Ero sivun ”Eero Heinäluoma” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
GEbot (keskustelu | muokkaukset)
13 002 muokkausta
p linkki täsmennyssivuun Ylioppilas using AWB
RotlinkBot (keskustelu | muokkaukset)
3 828 muokkausta
p replace archive.today -> archive.is (domain archive.today blocked by onlinenic)
Rivi 50: Rivi 50:
SDP:n puoluekokouksessa kesäkuussa 2005 Heinäluoma valittiin puolueen puheenjohtajaksi. Hän sai jo ensimmäisellä kierroksella 201 ääntä 350:stä voittaen suoraan vastaehdokkaansa [[Erkki Tuomioja]]n ja [[Tuula Haatainen|Tuula Haataisen]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/sdp_valitsi_uuden_puoluejohdon/5216993|Nimeke=SDP valitsi uuden puoluejohdon|Julkaisija=Yle Uutiset|Ajankohta=10.6.2005|Viitattu=15.10.2013}}</ref>
SDP:n puoluekokouksessa kesäkuussa 2005 Heinäluoma valittiin puolueen puheenjohtajaksi. Hän sai jo ensimmäisellä kierroksella 201 ääntä 350:stä voittaen suoraan vastaehdokkaansa [[Erkki Tuomioja]]n ja [[Tuula Haatainen|Tuula Haataisen]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/sdp_valitsi_uuden_puoluejohdon/5216993|Nimeke=SDP valitsi uuden puoluejohdon|Julkaisija=Yle Uutiset|Ajankohta=10.6.2005|Viitattu=15.10.2013}}</ref>


Syyskuussa 2005 SDP kierrätti ministereitään ja Heinäluoma nousi [[Vanhasen I hallitus|Vanhasen I hallituksen]] [[valtiovarainministeri]]ksi korvaten opetusministeriksi siirtyneen [[Antti Kalliomäki|Antti Kalliomäen]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://archive.today/Twmk0|Nimeke=Heinäluoma valtiovarainministeriksi|Julkaisu=HS.fi|Selite=Arkistoitu sivu|Ajankohta=8.9.2005|Viitattu=13.3.2015}}</ref> Valtiovarainministerinä Heinäluoma oli joulukuussa 2005 lakkauttamassa [[varallisuusvero]]a, mikä aiheutti erimielisyyksiä SDP:n sisällä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/178010-varallisuusveron-poisto-repi-sdpn-riveja|Nimeke=Varallisuusveron poisto repi SDP:n rivejä|Julkaisija=Hämeen Sanomat|Ajankohta=13.12.2005|Viitattu=15.10.2013}}</ref>
Syyskuussa 2005 SDP kierrätti ministereitään ja Heinäluoma nousi [[Vanhasen I hallitus|Vanhasen I hallituksen]] [[valtiovarainministeri]]ksi korvaten opetusministeriksi siirtyneen [[Antti Kalliomäki|Antti Kalliomäen]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://archive.is/Twmk0|Nimeke=Heinäluoma valtiovarainministeriksi|Julkaisu=HS.fi|Selite=Arkistoitu sivu|Ajankohta=8.9.2005|Viitattu=13.3.2015}}</ref> Valtiovarainministerinä Heinäluoma oli joulukuussa 2005 lakkauttamassa [[varallisuusvero]]a, mikä aiheutti erimielisyyksiä SDP:n sisällä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/178010-varallisuusveron-poisto-repi-sdpn-riveja|Nimeke=Varallisuusveron poisto repi SDP:n rivejä|Julkaisija=Hämeen Sanomat|Ajankohta=13.12.2005|Viitattu=15.10.2013}}</ref>


