Ero sivun ”Kumina” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Aiheesta muualla
Aiheesta muualla ym
Rivi 21: Rivi 21:
}}
}}


'''Kumina''' (''Carum carvi'') on kaksivuotinen [[sarjakukkaiskasvit|sarjakukkaiskasvi]]. Se kasvaa yleisenä luonnonkasvina melkein koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Nykyisin sitä myös viljellään mausteeksi. Suomi on yksi maailman johtavista kuminan viejistä; alan suurin yritys on hausjärveläinen [[Trans Farm|Trans Farm Oy]].<ref name =yle>[http://yle.fi/uutiset/maailman_suurin_kuminatehdas_toimii_hausjarvella/7929443 Maailman suurin kuminatehdas toimii Hausjärvellä], Yle Uutiset 15.4.2015. Viitattu 14.12.2015.</ref>
'''Kumina''' (''Carum carvi'') on kaksivuotinen [[sarjakukkaiskasvit|sarjakukkaiskasvi]]. Se kasvaa yleisenä luonnonkasvina melkein koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Nykyisin sitä myös viljellään [[mauste]]eksi. Suomi on yksi maailman johtavista kuminan viejistä; alan suurin yritys on [[Hausjärvi|hausjärveläinen]] [[Trans Farm|Trans Farm Oy]].<ref name =yle>[http://yle.fi/uutiset/maailman_suurin_kuminatehdas_toimii_hausjarvella/7929443 Maailman suurin kuminatehdas toimii Hausjärvellä], Yle Uutiset 15.4.2015. Viitattu 14.12.2015.</ref>


== Ulkonäkö ==
== Ulkonäkö ==
Kumina on kaksi- tai monivuotinen, hyönteispölytteinen kasvi, joka kasvaa 25–60 cm korkeaksi. Sen varsi on ontto ja särmikäs, lehdet ovat parilehdykkäiset ja hienoliuskaiset. Kuminan pienet [[kukka|kukat]] ovat valkoisia tai harvoin punaisia.<ref name="spk">{{Kirjaviite | Tekijä = Mossberg, B. & Stenberg, L. | Nimeke = Suuri Pohjolan kasvio | Suomentaja = Vuokko, S. & Väre, H | Vuosi = 2005 | Sivu = | Selite = 2. painos | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-31-2924-1 }}</ref> Kumina kasvattaa ensimmäisenä vuonna lehtiruusukkeen ja pitkän porkkanamaisen juuren, jonka turvin se talvehtii. Yleensä toisena vuonna kumina kukkii ja antaa siemensadon. Hedelmät (siemenet) ovat ruskeita ja aromaattisia.
Kumina on kaksi- tai monivuotinen, hyönteispölytteinen kasvi, joka kasvaa 25–60 cm korkeaksi. Sen varsi on ontto ja särmikäs, [[lehti (kasvitiede)|lehdet]] ovat parilehdykkäiset ja hienoliuskaiset. Kuminan pienet [[kukka|kukat]] ovat valkoisia tai harvoin punaisia.<ref name="spk">{{Kirjaviite | Tekijä = Mossberg, B. & Stenberg, L. | Nimeke = Suuri Pohjolan kasvio | Suomentaja = Vuokko, S. & Väre, H | Vuosi = 2005 | Sivu = | Selite = 2. painos | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-31-2924-1 }}</ref> Kumina kasvattaa ensimmäisenä vuonna lehtiruusukkeen ja pitkän porkkanamaisen juuren, jonka turvin se talvehtii. Yleensä toisena vuonna kumina kukkii ja antaa siemensadon. Hedelmät ([[siemen]]et) ovat ruskeita ja aromaattisia.


