George Smith (kemisti)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
George Smith
Henkilötiedot
Syntynyt 10. maaliskuuta 1941 (ikä 77)
Norwalk, Connecticut, Yhdysvallat
Tieteilijä
Tutkimusalue biokemia
Tunnetut työt faaginäyttötekniikka
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto (2018)
Koulutus ja ura
Tutkinnot Haverford College
Harvardin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Edgar Haber
Instituutti Missourin yliopisto

George Pieczenik Smith (s. 10. maaliskuuta 1941 Norwalk, Connecticut, Yhdysvallat on yhdysvaltalainen biokemisti, joka kehitti 1980-luvulla niin sanotun faaginäyttötekniikan, jossa bakteriofagien avulla voi luoda uusia proteiineja. Hän sai siitä vuonna 2018 Nobelin kemianpalkinnon.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

George Smith syntyi vuonna 1941 Connecticutin Norwalkissa.[1] Smith suoritti vuonna 1963 alemman korkeakoulututkinnon Haverford Collegesta. Väitöstyönsä hän teki Edgar Haberin ohjauksessa Harvardin yliopistossa. Tohtoriksi Smith valmistui vuonna 1970, ja hän teki vuodet 1970–1975 väitöskirjan jälkeistä tutkimusta Wisconsinin yliopistossa.[2] Hänen ohjaajansa siellä oli Oliver Smithies.[3]

Smith aloitti henäkuussa 1975 Missourin yliopiston biologisten tieteiden dosenttina. Hänestä tuli apulaisprofessori kesäkuussa 1981.[2] Smith piti vuosina 1983–1984 sapattivapaata, jolloin hän oli vierailevana tutkijana Duken yliopistossa. Siellä hän aloitti pohjatyönsä, joka johti niin sanotun faaginäyttötekniikan kehittämiseen.[4] Smith tutki bakteriofageja ja keksi vuonna 1985 faaginäyttötekniikan.[3] Sen avulla bakteriofageja pystyi käyttämään uusien proteiinien tekemiseen.[5]

Smithistä tuli syyskuussa 1990 Missourin yliopiston biologisten tieteiden professori.[2] Emeritusprofessoriksi hän jäi vuonna 2015.[6]

Merkitys ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Smithin faaginäyttömenetelmä on hyödynnetty monissa erilaisissa sovelluskohteissa lääketieteestä materiaalitieteisiin. Gregory Winter kehitti Smithin menetelmän pohjalta nivelreumaan tarkoitetun adalimumabilääkeaineen. Smith ja Winter sekä Frances Arnold saivat vuonna 2018 Nobelin kemianpalkinnon.[5] Smithin palkintoperusteissa palkinnon motivaatioksi kerrottiin ”peptidien ja vasta-aineiden faaginäyttö”.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b George P. Smith – Facts NobelPrize.org. 2018. Nobel Media AB. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  2. a b c Curriculum Vitae—George P. Smith (doc) 6/2004. Washington University School of Medicine. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  3. a b Williams, Mará Rose: ‘My first standing ovation’: Humble MU professor cheered after winning Nobel Prize The Kansas City Star. 3.10.2018. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  4. Clinard, Cameron: 2018 Nobel Prize winner did much of his work at Duke University 3.10.2018. ABC Inc. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  5. a b Puttonen, Mikko: Evoluution suuntaajat saivat kemian nobelin – yksi heistä pokkasi jo Suomesta Millennium-palkinnon HS.fi. 3.10.2018. Sanoma company. Viitattu 7.10.2018.
  6. George P. Smith wins 2018 Nobel Prize in Chemistry 3.10.2018. Curators of the University of Missouri. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)