[[Eduskuntavaalit 2007|Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa]] Heinäluoma valittiin jatkokaudelle [[Helsingin vaalipiiri]]stä 10&nbsp;948 äänellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tulospalvelu.vaalit.fi/E2007/s/valitut/helsinkivpval.htm | Nimeke = Eduskuntavaalit 18.3.2007: Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri | Julkaisu = Vaalit.fi | Julkaisija = Oikeusministeriö | Ajankohta = 21.3.2007 (päivitetty) | Viitattu = 23.7.2014}}</ref> Osana vaalien jälkeen puhjennutta [[Suomen vaalirahoituskohu|vaalirahoituskohua]] ''[[Ilta-Sanomat]]'' väitti Heinäluoman jättäneen ilmoittamatta [[Kehittyvien maakuntien Suomi|Kehittyvien maakuntien Suomelta]] saamaansa yli 1700 euron tukea, minkä Heinäluoma kuitenkin kiisti.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288338452565.html|Nimeke=Kohuyhdistys tuki demaripomoakin|Julkaisija=Iltasanomat|Ajankohta=16.5.2008|Viitattu=15.10.2013}}</ref> Heinäluoman vaalikampanjan hinta oli kokonaisuudessaan vajaat 85&nbsp;000 euroa, josta 66 000 euroa oli seminaari- ja materiaalimyyntikuluja ja runsaat 13&nbsp;000 euroa puoluejärjestöjen vaalitukea.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.vaalit.fi/uploads/d2fuu4.pdf|Nimeke=Ilmoitus Eero Heinäluoman vaalirahoituksesta eduskuntavaaleissa 2007|Julkaisu=Vaalit.fi|Julkaisija=Oikeusministeriö|Ajankohta=21.5.2007|Viitattu=15.10.2013}}</ref> Vuonna 2009 tulivat esiin [[Urheiluopistosäätiö]]n vasemmistopuolueille jakamat vaalituet, joita voitiin pitää säätiön sääntöjen vastaisina.<ref name=urheilu>{{Verkkoviite | Osoite = https://archive.today/nch8I | Nimeke=Vasemmistopuolueetkin saaneet säätiöiltä epäilyttävää rahoitusta | Julkaisu = HS.fi | Selite = Arkistoitu sivu | Ajankohta = 2.10.2009 | Viitattu = 13.3.2015}}</ref> Heinäluoma oli säätiön valtuuskunnan jäsen sen ostaessa SDP:ltä tauluja 10&nbsp;000 eurolla.<ref name=urheilu/>
[[Eduskuntavaalit 2007|Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa]] Heinäluoma valittiin jatkokaudelle [[Helsingin vaalipiiri]]stä 10&nbsp;948 äänellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tulospalvelu.vaalit.fi/E2007/s/valitut/helsinkivpval.htm | Nimeke = Eduskuntavaalit 18.3.2007: Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri | Julkaisu = Vaalit.fi | Julkaisija = Oikeusministeriö | Ajankohta = 21.3.2007 (päivitetty) | Viitattu = 23.7.2014}}</ref> Osana vaalien jälkeen puhjennutta [[Suomen vaalirahoituskohu|vaalirahoituskohua]] ''[[Ilta-Sanomat]]'' väitti Heinäluoman jättäneen ilmoittamatta [[Kehittyvien maakuntien Suomi|Kehittyvien maakuntien Suomelta]] saamaansa yli 1700 euron tukea, minkä Heinäluoma kuitenkin kiisti.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288338452565.html|Nimeke=Kohuyhdistys tuki demaripomoakin|Julkaisija=Iltasanomat|Ajankohta=16.5.2008|Viitattu=15.10.2013}}</ref> Heinäluoman vaalikampanjan hinta oli kokonaisuudessaan vajaat 85&nbsp;000 euroa, josta 66 000 euroa oli seminaari- ja materiaalimyyntikuluja ja runsaat 13&nbsp;000 euroa puoluejärjestöjen vaalitukea.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.vaalit.fi/uploads/d2fuu4.pdf|Nimeke=Ilmoitus Eero Heinäluoman vaalirahoituksesta eduskuntavaaleissa 2007|Julkaisu=Vaalit.fi|Julkaisija=Oikeusministeriö|Ajankohta=21.5.2007|Viitattu=15.10.2013}}</ref> Vuonna 2009 tulivat esiin [[Urheiluopistosäätiö]]n vasemmistopuolueille jakamat vaalituet, joita voitiin pitää säätiön sääntöjen vastaisina.<ref name=urheilu>{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.is/nch8I | Nimeke=Vasemmistopuolueetkin saaneet säätiöiltä epäilyttävää rahoitusta | Julkaisu = HS.fi | Selite = Arkistoitu sivu | Ajankohta = 2.10.2009 | Viitattu = 13.3.2015}}</ref> Heinäluoma oli säätiön valtuuskunnan jäsen sen ostaessa SDP:ltä tauluja 10&nbsp;000 eurolla.<ref name=urheilu/>


