Gilbert Newton Lewis

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Gilbert Newton Lewis (23. lokakuuta 187523. maaliskuuta 1946) oli yhdysvaltalainen fysikaalisen kemian tutkija, joka tunnetaan parhaiten happojen ja emästen uudenlaisesta määritelmästä vuodelta 1936. Sen mukaan molekyyliä tai ionia sanotaan hapoksi, jos se voi vastaanottaa kovalenttisen sidoksen elektroniparin ja emäkseksi, jos se voi luovuttaa tällaisen elektroniparin.[1]

Lewisin määritelmä on oleellisesti laajempi kuin tanskalaisen Johannes Brønstedin teoria. Määritelmä perustuu havaintoon, jonka mukaan kemiallisen sidoksen on mahdollista syntyä atomien jakaessa elektroniparin.

Esimerkiksi natriumoksidin (tai oikeastaan siinä olevan oksidi-ionin) ja rikkitrioksidin välinen reaktio

Na2O + SO3 → Na2SO4

on happo-emäsreaktio Lewisin, mutta ei Brønstedin tarkoittamassa mielessä. Tässä reaktiossa rikkitrioksidi toimii Lewis-happona ottaen vastaan elektroniparin oksidi-ionilta O2-.[1] Brønstedin teorian mukaan se kuitenkaan ei ole happo, koska se ei voi luovuttaa protonia. Oksidi-ioni sen sijaan voi toimia vahvana emäksenä myös Brønstedin mukaisessa merkityksessä, mutta tässä reaktiossa niin ei tapahdu.

Häneltä on myös peräisin termi fotoni.[2]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b John Hudson: Suurin tiede - kemian historiaa, s. 330. Suom. Kimmo Pietiläinen. Art House, 2002. ISBN 951-884-346-5.
  2. Inventor of the week GILBERT NEWTON LEWIS (1875-1946) Viitattu 8.11.2011. Eng.
Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.