Moungi Bawendi
| Moungi Bawendi | |
|---|---|
_(cropped).jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. maaliskuuta 1961 Pariisi, Ranska |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | |
| Tutkimusalue | kemia |
| Palkinnot | Nobelin kemianpalkinto (2023) |
| Aiheesta muualla | |
| nanocluster.mit.edu | |
Moungi G. Bawendi (s. 15. maaliskuuta 1961[1] Pariisi, Ranska[2]) on kemisti ja erikoistunut kvanttipisteiden tutkimukseen. Bawendi sai Nobelin kemianpalkinnon yhdessä Louis Brusin ja Aleksei Jekimovin kanssa vuonna 2023. Tieto vuoti julkisuuteen ennen sen virallista julkistamista.[3]
Bawendi suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon Harvardin yliopistossa vuonna 1982. Jatko-opintonsa hän suoritti Chicagon yliopistossa ja valmistui filosofian tohtoriksi 1988. Heti tämän jälkeen Bawendi aloitti Louis Brusin tutkimusryhmässä Bell Laboratoriesissa ja oli siellä vuoteen 1990. Samana vuonna hän siirtyi MIT:hen ja on ollut kemian Lester Wolfe -professori vuodesta 1996 alkaen.[4][5]
Bawendi aloitti kvanttipisteiden synteesimenetelmien kehittämisen Brusin alaisuudessa. Tutkimusongelmana oli erityisesti riittävän korkealaatuisten nanokoon materiaalikiteiden valmistaminen. Vuonna 1993 Bawendi tutkimusryhmineen julkaisi toimivan menetelmän kadmiumselenidikvanttipisteiden valmistamiseen. Menetelmässä kuumaan heksaaniin lisätään neulalla kadmiumin ja seleenin organometalliyhdisteitä, jotka reagoivat muodostaen kadmiumselenidiä. Reagenssilisäyksen vuoksi lämpötila laskee ja kiteiden muodostuminen alkaa. Liuosta uudelleen kuumentamalla ja jäähdyttämällä voidaan kiteiden kokoa säätää halutuksi.[6]
Bawendin tutkimuskohteita ovat kvanttipisteiden synteesin lisäksi magneettisten nanohiukkasten ominaisuuksien tutkimus sekä kvanttipisteiden ja nanohiukkasten sovellutukset elektroniikassa ja lääketieteellisessä kuvantamisessa.[4][5] Bawendi on ollut Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemian jäsen vuodesta 2007[7]. Bawendille on myönnetty tutkimustyöstään tunnustuksia, kuten Coblentz Award 1997[8], Ernest Orlando Lawrence Award 2006[9] ja American Chemical Societyn tunnustus kolloidikemian tutkimuksesta 2010[10].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Le tunisien Moungi G. Bawendi prix Nobel de chimie 2023 Tustex - 1er site boursier et économique en Tunisie. 4.10.2023. Viitattu 4.10.2023. (ranskaksi)
- ↑ Moungi Bawendi Nobel Foundation. Viitattu 4.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Annikka Mutanen & Matti Mielonen: Kemian Nobelin palkinnon saivat kvanttipisteen kehittäjät Helsingin Sanomat. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ a b Moungi Bawendi University at Buffalo. Viitattu 4.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Moungi Bawendi MIT. Viitattu 4.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Heiner Linke: Scientific Background to the Nobel Prize in Chemistry 2023: Quantum Dots – Seeds of Nanoscience Kungliga Vetenskapsakademien. Viitattu 4.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Moungi G. Bawendi Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia. Viitattu 4.10.2023. (englanniksi)
- ↑ The Coblentz Award Coblentz Sciety. Viitattu 4.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Moungi G. Bawendi, 2006 U.S. Department of Energy. Viitattu 4.10.2023. (englanniksi)
- ↑ ACS Award in Colloid Chemistry Recipients American Chemical Society. Viitattu 4.10.2023. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||
