Ero sivun ”Karuna” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Luokka
Vnnen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
32 628 muokkausta
p w
Rivi 23: Rivi 23:
}}
}}
'''Karuna''' oli [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomessa]] sijainnut Suomen kunta. Se erotettiin omaksi kunnakseen [[Sauvo]]sta vuonna [[1930]].<ref name="Suomen kunnat"/> Itsenäinen seurakunta siitä oli tullut jo vuonna [[1908]] oltuaan sitä ennen Sauvon kappeliseurakunta vuodesta [[1681]].<ref name="Seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=175&TYPE=HTML&LANG=FI | Nimeke = Seurakunnat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Karuna | Julkaisu = |
'''Karuna''' oli [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomessa]] sijainnut Suomen kunta. Se erotettiin omaksi kunnakseen [[Sauvo]]sta vuonna [[1930]].<ref name="Suomen kunnat"/> Itsenäinen seurakunta siitä oli tullut jo vuonna [[1908]] oltuaan sitä ennen Sauvon kappeliseurakunta vuodesta [[1681]].<ref name="Seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=175&TYPE=HTML&LANG=FI | Nimeke = Seurakunnat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Karuna | Julkaisu = |
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.4.2008}}</ref> Karuna liitettiin [[1969]] pääosin takaisin Sauvoon sekä sen Santasaaren (Sandön) kylä [[Kemiö]]ön.
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.4.2008}}</ref> Karuna liitettiin [[1969]] pääosin takaisin Sauvoon sekä sen [[Santasaari|Santasaaren]] (Sandön) kylä [[Kemiö]]ön.


Alueella asuu nykyisin noin 700 henkeä. Kuten paikannimistöstä voi päätellä, kunnan alueella on aiemmin ollut merkittävä ruotsinkielinen väestö, mutta [[1960]] ruotsinkielisten osuus oli enää 1,6 prosenttia<ref name="Suomen kunnat"/> ja kunta oli koko olemassaolonsa ajan (1930-[[1968]]) yksikielinen. Ennen kunnan perustamista sen alueella toimi kuitenkin vuosina [[1893]]-[[1926]] ruotsinkielinen kansakoulu.
Alueella asuu nykyisin noin 700 henkeä. Kuten paikannimistöstä voi päätellä, kunnan alueella on aiemmin ollut merkittävä ruotsinkielinen väestö, mutta [[1960]] ruotsinkielisten osuus oli enää 1,6 prosenttia<ref name="Suomen kunnat"/> ja kunta oli koko olemassaolonsa ajan (1930-[[1968]]) yksikielinen. Ennen kunnan perustamista sen alueella toimi kuitenkin vuosina [[1893]]-[[1926]] ruotsinkielinen kansakoulu.
Rivi 55: Rivi 55:


==Kylät==
==Kylät==
Broddböle, Tiikarla (Dikarböle), Eistilä (Eistböle), Eikniemi (Eknäs), Fröjdböle, Kustaali (Gussdal), Halslahti (Halslax), Haanniemi (Handby), Hintsholma (Hintsholm), Karinkorva, Karuna, Kasklahti (Kasklax), Kelturi, Nuuttiniemi (Knutnäs), Kupiluoto (Koppholm), Krooka (Kråknäs), Kärkkinen (Kärkis), Kärkniemi, ''Liden'', Lemminen (Lämmis), Maalu, Maanila (Mannböle), Orssaari, Tuomaala (Pukböle), Päisterpää, [[Rantola]], Ruskola (Ruskulla), Santasaari (Sandö), Savisalo, Sitolahti (Sitolax), Voilahti (Smörvik), Tapola (Stappåker), Teininki (Steninge), Raumala (Strömsböle), Sydänmaa (Sydmo), Timari (Timböle), Tuomaala (Tomasböle), Torikka
Broddböle, Tiikarla (Dikarböle), Eistilä (Eistböle), Eikniemi (Eknäs), Fröjdböle, Kustaali (Gussdal), Halslahti (Halslax), Haanniemi (Handby), Hintsholma (Hintsholm), Karinkorva, Karuna, Kasklahti (Kasklax), Kelturi, Nuuttiniemi (Knutnäs), Kupiluoto (Koppholm), Krooka (Kråknäs), Kärkkinen (Kärkis), Kärkniemi, ''Liden'', Lemminen (Lämmis), Maalu, Maanila (Mannböle), Orssaari, Tuomaala (Pukböle), Päisterpää, [[Rantola]], Ruskola (Ruskulla), [[Santasaari]] (Sandö), Savisalo, Sitolahti (Sitolax), Voilahti (Smörvik), Tapola (Stappåker), Teininki (Steninge), Raumala (Strömsböle), Sydänmaa (Sydmo), Timari (Timböle), Tuomaala (Tomasböle), Torikka


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 25. heinäkuuta 2014 kello 14.36

Karuna
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Sauvo ja Kemiönsaari

vaakuna

sijainti

Lääni Turun ja Porin lääni
Kuntanumero 228
Perustettu [1] 1930
– emäpitäjä Sauvo
Liitetty 1969
– kuntiin Sauvo
Kemiö
Pinta-ala  km²  [1]
(1963)
– maa 88,5 km²
Väkiluku 1 213  [1]
(1963)
– väestötiheys 13,71 as./km²

Karuna oli Varsinais-Suomessa sijainnut Suomen kunta. Se erotettiin omaksi kunnakseen Sauvosta vuonna 1930.[1] Itsenäinen seurakunta siitä oli tullut jo vuonna 1908 oltuaan sitä ennen Sauvon kappeliseurakunta vuodesta 1681.[2] Karuna liitettiin 1969 pääosin takaisin Sauvoon sekä sen Santasaaren (Sandön) kylä Kemiöön.

