Ero sivun ”Alfred Werner” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anr (keskustelu | muokkaukset) p w |
|||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
'''Alfred Werner''' ([[12. joulukuuta]] [[1866]] [[Mulhouse]], [[Ranska]] – [[15. marraskuuta]] [[1919]] [[Zürich]], [[Sveitsi]]) oli sveitsiläinen kemisti, joka sai [[Nobelin kemianpalkinto|Nobelin kemianpalkinnon]] vuonna [[1913]] ehdotuksestaan [[siirtymämetalli]][[kompleksiyhdiste]]iden [[oktaedri]]muodosta. Werner kehitti perustan nykyaikaiselle kompleksiyhdisteiden tutkimukselle. Werner valmisti myös [[heksoli]]a ensimmäisen kerran. |
'''Alfred Werner''' ([[12. joulukuuta]] [[1866]] [[Mulhouse]], [[Ranska]] – [[15. marraskuuta]] [[1919]] [[Zürich]], [[Sveitsi]]) oli sveitsiläinen kemisti, joka sai [[Nobelin kemianpalkinto|Nobelin kemianpalkinnon]] vuonna [[1913]] ehdotuksestaan [[siirtymämetalli]][[kompleksiyhdiste]]iden [[oktaedri]]muodosta. Werner kehitti perustan nykyaikaiselle kompleksiyhdisteiden tutkimukselle. Werner valmisti myös [[heksoli]]a ensimmäisen kerran. |
||
Werner osoitti vuonna 1896, että niiden atomien tai atomiryhmien määrä, jotka ovat liittyneet keskusatomiin on useimmiten 4–6. Tämä [[koordinaatioluku]] on näissä yhdisteissä enimmillään 8, mutta usein vähemmän. Tämä oli pohjana [[Richard Abegg]]in kehittelemälle ja hänen nimeään kantavalle säännölle. Ja vuonna 1916 [[Gilbert Lewis]] käytti Wernerin huomiota perustana [[ |
Werner osoitti vuonna 1896, että niiden atomien tai atomiryhmien määrä, jotka ovat liittyneet keskusatomiin on useimmiten 4–6. Tämä [[koordinaatioluku]] on näissä yhdisteissä enimmillään 8, mutta usein vähemmän. Tämä oli pohjana [[Richard Abegg]]in kehittelemälle ja hänen nimeään kantavalle säännölle. Ja vuonna 1916 [[Gilbert Newton Lewis]] käytti Wernerin huomiota perustana [[oktettisääntö|oktettisäännölleen]]. |
||
==Aiheesta muualla == |
==Aiheesta muualla == |
||
* [http://nobelprize.org/nobel_prizes/chemistry/laureates/1913/werner-bio.html Wernerin elämäkerta Nobel-säätiön sivuilla] |
* [http://nobelprize.org/nobel_prizes/chemistry/laureates/1913/werner-bio.html Wernerin elämäkerta Nobel-säätiön sivuilla] |
||
{{Nobel Kemia 1901-1925}} |
{{Nobel Kemia 1901-1925}} |
||
{{Tynkä/Tieteilijä}} |
{{Tynkä/Tieteilijä}} |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
[[Luokka:Sveitsiläiset kemistit]] |
[[Luokka:Sveitsiläiset kemistit]] |
||
[[Luokka:Nobelin kemianpalkinnon saajat]] |
[[Luokka:Nobelin kemianpalkinnon saajat]] |
||
Versio 18. maaliskuuta 2014 kello 21.24
| Alfred Werner | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. joulukuuta 1866 Mulhouse, Ranska |
| Kuollut | 15. marraskuuta 1919 Zürich, Sveitsi |
| Kansalaisuus |
 Sveitsiläinen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Zürichin yliopisto ETH Zürich |
| Väitöstyön ohjaaja |
Arthur Rudolf Hantzsch Marcellin Berthelot |
| Instituutti | Zürichin yliopisto |
| Tutkimusalue | Kemia |
| Tunnetut työt | Siirtymämetallikompleksit |
| Palkinnot |
 Nobelin kemianpalkinto (1913) |
Alfred Werner (12. joulukuuta 1866 Mulhouse, Ranska – 15. marraskuuta 1919 Zürich, Sveitsi) oli sveitsiläinen kemisti, joka sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1913 ehdotuksestaan siirtymämetallikompleksiyhdisteiden oktaedrimuodosta. Werner kehitti perustan nykyaikaiselle kompleksiyhdisteiden tutkimukselle. Werner valmisti myös heksolia ensimmäisen kerran.
Werner osoitti vuonna 1896, että niiden atomien tai atomiryhmien määrä, jotka ovat liittyneet keskusatomiin on useimmiten 4–6. Tämä koordinaatioluku on näissä yhdisteissä enimmillään 8, mutta usein vähemmän. Tämä oli pohjana Richard Abeggin kehittelemälle ja hänen nimeään kantavalle säännölle. Ja vuonna 1916 Gilbert Newton Lewis käytti Wernerin huomiota perustana oktettisäännölleen.
Aiheesta muualla