Jean-Pierre Sauvage

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jean-Pierre Sauvage

Jean-Pierre Sauvage (s. 1944 Pariisi) on ranskalainen kemisti, joka on erikoistunut supramolekulaariseen kemiaan. Hän sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 2016 yhdessä Fraser Stoddartin ja Bernard Feringan kanssa molekyylikoneiden synteesistä ja suunnittelusta.[1]

Sauvage on teki väitöskirjansa Louis Pasteur Yliopistossa toisen tunnetun ranskalaisen supramolekulaarisen kemian tutkijan Jean-Marie Lehnin alaisuudessa. Sauvage väitteli tohtoriksi vuonna 1971. 1980-luvun alusta hän on tutkinut katenaanien, rotaksaanien ja muiden sisäkkäisiä makrasyklosiä rengasrakenteita sisältävien orgaanisten molekyylien synteesiä. Läpimurto tapahtui vuonna 1983, kun Sauvage ryhmineen onnistui syntetisoimaan rotaksaaneja ja katenaaneja kupari(I)suolojen katalysoimalla reaktiolla makrosyklisistä fenantroliinijohdannaisista hyvällä saannolla. Synteesi perustui kupari-ionin koordinoitumiseen makrosyklisiin ligandeihin. Sauvage on ryhmineen sittemmin syntetisoinut useita sisäkkäisiä rengarakenteisia ryhmiä sisältäviä molekyyleja, jotka ovat niin kutsuttuja molekyylisolmuja. Sauvage on tutkinut myös kompleksoitumisen vaikutuksia molekyylien rakenteeseen. Makrosykliset isäntämolekyylit muuttavat konformaatiotaan, kun kupari-ioni irtoaa kompleksista ja kompleksoituu uudelleen. Jean-Pierre Sauvage on Louis Pasteur -yliopiston emeritusprofessori.[2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Nobel Prize in Chemistry 2016 Nobelprize.org. Viitattu 5.10.2016. (englanniksi)
  2. Scientific Background on the Nobel Prize in Chemistry 2016: Molecular machines 5.10.2016. Kungliga Vetenskaps Akademin. Viitattu 5.10.2016. (englanniksi)
  3. J. Fraser Stoddart: The master of chemical topology. Chemical Society Reviewa, 2009, 38. vsk, s. 1521–1529. (englanniksi)