John B. Goodenough

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
John B. Goodenough
John B. Goodenough (cropped).jpg
Henkilötiedot
Koko nimi John Bannister Goodenough
Syntynyt
Jena
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja Clarence Zener
Tutkimusalue Kiinteän olomuodon fysiikka
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto (2019)
Aiheesta muualla
www.me.utexas.edu/faculty/faculty-directory/goodenough

John Bannister Goodenough[1] (s. 1922 Jena, Saksa[2]) on yhdysvaltalainen fyysikko ja materiaalitieteilijä. Goodenough tunnetaan erityisesti hänen työstään ladattavien litiumioniakkujen kehityksessä. Hän on kehittänyt niissä käytettäviä materiaaleja. Goodenoughille myönnettiin Nobelin kemianpalkinto vuonna 2019 yhdessä M. Stanley Whittinghamin ja Akira Yoshinon kanssa litiumioniakkujen kehittämisestä[3].

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuutensa Goodeonugh eli New Havenissa Conneticutissa ja 12-vuotiaana hänet lähettiin Grotonin yksityiskouluun Massachusettsiin. Goodenough opiskeli aluksi matematiikkaa Yalen yliopistossa, josta hän valmistui kandidaatiksi vuonna 1943. Tämän jälkeen hän siirtyi opiskelemaan fysiikkaa Chicagon yliopistoon, josta hän valmistui maisteriksi vuonna 1951 ja tohtoriksi jo seuraavana vuonna 1952. Vuodesta 1952 alkaen Goodenough oli MIT:n tutkimusryhmässä, jossa hän tutki materiaalien magneettisia ominaisuuksia. Tutkimukset ovat johtaneet muun muassa hajasaantimuistisovellutuksiin. MIT:ssä työskennellessään Goodenough kehitti kiinteiden materiaalien magneettisia ominaisuuksia kuvaavat Goodenough–Kanamori-säännöt.[3][4][5][6]

Öljykriisin innoittamana Goodenough alkoi 1970-luvulla tutkia vaihtoehtoisia energianlähteitä[7]. Vuosina 1976-1986 hän toimi epäorgaanisen kemian professorina ja laitoksenjohtajana Oxfordin yliopistossa. Siellä hän teki ensimmäiset merkittävät tutkimuksnsa koskien litiumioniakkuja. Goodenough ryhmineen havaitsi, että litiumkobolttioksidi on rakenteeltaan interkalaatioyhdiste ja soveltuu rakenteensa perusteella katodimateriaaliksi. Goodenough ryhmineen rakensi akun, jossa katodina oli litiumkobolttioksidi ja elektrolyyttinä propyleenikarbonaattiin liuotettu litiumtetrafluoroboraatti.[3][5][4][6] Vuonna 1991 Sony valmisti ensimmäisen kaupallisen ladattavan litiumioniakun Goddenoughin kehittämästä litiumkobolttioksidikatodista ja grafiittianodista.[4]

Vuonna 1986 Goodenough siirtyi professoriksi Texasin yliopistoon kone- ja sähkötekniikan osastolla. Texasin yliopistossa Goodenough kehitti litiumioniakkujen materiaaleja edelleen muun muassa litiumrautafosfaatteja. Goodenough on kirjoittanut 8 kirjaa ja ollut mukana kirjoittamassa yli 800 tieteellistä julkaisua.[5][4][6]

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Goodenough on saaunt litiumioniakkuja koskevista tutkimuksistaan useita tunnustuksia muun muassa Enrico Fermi -palkinnon vuonna 2009[1], National Medal of Science -palkinnon vuonna 2011[8], Welch Award in Chemistry vuonna 2017[9] ja Royal Society of Chemistryn Copley-mitalin vuonna 2019[5]. Vuonna 2019 Goodenough sai litiumioniakkujen kehittämisestä Nobelin kemianpalkinnon ja hän jakoi sen M. Stanley Whittinghamin ja Akira Yoshinon kanssa[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b John Goodenough The Electrochemical Society. Viitattu 9.10.2019.
  2. John B. Goodenough Nobel Prize.org. Viitattu 9.10.2019.
  3. a b c d Scientific Background on the Nobel Prize in Chemistry 2019: Lithium Ion Batteries Kungliga Vetenskaps Akademin. Viitattu 9.10.2019. (englanniksi)
  4. a b c d Steve LeVine: The man who brought us the lithium-ion battery at the age of 57 has an idea for a new one at 92 Quartz. 5.2.2015. Viitattu 9.10.2019. (englanniksi)
  5. a b c d Inventor of the lithium-ion battery, Professor John Goodenough, awarded Royal Society’s prestigious Copley Medal 23.5.2019. Royal Society of Chemistry. Viitattu 9.10.2019. (englanniksi)
  6. a b c John Goodenough University of Texas at Austin. Viitattu 9.10.2019. (englanniksi)
  7. They developed the world’s most powerful battery Kungliga Vetenskaps Akademin. Viitattu 9.10.2019. (englanniksi)
  8. Lucy Madison: Obama honors recipients of science, innovation and technology medals 1.2.2013. CBS News. Viitattu 9.10.2019.
  9. 2017 Welch Award in Chemistry recipient The Welch Foundation. Viitattu 9.10.2019.