Kuminaa muistuttavia kasveja ovat [[koiranputki]] (''Anthriscus sylvestris''), [[siankärsämö]] (''Achillea millefolium'') sekä myrkylliset [[hukanputki]] (''Aethusa cynapium'') ja [[myrkkykatko]] (''Conium maculatum'').
Kuminaa muistuttavia kasveja ovat [[koiranputki]] (''Anthriscus sylvestris''), [[siankärsämö]] (''Achillea millefolium'') sekä myrkylliset [[hukanputki]] (''Aethusa cynapium'') ja [[myrkkykatko]] (''Conium maculatum'').
Rivi 33: Rivi 33:
== Viljely ==
== Viljely ==
[[Kuva:Kümmel 2012-07-08-9523.jpg|thumb|220px|left|Kuminan siemeniä]]
[[Kuva:Kümmel 2012-07-08-9523.jpg|thumb|220px|left|Kuminan siemeniä]]
Kuminan viljely alkoi Suomessa pienimuotoisena 1990-luvulla. Nykyisin viljelyala on yli 20&nbsp;000 hehtaaria eli suurempi kuin sokerijuurikkaan. Suomi kuuluu kuminan suuriin viejiin 28&nbsp;% osuudellaan, ja kasvia viljellään maassa 1&nbsp;500 tilalla. Suomen valttikortti kuminan viljelyssä on pitkä valoisa kasvukausi, jonka ansiosta eteeristen öljyjen määrä on korkeampi ja kuminan maku mausteena parempi kuin muissa maissa viljellyssä kuminassa.<ref name=YLE1>YLE:n radiouutiset, 2. elokuuta 2011</ref><ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Suomi on jo yksi maailman johtavia kuminan viejiä|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=18.4.2013|www=http://www.hs.fi/talous/Suomi+on+jo+yksi+maailman+johtavia+kuminan+vieji%C3%A4/a1366249642345|Viitattu=18.4.2013}}</ref>
Kuminan viljely alkoi Suomessa pienimuotoisena 1990-luvulla. Nykyisin viljelyala on yli 20&nbsp;000 hehtaaria eli suurempi kuin [[sokerijuurikas|sokerijuurikkaan]]. Suomi kuuluu kuminan suuriin viejiin 28&nbsp;% osuudellaan, ja kasvia viljellään maassa 1&nbsp;500 tilalla. Suomen valttikortti kuminan viljelyssä on pitkä valoisa [[kasvukausi]], jonka ansiosta [[eteerinen öljy|eteeristen öljyjen]] määrä on korkeampi ja kuminan maku mausteena parempi kuin muissa maissa viljellyssä kuminassa.<ref name=YLE1>YLE:n radiouutiset, 2. elokuuta 2011</ref><ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Suomi on jo yksi maailman johtavia kuminan viejiä|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=18.4.2013|www=http://www.hs.fi/talous/Suomi+on+jo+yksi+maailman+johtavia+kuminan+vieji%C3%A4/a1366249642345|Viitattu=18.4.2013}}</ref>


Kumina aloittaa kukintansa usein jo kesäkuun alussa. Kukinta kestää 3–4 viikkoa. Sadonkorjuu ajoittuu ”normaalina” vuosina heinä-elokuun vaihteeseen. Satotaso on ollut viime vuosina 700–900 kg/ha. Tavoitteena on oltava 1000 kg:n hehtaarisato.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Kumina kasvaa vähällä vaivalla ja pienillä investoinneilla | Osoite = http://mikaeli.mikkeliamk.fi/mikaeli/arkisto/maaseutu/vilja/kumina.htm | Julkaisija = Mikkelin AMK | Viitattu = 26.7.2007}}</ref> Toisesta vuodesta lähtien kuminakasvustossa on aina sekä ensimmäisen että toisen vuoden yksilöitä. Käytännössä samasta kylvöstä voidaan korjata 2–4 satoa. Satovuosien lisääntyessä sato yleensä heikkenee ja rikkakasviongelmat lisääntyvät.
Kumina aloittaa kukintansa usein jo kesäkuun alussa. Kukinta kestää 3–4 viikkoa. Sadonkorjuu ajoittuu ”normaalina” vuosina heinä-elokuun vaihteeseen. Satotaso on ollut viime vuosina 700–900 kg/ha. Tavoitteena on oltava 1000 kg:n hehtaarisato.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Kumina kasvaa vähällä vaivalla ja pienillä investoinneilla | Osoite = http://mikaeli.mikkeliamk.fi/mikaeli/arkisto/maaseutu/vilja/kumina.htm | Julkaisija = Mikkelin AMK | Viitattu = 26.7.2007}}</ref> Toisesta vuodesta lähtien kuminakasvustossa on aina sekä ensimmäisen että toisen vuoden yksilöitä. Käytännössä samasta kylvöstä voidaan korjata 2–4 satoa. Satovuosien lisääntyessä sato yleensä heikkenee ja rikkakasviongelmat lisääntyvät.
Rivi 42: Rivi 42:


== Käyttö ==
== Käyttö ==
Kuminan siemeniä käytetään mausteena etenkin saksankielisellä alueella sekä Pohjoismaissa. Ruutu-näkkileipä ja [[akvaviitti|Akvavit]]-viina saavat omaleimaisen makunsa nimenomaan kuminasta.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Asetus väkevien alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä | Osoite = http://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2004_2009/documents/com/com_com(2005)0125_/com_com(2005)0125_fi.pdf | Julkaisija = Euroopan komissio | Viitattu = 26.7.2007}}</ref>. Siemeniä käytetään myös leipien koristeena ja niillä maustetaan juustoja.<ref>Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut palat , Reader's Digest Ab, 1981</ref>.
Kuminan siemeniä käytetään mausteena etenkin saksankielisellä alueella sekä Pohjoismaissa. Ruutu-näkkileipä, [[akvaviitti|Akvavit]]-viina ja Kummel-[[likööri]] saavat omaleimaisen makunsa nimenomaan kuminasta.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Asetus väkevien alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä | Osoite = http://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2004_2009/documents/com/com_com(2005)0125_/com_com(2005)0125_fi.pdf | Julkaisija = Euroopan komissio | Viitattu = 26.7.2007}}</ref>. Siemeniä käytetään myös [[leipä|leipien]] koristeena ja niillä maustetaan [[juusto]]ja.<ref>Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut palat , Reader's Digest Ab, 1981</ref>.