SDP:n menestys vuoden 2007 vaaleissa heikkeni ja puolue menetti 90 000 äänestäjää, putosi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi ja jäi oppositioon.<ref name=jutta>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1540962|Nimeke =SDP:n uusi puheenjohtaja on Jutta Urpilainen|Ajankohta=6.6.2008|Viitattu=15.10.2013}}</ref> Helmikuussa 2008 Heinäluoma ilmoitti eroavansa SDP:n puheenjohtajuudesta, minkä keskeisenä syynä pidettiin puolueen huonoa vaalimenestystä. Esimerkiksi ''[[Talouselämä (lehti)|Talouselämä]]''-lehti katsoi syyksi SDP:n raskaan tappion vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, puolueen huonot kannatusluvut mielipidetiedusteluissa ja Heinäluoman vähäisen kannatuksen puolueen sisällä. Puheenjohtajagallupin mukaan vain 24 prosenttia puolueen kannattajista tuki Heinäluoman jatkoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/gallupit+kaatoivat+heinaluoman/a2044719 | Nimeke = Gallupit kaatoivat Heinäluoman | Tekijä = Säntti, Hanna | Julkaisu = Talouselämä | Ajankohta = 11.2.2008 | Viitattu = 15.10.2013}}</ref> Heinäluoman seuraajaksi valittiin kesäkuussa 2008 [[Jutta Urpilainen]].<ref name=jutta/>
SDP:n menestys vuoden 2007 vaaleissa heikkeni ja puolue menetti 90 000 äänestäjää, putosi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi ja jäi oppositioon.<ref name=jutta>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1540962|Nimeke =SDP:n uusi puheenjohtaja on Jutta Urpilainen|Ajankohta=6.6.2008|Viitattu=15.10.2013}}</ref> Helmikuussa 2008 Heinäluoma ilmoitti eroavansa SDP:n puheenjohtajuudesta, minkä keskeisenä syynä pidettiin puolueen huonoa vaalimenestystä. Esimerkiksi ''[[Talouselämä (lehti)|Talouselämä]]''-lehti katsoi syyksi SDP:n raskaan tappion vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, puolueen huonot kannatusluvut mielipidetiedusteluissa ja Heinäluoman vähäisen kannatuksen puolueen sisällä. Puheenjohtajagallupin mukaan vain 24 prosenttia puolueen kannattajista tuki Heinäluoman jatkoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/gallupit+kaatoivat+heinaluoman/a2044719 | Nimeke = Gallupit kaatoivat Heinäluoman | Tekijä = Säntti, Hanna | Julkaisu = Talouselämä | Ajankohta = 11.2.2008 | Viitattu = 15.10.2013}}</ref> Heinäluoman seuraajaksi valittiin kesäkuussa 2008 [[Jutta Urpilainen]].<ref name=jutta/>

Versio 14. helmikuuta 2016 kello 19.28

Eero Heinäluoma
[[Tiedosto:|250px|]]
Eduskunnan puhemies
23.6.2011–21.4.2015[1]
Edeltäjä Ben Zyskowicz
Seuraaja Juha Sipilä
Suomen pääministerin sijainen
Vanhasen I hallitus
23.9.2005–19.4.2007[2]
Edeltäjä Antti Kalliomäki
Seuraaja Jyrki Katainen
Suomen valtiovarainministeri
Vanhasen I hallitus
23.9.2005–19.4.2007[2]
Edeltäjä Antti Kalliomäki
Seuraaja Jyrki Katainen
Kansanedustaja
19.3.2003–
Ryhmä/puolue Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Helsingin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt4. heinäkuuta 1955 (ikä 68)
Kokkola
Puoliso Satu Siitonen-Heinäluoma
(† 2015)
Tiedot
Puolue SDP
Koulutus ylioppilas (1980)
Aiheesta muualla
www.eeroheinaluoma.fi

Eero Olavi Heinäluoma (s. 4. heinäkuuta 1955 Kokkola)[1] on suomalainen SDP:tä edustava poliitikko. Hän on ollut kansanedustaja vuodesta 2003 ja eduskunnan puhemies vuosina 2011–2015.

Vuosina 2005–2008 Heinäluoma oli SDP:n puheenjohtaja ja vuosina 2005–2007 Vanhasen I hallituksen valtiovarainministeri. Vuosina 2002–2005 hän oli SDP:n puoluesihteeri.

Vuodesta 2009 Heinäluoma on ollut myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen.

Tausta

Heinäluoma syntyi Kokkolassa heinäkuussa 1955 rautatieläisen perheeseen. Hänen isänsä Heimo Heinäluoma toimi veturinlämmittäjänä ja äiti Aino oli töissä nahkatehtaalla. Perhe muutti Etelä-Suomeen Eero Heinäluoman ollessa alle kouluikäinen. Heinäluomat asuivat ensin Jokelassa ja sen jälkeen Vantaan Korsossa.[3]

