Friedrich Bergius
| Friedrich Bergius | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. lokakuuta 1884 Breslau, Saksa |
| Kuollut | 30. maaliskuuta 1949 Buenos Aires, Argentiina |
| Kansalaisuus | |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Varsovan yliopisto Leipzigin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Richard Abegg, Arthur Rudolf Hantzsch |
| Instituutti | Hannoverin yliopisto |
| Tutkimusalue | Kemia |
| Tunnetut työt | Bergius-prosessi |
| Palkinnot | |
Friedrich Karl Rudolf Bergius (11. lokakuuta 1884 Breslau – 30. maaliskuuta 1949 Buenos Aires) oli saksalainen kemisti, joka tunnetaan prosessista, jonka avulla voidaan valmistaa nestemäistä polttoainetta ruskohiilestä.[1]
Bergius ja Carl Bosch palkittiin vuonna 1931 Nobelin kemianpalkinnolla kemian korkeapainemenetelmien keksimisestä ja kehittämisestä.[2]
Bergius opiskeli Breslaun, Leipzigin ja Berliinin yliopistoissa sekä Karlsruhen ja Hannoverin teknillisessä opistoissa.[1]
Ruskohiilityön lisäksi Bergius tutki myös puun muuntamista sokeriksi ja sokerin muuntamista muiksi elintarvikkeiksi. Tämän työn tarkoituksena oli auttaa Saksaa saamaan ruokaa toisen maailmansodan aikana.[1]
Toisen maailmansodan jälkeen Bergius muutti Argentiinaan. Hän kuoli Buenos Airesissa 30. maaliskuuta 1949.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Friedrich Bergius britannica.com. Viitattu 28.9.2025.
- ↑ Friedrich Bergius Facts nobelprize.org. Viitattu 28.9.2025.