Alueella asuu nykyisin noin 700 henkeä. Kuten paikannimistöstä voi päätellä, kunnan alueella on aiemmin ollut merkittävä ruotsinkielinen väestö, mutta 1960 ruotsinkielisten osuus oli enää 1,6 prosenttia[1] ja kunta oli koko olemassaolonsa ajan (1930-1968) yksikielinen. Ennen kunnan perustamista sen alueella toimi kuitenkin vuosina 1893-1926 ruotsinkielinen kansakoulu. Karunassa sijaitsee Karunan kartano ja Kärkniemen kartano.

Karunan naapurikunnat olivat Kemiö, Parainen ja Sauvo.

Elinkeinoelämä

Karunan keskuskylästä Rantolasta löytyvät kyläkauppa ja pankkikonttori.[3]

Yhdistystoiminta

Karunassa toimii useita yhdistyksiä. Karunan kyläyhdistys on rekisteröity vuonna 1999 ja sen tarkoituksena on toimia alueen tasapuolisen kehittämisen hyväksi pyrkimällä lisäämään asukkaiden harrastus- ja kulttuuritoimintaa, yhteistyötä ja omatoimisuutta.[4]

Urheilutoimintaa järjestää Karunan Urheilijat ry.[5]

Veneilijöillä on Karunassa kaksikin yhdistystä, Karunan Veneseura ja Motorboat Club Karuna.[6]

Metsästysseuroja on myös kaksi, Etelä-Karunan metsästäjät sekä Pohjois-Karunan metsästäjät.[7]

Vuonna 2013 Karuna valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi.[8]

Kirkot

Karunan kirkko

Karunan kivikirkon suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck ja se rakennettiin Karunan harmaasta graniitista 1908–1910. Se kuuluu Suomen kansallisromanttisten kirkkojen sarjaan ja sitä on luonnehdittu yhdeksi maan onnistuneimmista ja kauneimmista kansallisromantiikkaa edustavista kirkoista. Periaatteessa kovin syrjäisen sijaintinsa takia kirkko on kuitenkin jäänyt matkailijoiden huomiotta. Kirkkoa ei juurikaan pidetä auki jumalanpalvelusten ulkopuolella. Massiivisessa pitkässäkirkossa on 480 istumapaikka. Alttarilasimaalaukset on suunnitellut arkkitehti Ilmari Launis. Kiinteän sisustuksen on suunnitellut Stenbäck jugend-tyyliseksi.

Karunan ensimmäinen kirkko, Arvid Hornin 1685 rakennuttama puukirkko, siirrettiin Helsingin Seurasaareen ja on ulkomuseon tärkeimpiä kohteita.

Kunnan keskuksessa tienristeyksessä sijainnut kyltti, nykyään kirkon pihalla

Kylät

Broddböle, Tiikarla (Dikarböle), Eistilä (Eistböle), Eikniemi (Eknäs), Fröjdböle, Kustaali (Gussdal), Halslahti (Halslax), Haanniemi (Handby), Hintsholma (Hintsholm), Karinkorva, Karuna, Kasklahti (Kasklax), Kelturi, Nuuttiniemi (Knutnäs), Kupiluoto (Koppholm), Krooka (Kråknäs), Kärkkinen (Kärkis), Kärkniemi, Liden, Lemminen (Lämmis), Maalu, Maanila (Mannböle), Orssaari, Tuomaala (Pukböle), Päisterpää, Rantola, Ruskola (Ruskulla), Santasaari (Sandö), Savisalo, Sitolahti (Sitolax), Voilahti (Smörvik), Tapola (Stappåker), Teininki (Steninge), Raumala (Strömsböle), Sydänmaa (Sydmo), Timari (Timböle), Tuomaala (Tomasböle), Torikka

Lähteet

  • Kujanen, Hannu: Sauvon historia II. Salo: Hansaprint ja Sauvon kunta, 1996. ISBN 952-90-8317-3.

Viitteet

  1. ↑ a b c d e Suomen kunnat (Karuna) toti.eu.com. Viitattu viimeksi 15.4.2008.
  2. ↑ Seurakunnat (Karuna) hiski.genealogia.fi. Viitattu 15.4.2008.
  3. ↑ Asuminen Karunan Kyläyhdistys. Viitattu 11.2.2012.
  4. ↑ Karunan Kyläyhdistys Karunan Kyläyhdistys. Viitattu 11.2.2012.
  5. ↑ Karunan Urheilijat ry Karunan Kyläyhdistys. Viitattu 11.2.2012.
  6. ↑ Yhdistykset Karunan Kyläyhdistys. Viitattu 11.2.2012.
  7. ↑ Yhdistykset Karunan Kyläyhdistys. Viitattu 11.2.2012.
  8. ↑ Vuoden kylä Varsinais-Suomen kylät ry. Viitattu 27.8.2013.

Aiheesta muualla

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Karuna&oldid=14187769”