Heinäluoma lähti työelämään varhain jättäen lukion kesken. Hänelle kertyi lyhyitä työkokemuksia muun muassa konepajalta, varastosta, nuorten festivaaleilta, Varusmiesliitosta ja Yleisradiosta.lähde? Työn ohella hän opiskeli Käpylän iltaoppikoulussa ja valmistui ylioppilaaksi vuonna 1980.[1] Vuosina 1980–1983 Heinäluoma opiskeli valtio-oppia Helsingin yliopistossa, mutta opinnot jäivät kesken työelämään siirtymisen vuoksi.[4][5]

Vuosina 1983–2002 Heinäluoma toimi SAK:n palveluksessa muun muassa nuorisosihteerinä, puheenjohtajan avustajana, tiedotuspäällikkönä ja vuosina 1996–2002 johtajana.[4]

Poliittinen ura

Vuonna 2002 Heinäluoma siirtyi SAK:n osastonjohtajan paikalta SDP:n puoluesihteeriksi. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa hänet valittiin ensimmäisen kerran kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä 7 003 äänellä.[6]

SDP:n puoluekokouksessa kesäkuussa 2005 Heinäluoma valittiin puolueen puheenjohtajaksi. Hän sai jo ensimmäisellä kierroksella 201 ääntä 350:stä voittaen suoraan vastaehdokkaansa Erkki Tuomiojan ja Tuula Haataisen.[7]

Syyskuussa 2005 SDP kierrätti ministereitään ja Heinäluoma nousi Vanhasen I hallituksen valtiovarainministeriksi korvaten opetusministeriksi siirtyneen Antti Kalliomäen.[8] Valtiovarainministerinä Heinäluoma oli joulukuussa 2005 lakkauttamassa varallisuusveroa, mikä aiheutti erimielisyyksiä SDP:n sisällä.[9]

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Heinäluoma valittiin jatkokaudelle Helsingin vaalipiiristä 10 948 äänellä.[10] Osana vaalien jälkeen puhjennutta vaalirahoituskohua Ilta-Sanomat väitti Heinäluoman jättäneen ilmoittamatta Kehittyvien maakuntien Suomelta saamaansa yli 1700 euron tukea, minkä Heinäluoma kuitenkin kiisti.[11] Heinäluoman vaalikampanjan hinta oli kokonaisuudessaan vajaat 85 000 euroa, josta 66 000 euroa oli seminaari- ja materiaalimyyntikuluja ja runsaat 13 000 euroa puoluejärjestöjen vaalitukea.[12] Vuonna 2009 tulivat esiin Urheiluopistosäätiön vasemmistopuolueille jakamat vaalituet, joita voitiin pitää säätiön sääntöjen vastaisina.[13] Heinäluoma oli säätiön valtuuskunnan jäsen sen ostaessa SDP:ltä tauluja 10 000 eurolla.[13]

SDP:n menestys vuoden 2007 vaaleissa heikkeni ja puolue menetti 90 000 äänestäjää, putosi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi ja jäi oppositioon.[14] Helmikuussa 2008 Heinäluoma ilmoitti eroavansa SDP:n puheenjohtajuudesta, minkä keskeisenä syynä pidettiin puolueen huonoa vaalimenestystä. Esimerkiksi Talouselämä-lehti katsoi syyksi SDP:n raskaan tappion vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, puolueen huonot kannatusluvut mielipidetiedusteluissa ja Heinäluoman vähäisen kannatuksen puolueen sisällä. Puheenjohtajagallupin mukaan vain 24 prosenttia puolueen kannattajista tuki Heinäluoman jatkoa.[15] Heinäluoman seuraajaksi valittiin kesäkuussa 2008 Jutta Urpilainen.[14]

Vuosina 2010–2011 Heinäluoma toimi SDP:n eduskuntaryhmän ja sen työvaliokunnan puheenjohtajana.[1] Hänet valittiin kolmannelle kaudelle eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa 9 501 äänellä.[16] Kesäkuussa 2011 hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi.[17] Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Heinäluoma valittiin jälleen eduskuntaan yhteensä 9 703 äänellä.[18]

Kunnallispolitiikka

Vuoden 2008 kuntavaaleissa Heinäluoma valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon 4 383 äänellä.[19] Vuoden 2012 kuntavaaleissa hänet valittiin jatkokaudelle 5 243 äänellä.[20]

Heinäluoma on Uudenmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja.[21]

