja psyykkisen riippuvuuden. Alkoholin vieroitusoireet voivat kuitenkin olla jopa hengenvaaralliset, toisin kuin nikotiinin ja opiaattien. Riippuvuus kehittyy kuitenkin suhteellisen hitaasti verrattuna vaikkapa tupakkaan ja opiaatteihin. Alkoholiriippuvaisella alkoholin nauttimisen lopettaminen, pitkään jatkuneen käytön jälkeen voi johtaa juoppohulluuteen. Riippuvuutta hoidetaan AA-klinikoilla ja juomattomuuden tueksi määrätään usein alkoholin vieroitusoireita vähentävää diatsepaamia. Alkoholin juomisen ehkäisemiseksi lääkäri saattaa määrätä antabusta.

Lainsäädäntö

Alkoholin myyntiä ja käyttöä rajoitetaan lukuisin säädöksin. Alkoholin vähittäis- ja ravintolamyynti on luvanvaraista. Ravintolamyynti jaetaan sallitun juoman väkevyyden mukaan A-, B- ja C-oikeuksiin. Suomessa mietojen alkoholijuomien (1,2%-22%-vol) hankkimisen edellytyksenä on 18 vuoden ikä. Väkeviä alkoholijuomia (>22%-vol) myydään vain 20 vuotta täyttäneille. Myös hallussapito on kiellettyä. Alkoholia ei saa myydä päihtyneelle tai häiritsevästi käyttäytyvälle. Lupa alkoholin anniskeluun C-oikeuksin varustetussa ravintolassa edellyttää anniskelijalta anniskelupassin omistamista. Anniskelu A- tai B-oikeuksin varustetussa edellyttää anniskelupassin lisäksi työkokemusta tai ravintola-alan koulutuksen.

Uskonto

Monissa uskonnoissa on joitakin alkoholiin liittyviä opetuksia tai määräyksiä. Islam kieltää alkoholinkäytön kokonaan, ja joissakin islamilaisissa maissa alkoholinkäytöstä, -myynnistä ja -valmistuksesta on tämän johdosta säädetty ankaria rangaistuksia. Buddhalaisilta on kielletty "tajuntaa sumentavien aineiden" käyttö, minkä jotkut tulkitsevat täyskielloksi, toiset taas vain humalajuomista koskevaksi. Jotkut kristityt ryhmät, kuten lestadiolaiset, eivät myöskään käytä alkoholia. Alkoholista voi kieltäytyä myös ilman uskonnollista vakaumusta. Alkoholista pidättäytymistä kutsutaan absolutismiksi.

Lähteet

• [1] Rikoslaki 39/1889 43 luku 6§. Laki eräiden juopumuksesta rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta 678/1968.

Katso myös

• Luokka:Alkoholijuomat
• Suomalainen alkoholikulttuuri
• Raittius

Aiheesta muualla

• Alkoholilaskuri - Laske alkoholin määrä veressä
• Tietoa alkoholista ja sen vaaroista (tietopankki.com)
• Erowid-päihdetietokanta (englanniksi)
• Päihdelinkki: alkoholi
• Päihteet ja aivot – Alkoholi
• Alko
• Alko: Alkoholijuomien lisä- ja vierasaineet