Jennifer Doudna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jennifer Doudna
Henkilötiedot
Syntynyt19. helmikuuta 1964 (ikä 60)
Washington, Yhdysvallat
Kansalaisuus Yhdysvallat
Koulutus ja ura
Tutkinnot Pomona College
Harvardin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Jack W. Szostak
Instituutti Yalen yliopisto
Kalifornian Berkeleyn yliopiston
Tutkimusalue biokemia
Tunnetut työt CRISPR
Palkinnot Asturian ruhtinattaren palkinto (2015)
L’Oréal-UNESCO Awards for Women in Science (2016)
Japani-palkinto (2017)
Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto (2020)

Jennifer Anne Doudna ([daʊdnə]; s. 19. helmikuuta 1964 Washington, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen biokemisti. Hän on tutkinut urallaan RNA:n rakennetta ja toimintaa. Hänen tunnetuin löytämänsä on CRISPR/Cas9-niminen geenitekniikkamenetelmä. Doudnalle myönnettiin yhdessä Emmanuelle Charpentierin kanssa Nobelin kemianpalkinto vuonna 2020 genomien muokkausmenetelmien kehittämisestä.[1]

Nuoruus ja opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jennifer Doudna syntyi vuonna 1964 Washingtonissa. Hän oli seitsemänvuotias, kun hänen perheensä muutti Hiloon Havaijin saarella. Hänen isänsä opetti englanninkielistä kirjallisuutta Havaijin yliopistossa ja äitinsä historiaa paikallisessa collegessa.[2]

Doudna kiinnostui jo nuorena tieteestä ja Havaijin kauniista luonnosta. Kiinnostus biokemiaan heräsi, kun hän oli 12- tai 13-vuotias. Tuolloin hän luki James Watsonin henkilökohtaisen todistuksen DNA:n kaksoiskierteen löytämisestä ja kuuli nuoren naistieteilijän opetuksen siitä, kuinka normaalista soluista tuli syöpäsoluja. Molemmat Doudnan vanhemmat tukivat hänen tiedeinnostustaan.[2]

Doudna suoritti vuonna 1985 kemian alemman korkeakoulututkinnon Pomona Collegesta. Sieltä hän jatkoi Harvardin yliopistoon, missä hän kirjoitti väitöskirjansa tulevan Nobel-voittajan Jack Szostakin alaisuudessa. Hän valmistui vuonna 1989 tohtoriksi.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Doudna lähti Harvardista Coloradon yliopistoon, mistä hän oli saanut paikan väitöskirjan jälkeisen tutkimuksen tekemiseen Thomas Cechin laboratoriosta. Doudnan väitöskirja oli käsitellyt RNA:ta, ja Cech oli voittanut juuri vuonna 1989 Nobel-palkinnon RNA:n katalyyttisten ominaisuuksien löytämisestä.[2]

Doudna sai vuonna 1994 apulaisprofessorin paikan Yalen yliopistosta, ja vuonna 2000 hänestä tuli molekyylisen biofysiikan ja biokemian professori. Kalifornian Berkeleyn yliopiston biokemian ja molekyylibiologian professuurin hän sai vuonna 2002.[2]

Doudna ja ranskalainen mikrobiologi Emmanuelle Charpentier löysivät vuonna 2002 CRISPR-Cas9-menetelmän, joka mahdollistaa DNA-muutosten tekemisen huomattavasti tehokkaammin ja yksinkertaisemmin kuin aiemmat tekniikat.[3] Charpentier oli aiemmin löytänyt Cas9-entsyymin, joka näytti auttavan Streptococcus pyogenes -bakteeria torjumaan viruksia. Doudna ja Martin Jinek, joka oli Charpentier’n jatko-opiskelija, löysivät kuukausien työn jälkeen, että CRISPR-puolustusjärjestelmä ohjasi Cas9-entsyymin leikkaamaan osia viruksen DNA:sta, kun virus yritti tunkeutua bakteerisoluun. Tämän jälkeen he ymmärsivät, että tekniikkaa voisi käyttää geenien muokkaamiseen myös laboratoriossa.[2]

CRISPR-tekniikan avulla ihmisenkin genomia pystyy muokkaamaan. Geenitekniikan etiikka ja sen turvallisuus ovat nousseet tämän jälkeen esille. Doudna yritti vuonna 2015 järjestää omien sanojensa mukaan ihmisen genomien muokkaamisen moratorion. Hän julkaisi huhtikuussa muutamien kollegoidensa kanssa ohjelman, jonka tarkoituksena oli suojata ihmisalkioiden genomia muokkaamiselta.[3]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Doudna saa vuoden 2020 Nobelin kemianpalkinnon.

Doudna on saanut työstään noin 20 merkittävää palkintoa, ja hän on National Academy of Sciencesin, American Academy of Arts and Sciences ja Institute of Medicine and the National Academy of Inventorsin jäsen sekä Royal Societyn ulkomaalainen jäsen.[4]

Doudnan ja Charpentier’n yhteisen työn ansiosta he ovat jakaneet muun muassa perinnöllisyystieteen Gruber-palkinnon, Asturian ruhtinattaren palkinnon, L’Oréalin ja Unescon palkinnon ja Japani-palkinnon.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Nobel Prize in Chemistry 2020 Nobel Media AB. Viitattu 7.10.2020. (englanniksi)
  2. a b c d e f Jennifer Doudna What is biotechnology?. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  3. a b Jennifer Doudna Encyclopædia Britannica. 2018. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
  4. a b Sanders, Robert: Doudna awarded Japan Prize for invention of CRISPR gene editing 2.2.2017. UC Regents. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]