Yksityiselämä

Heinäluoma oli naimisissa vuodesta 1988 luokanopettaja Satu Siitonen-Heinäluoman kanssa tämän kuolemaan 8. tammikuuta 2015 saakka.[1][22] Heillä on kolme aikuista lasta.[4] Sotilasarvoltaan Heinäluoma on reservin ylikersantti.[21]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Eero Heinäluoma Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. ↑ a b Hallitukset ja ministerit vuodesta 1917 Valtioneuvosto. Viitattu 13.3.2015.
  3. ↑ Pikku-Eero rukoili Jumalalta anteeksi iltalehti.fi. 17.12.2007. Viitattu 15.10.2013.
  4. ↑ a b c Curriculum Vitae Eduskunta. Viitattu 15.10.2013. .
  5. ↑ Karvonen, Kyösti: Juhlavaalit 2007: Kenestä seuraava pääministeri? 31.1.2007. Suomen suurlähetystö, Berliini. Viitattu 21.1.2009.
  6. ↑ Uusimaa vp Eduskuntavaalit 2003 tulospalvelu. HS Verkkoliite. Viitattu 15.10.2013.
  7. ↑ SDP valitsi uuden puoluejohdon 10.6.2005. Yle Uutiset. Viitattu 15.10.2013.
  8. ↑ Heinäluoma valtiovarainministeriksi (Arkistoitu sivu) HS.fi. 8.9.2005. Viitattu 13.3.2015.
  9. ↑ Varallisuusveron poisto repi SDP:n rivejä 13.12.2005. Hämeen Sanomat. Viitattu 15.10.2013.
  10. ↑ Eduskuntavaalit 18.3.2007: Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri Vaalit.fi. 21.3.2007 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 23.7.2014.
  11. ↑ Kohuyhdistys tuki demaripomoakin 16.5.2008. Iltasanomat. Viitattu 15.10.2013.
  12. ↑ Ilmoitus Eero Heinäluoman vaalirahoituksesta eduskuntavaaleissa 2007 Vaalit.fi. 21.5.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 15.10.2013.
  13. ↑ a b Vasemmistopuolueetkin saaneet säätiöiltä epäilyttävää rahoitusta (Arkistoitu sivu) HS.fi. 2.10.2009. Viitattu 13.3.2015.
  14. ↑ a b SDP:n uusi puheenjohtaja on Jutta Urpilainen iltasanomat.fi. 6.6.2008. Viitattu 15.10.2013.
  15. ↑ Säntti, Hanna: Gallupit kaatoivat Heinäluoman Talouselämä. 11.2.2008. Viitattu 15.10.2013.
  16. ↑ Eduskuntavaalit 17.4.2011: Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri Vaalit.fi. 13.5.2011 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 23.7.2014.
  17. ↑ Eero Heinäluoma valittiin eduskunnan puhemieheksi Demari.fi. 23.6.2011. Viitattu 23.7.2014.
  18. ↑ Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri 22.4.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 25.4.2015.
  19. ↑ Kunnallisvaalit 26.10.2008: Valitut ehdokkaat Helsinki Vaalit.fi. 17.11.2008 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 23.7.2014.
  20. ↑ Kunnallisvaalit 28.10.2012: Valitut ehdokkaat Helsinki Vaalit.fi. 14.6.2013 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 23.7.2014.
  21. ↑ a b Maakuntavaltuuston puheenjohtajat Uudenmaan liitto. Viitattu 23.7.2014.
  22. ↑ Eero Heinäluoman puoliso on kuollut Iltasanomat.fi. 8.1.2015. Viitattu 8.1.2015.

Aiheesta muualla

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Eero Heinäluoma.

Kirjallisuus

  • Saari, Heikki: Eero Heinäluoma – Tasavallan vahva mies. Minerva, 2013.
Edeltäjä:
Kari Laitinen 		Sosialidemokraattisen puolueen puoluesihteeri
2002–2005 		Seuraaja:
Maarit Feldt-Ranta
Edeltäjä:
Antti Kalliomäki 		Suomen valtiovarainministeri
2005–2007 		Seuraaja:
Jyrki Katainen
Edeltäjä:
Ben Zyskowicz 		Eduskunnan puhemies
2011–2015 		Seuraaja:
Juha Sipilä
Suomen Työväenpuolueen/Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtajat

N. R. af Ursin | J. A. Salminen | K. F. Hellsten | Taavi Tainio | Emil Perttilä | Edvard Valpas-Hänninen | Matti Paasivuori | Otto Ville Kuusinen | Jussi Pietikäinen | Kullervo Manner | Väinö Tanner | Kaarlo Harvala | Väinö Salovaara | Onni Hiltunen | Emil Skog | Rafael Paasio | Kalevi Sorsa | Pertti Paasio | Ulf Sundqvist | Paavo Lipponen | Eero Heinäluoma | Jutta Urpilainen | Antti Rinne | Sanna Marin

Helsingin vaalipiirin kansanedustajat 2007–2011
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eero_Heinäluoma&oldid=15530481”