Jäänteitä kuminasta on löytynyt ihmisasutuksen liepeiltä jo 3000 eaa. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät ovat [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] ajoilta.
Jäänteitä kuminasta on löytynyt ihmisasutuksen liepeiltä jo 3000 eaa. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät ovat [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] ajoilta.
Rivi 52: Rivi 52:


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
*[https://laji.fi/taxon/MX.39229 Laji.fi: Kumina (''Carum carvi'')]
*[http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/482408/mttraportti136.pdf Marjo Keskitalo (toim.): Kumina tuotantokasvina, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, 2014] (pdf)
*[http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/482408/mttraportti136.pdf Marjo Keskitalo (toim.): Kumina tuotantokasvina, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, 2014] (pdf)
*[https://web.archive.org/web/20140723220953/http://www.tts.fi/Eliaksenyrttitarha/kasvit/kumina.htm Eliaksen yrttitarha] (Internet Archive)
*[https://web.archive.org/web/20140723220953/http://www.tts.fi/Eliaksenyrttitarha/kasvit/kumina.htm Eliaksen yrttitarha] (Internet Archive)
Rivi 64: Rivi 65:
*[http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=200015475 Flora of China: Carum carvi] {{en}}
*[http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=200015475 Flora of China: Carum carvi] {{en}}
*[https://phytochem.nal.usda.gov/phytochem/plants/show/350?qlookup=Carum+carvi&offset=0&max=20&et= Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Carum carvi] {{en}}
*[https://phytochem.nal.usda.gov/phytochem/plants/show/350?qlookup=Carum+carvi&offset=0&max=20&et= Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Carum carvi] {{en}}
*[http://www.cabi.org/isc/datasheet/16319 Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Carum carvi (caraway)] {{en}}
*[http://gernot-katzers-spice-pages.com/engl/Caru_car.html Gernot Katzer's Spice Pages: Caraway (''Carum carvi'')]
*[http://www.pherobase.com/database/floral/floral-taxa-species-Carum-carvi.php Pherobase: Floral volatiles of Carum carvi] {{en}}


{{Suomalaiset hyötypuutarhakasvit}}
{{Suomalaiset hyötypuutarhakasvit}}

Versio 17. heinäkuuta 2017 kello 19.45

Tämä artikkeli käsittelee Suomessakin kasvavaa, mausteena käytettyä luonnonkasvia. Toinen kuminana tunnettu mauste on roomankumina (engl. cumin), joka tunnetaan myös nimillä jeera ja juustokumina. Kumina voi tarkoittaa myös Korpilahdella sijaitsevaa Päijänteen saarta nimeltä Iso-Kumina.
Kumina
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Apiales
Heimo: Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku: Kuminat Carum
Laji: carvi
Kaksiosainen nimi

Carum carvi
L.

Katso myös

  Kumina Wikispeciesissä
  Kumina Commonsissa

Kumina (Carum carvi) on kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi. Se kasvaa yleisenä luonnonkasvina melkein koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Nykyisin sitä myös viljellään mausteeksi. Suomi on yksi maailman johtavista kuminan viejistä; alan suurin yritys on hausjärveläinen Trans Farm Oy.[1]

Ulkonäkö

Kumina on kaksi- tai monivuotinen, hyönteispölytteinen kasvi, joka kasvaa 25–60 cm korkeaksi. Sen varsi on ontto ja särmikäs, lehdet ovat parilehdykkäiset ja hienoliuskaiset. Kuminan pienet kukat ovat valkoisia tai harvoin punaisia.[2] Kumina kasvattaa ensimmäisenä vuonna lehtiruusukkeen ja pitkän porkkanamaisen juuren, jonka turvin se talvehtii. Yleensä toisena vuonna kumina kukkii ja antaa siemensadon. Hedelmät (siemenet) ovat ruskeita ja aromaattisia.

Kuminaa muistuttavia kasveja ovat koiranputki (Anthriscus sylvestris), siankärsämö (Achillea millefolium) sekä myrkylliset hukanputki (Aethusa cynapium) ja myrkkykatko (Conium maculatum).

Elinympäristö

Luonnonvaraisena kumina kasvaa kedoilla, pihoilla, laitumilla ja pientareilla.[2] Kumina on Suomessa muinaistulokas. Kasvupaikan tulee olla aurinkoinen, mutta sille kelpaa tavallinen puutarhamaa. Kasvi kylväytyy myös itsestään.

