Georg Wittig
| Georg Wittig | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. kesäkuuta 1897 Berliini, Saksa |
| Kuollut | 26. elokuuta 1987 (90 vuotta) Heidelberg, Saksa |
| Kansalaisuus |
 Saksalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Marburgin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Karl von Auwers |
| Instituutti |
Marburgin yliopisto Braunschweigin teknillinen yliopisto Freiburgin yliopisto Tübingenin yliopisto |
| Oppilaat | Werner Tochtermann |
| Tutkimusalue | Kemia |
| Tunnetut työt | Wittig-reaktio |
| Palkinnot |
 Nobelin kemianpalkinto (1979) |
Georg Wittig (16. kesäkuuta 1897 Berliini − 26. elokuuta 1987 Heidelberg) oli saksalainen kemisti. Hän sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1979 tavasta syntetisoida alkeeneja aldehydeistä ja ketoneista Wittigin reaktiolla käyttämällä fosfoniumylidiä. Wittig jakoi palkinnon Herbert C. Brownin kanssa.
Wittig aloitti kemian opiskelun Tübingenin yliopistossa vuonna 1916. Wittig liittyi armeijaan. Oltuaan englantilaisten vankina 1918–1919 hän aloitti opiskelun. Se oli kuitenkin monimutkaista ylitäytettyjen yliopistojen takia. Esitettyään suoran pyynnön Karl von Auwersille, joka oli professorina Marburgin yliopistossa, hän pääsi jatkamaan opintojaan. Kolme vuoden kuluttua Wittig oli suorittanut filosofian tohtorin tutkinnon orgaanisessa kemiassa. Von Auwers sai hänet aloittamaan akateemisen uran. Vuonna 1926 hän sai valmiiksi habilitaationsa. Sinä aikana hän ystävystyi myös habilitaatiotaan tekevän Karl Zieglerin kanssa. Von Auwersin seuraaja Hans Meerwein pyysi Wittigin yliopistoon opettajaksi osittain Wittigin kirjoittaman neljäsataasivuisen stereokemiaa käsittelevän kirjan takia. Karl Friesin kutsusta Wittig siirtyi professoriksi Braunschweigin teknillinen yliopistoon vuonna 1932. Aika Braunschweigissa oli vaikeaa, koska natsit yrittivät päästä eroon Friesistä ja Wittig tuki häntä. Friesin pakkoeläkkeelle siirtymisen jälkeen vuonna 1937 Hermann Staudinger tarjosi Wittigille paikkaa Freiburgin yliopistosta. Vuonna 1944 Wittig seurasi Wilhelm Schlenkiä Tübingenin yliopiston orgaanisen kemian osaston johtajana. Siellä Wittig teki suurimman osan tutkimuksistaan. Vuonna 1956 Wittig siirtyi orgaanisen kemian osaston johtoon Heidelbergin yliopistossa. Sinne Wittigiä houkuttelivat vastarakennettu osasto ja läheinen yhteistyö BASF:n kanssa. Heidelbergissä ollessaan Wittig sai useimmat tunnustuksensa kuten Nobelin kemianpalkinnon.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||
