Siirry sisältöön

Jacobus Henricus van ’t Hoff

Wikipediasta
Jacobus Henricus van 't Hoff
Henkilötiedot
Syntynyt30. elokuuta 1852
Rotterdam, Alankomaat
Kuollut1. maaliskuuta 1911
Steglitz, Saksa
Kansalaisuus Alankomaat Alankomaalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Utrecht-yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Eduard Mulder
Oppilaat Ernst Julius Cohen
Tutkimusalue Fysiikka
Kemia
Tunnetut työt Kemiallinen dynamiikka
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto (1901)

Jacobus Henricus van 't Hoff (30. elokuuta 1852 – 1. maaliskuuta 1911) oli alankomaalainen fyysikko ja kemisti. Hän sai vuonna 1901 myönnetyn ensimmäisen Nobelin kemianpalkinnon työstään kemiallisen dynamiikan ja osmoottisen paineen parissa.[1] Lisäksi hän tutki stereokemiaa[2] ja kemiallista tasa­painoa, määritellen mm. tasapainovakion käsitteen.[3]. Van 't Hoff oli myös perustamassa nykyaikaista fysikaalista kemiaa.[4] Häntä pidetään yhtenä suurimmista kemisteistä Antoine Lavoisierin, Louis Pasteurin ja Friedrich Wöhlerin rinnalla.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ John Hudson: Suurin tiede – kemian historia, s. 387. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 2002. ISBN 951-884-346-5
  2. ↑ Hudson, s. 224–225
  3. ↑ Hudson, s. 315–316
  4. ↑ Jacobus van't Hoffin elämäkerta Nobel-säätiö. Viitattu 24.7.2010.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jacobus_Henricus_van_’t_Hoff&oldid=22779580”