Viljely

Kuminan siemeniä

Kuminan viljely alkoi Suomessa pienimuotoisena 1990-luvulla. Nykyisin viljelyala on yli 20 000 hehtaaria eli suurempi kuin sokerijuurikkaan. Suomi kuuluu kuminan suuriin viejiin 28 % osuudellaan, ja kasvia viljellään maassa 1 500 tilalla. Suomen valttikortti kuminan viljelyssä on pitkä valoisa kasvukausi, jonka ansiosta eteeristen öljyjen määrä on korkeampi ja kuminan maku mausteena parempi kuin muissa maissa viljellyssä kuminassa.[3][4]

Kumina aloittaa kukintansa usein jo kesäkuun alussa. Kukinta kestää 3–4 viikkoa. Sadonkorjuu ajoittuu ”normaalina” vuosina heinä-elokuun vaihteeseen. Satotaso on ollut viime vuosina 700–900 kg/ha. Tavoitteena on oltava 1000 kg:n hehtaarisato.[5] Toisesta vuodesta lähtien kuminakasvustossa on aina sekä ensimmäisen että toisen vuoden yksilöitä. Käytännössä samasta kylvöstä voidaan korjata 2–4 satoa. Satovuosien lisääntyessä sato yleensä heikkenee ja rikkakasviongelmat lisääntyvät.

Kuminan pahin tuholainen on kuminakoi (Depressaria daucella), jonka toukat syövät kuminan siemenaiheita. Toinen kuminan tuholainen on kuminan rengaspunkki (Aceria carvi). Sille ei ole vielä varsinaista torjuntakeinoa.[3] Kesällä 2011 MTT tekikin kenttätutkimusta, jossa kerättiin perustietoa punkin levinneisyydestä ja elinkierrosta. Tutkimukseen on osallistunut muun muassa erikoistutkija Marjo Keskitalo.

Kuminaa viljellään sen aromipitoisuuden vuoksi. Aromi on siemenissä haihtuvana öljynä, jonka pitoisuus nousee Suomessa jopa viiteen painoprosenttiin, mikä on varsin korkea verrattuna etelässä viljeltyyn kuminaan. Kuitenkin viime vuosina korjatun kuminan öljyprosentti on ollut keskimäärin 3,2 prosenttia. Sato on sitä arvokkaampaa mitä korkeampi öljypitoisuus on. Kuminan öljy sisältää lähinnä kahta kemiallista pääkomponenttia, 40–60 % karvonia ja 38–54 % limoneenia.[6] Limoneenia käytetään yleisesti kosmetiikkatuotteissa sitruunan tuoksuna.

Käyttö

Kuminan siemeniä käytetään mausteena etenkin saksankielisellä alueella sekä Pohjoismaissa. Ruutu-näkkileipä, Akvavit-viina ja Kummel-likööri saavat omaleimaisen makunsa nimenomaan kuminasta.[7]. Siemeniä käytetään myös leipien koristeena ja niillä maustetaan juustoja.[8].

Jäänteitä kuminasta on löytynyt ihmisasutuksen liepeiltä jo 3000 eaa. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät ovat Kaarle Suuren ajoilta.

Intialaisia reseptejä lukiessa kuminan voi sekoittaa roomankuminaan, joka tunnetaan myös nimillä juustokumina eli jeera, englanniksi cumin. Suomen kuminaa kutsutaan Englannissa ja Amerikassa nimillä Caraway tai joskus Persian cumin.

Lähteet

  1. ↑ Maailman suurin kuminatehdas toimii Hausjärvellä, Yle Uutiset 15.4.2015. Viitattu 14.12.2015.
  2. ↑ a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio. 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  3. ↑ a b YLE:n radiouutiset, 2. elokuuta 2011
  4. ↑ Suomi on jo yksi maailman johtavia kuminan viejiä. Helsingin Sanomat, 18.4.2013. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.4.2013.
  5. ↑ Kumina kasvaa vähällä vaivalla ja pienillä investoinneilla Mikkelin AMK. Viitattu 26.7.2007.
  6. ↑ Yrttitarha 2000. Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä. Viitattu 26.7.2007.
  7. ↑ Asetus väkevien alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä Euroopan komissio. Viitattu 26.7.2007.
  8. ↑ Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut palat , Reader's Digest Ab, 1981

Aiheesta muualla

Suomalaiset hyötypuutarhakasvit
Juurekset
Kaalit
Kurkkukasvit
Mausteet
Mukulakasvit
Palkokasvit
Sipulit
Muut kasvikset
Yrtit ja mausteet
Yrtit
Muut maustekasvit
Hedelmät:
Siemenet:
Juuret ja maavarsi:
Kuori:
Muut kasvinosat:
Epäorgaaniset mausteet
Maustesekoitukset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kumina&oldid=16624724”