Ero sivun ”Svante Arrhenius” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Käyttäjän 79.150.118.81 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Abc10 tekemään versioon. |
||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
Arrhenius oli eräs niistä aikalaisistaan, jotka esittivät [[panspermia]]-hypoteesia selitykseksi sille, miten elämä Maassa oli syntynyt. Siinä selitettiin elämän 'alkusiementen' tulleen avaruudesta. Viime vuosina ajatus on jälleen saanut melkoista suosiota avaruustutkimuksessa. |
Arrhenius oli eräs niistä aikalaisistaan, jotka esittivät [[panspermia]]-hypoteesia selitykseksi sille, miten elämä Maassa oli syntynyt. Siinä selitettiin elämän 'alkusiementen' tulleen avaruudesta. Viime vuosina ajatus on jälleen saanut melkoista suosiota avaruustutkimuksessa. |
||
Vuonna [[1896]] Arrhenius tutki ensimmäisenä kvantitatiivisesti [[kasvihuoneilmiö]]tä, erityisesti [[hiilidioksidi]]n ja [[vesihöyry]]n [[lämpösäteily]]ominaisuuksia, mutta jo [[Joseph Fourier]] oli havainnut ilmiön 1827. Arrhenius selitti kasvihuoneilmiön avulla teoriaansa, jonka mukaan [[jääkausi]]en ja lämpimien kausien vaihtelu riippuu [[ilmakehä]]n hiilidioksidipitoisuuden vaihteluista |
Vuonna [[1896]] Arrhenius tutki ensimmäisenä kvantitatiivisesti [[kasvihuoneilmiö]]tä, erityisesti [[hiilidioksidi]]n ja [[vesihöyry]]n [[lämpösäteily]]ominaisuuksia, mutta jo [[Joseph Fourier]] oli havainnut ilmiön 1827. Arrhenius selitti kasvihuoneilmiön avulla teoriaansa, jonka mukaan [[jääkausi]]en ja lämpimien kausien vaihtelu riippuu [[ilmakehä]]n hiilidioksidipitoisuuden vaihteluista. |
||
Arrhenius oli myös tieteen popularisoija ja kirjoitti useita suomennettujakin teoksia. |
Arrhenius oli myös tieteen popularisoija ja kirjoitti useita suomennettujakin teoksia. |
||
Versio 2. maaliskuuta 2014 kello 16.08
| Svante Arrhenius | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. helmikuuta 1859 Uppsala, Ruotsi |
| Kuollut | 2. elokuuta 1927 Tukholma, Ruotsi |
| Kansalaisuus | ruotsalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Uppsalan yliopisto Tukholman yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Per Teodor Cleve, Erik Edlund |
| Instituutti | Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu |
| Oppilaat | Oskar Klein |
| Tutkimusalue |
fysiikka kemia |
| Tunnetut työt |
Arrheniuksen yhtälö dissosiaatioteoria |
| Palkinnot |
 Nobelin kemianpalkinto (1903) |
Svante August Arrhenius (19. helmikuuta 1859 Uppsala, Ruotsi – 2. elokuuta 1927 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen fyysikko ja kemisti, Tukholman korkeakoulun (Stockholms högskola, nyk. Tukholman yliopisto) fysiikan professori 1895–1905 ja ensimmäinen ruotsalainen Nobel-palkinnon saanut (Nobelin kemianpalkinto 1903). Palkinnon perusteena oli Arrheniuksen dissosiaatiota koskevat teoriat. Eniten hän on vaikuttanut juuri kemian alalla. Arrheniusta pidetään yhdessä Wilhelm Ostwaldin ja Jacobus Henricus van't Hoffin kanssa fysikaalisen kemian luojana.
Uppsalan yliopistossa 1884 valmistuneessa väitöskirjassaan Arrhenius esitti muun muassa elektrolyyttisen disassosiaatioteorian perusajatukset. Tämä teoria korvasi Faradayn virheellisen kuvauksen kahden materiafaasin välisestä reaktiosta. Aluksi väitöskirja arvioitiin ala-arvoiseksi, eikä sen laatua pidetty riittävän hyvänä dosentuurin myöntämiseksi. Sittemmin Arrheniuksen terävä-älyisyys ja omaleimaisuus huomattiin Wilhelm Ostwaldin ansiosta, ja hänet nimitettiin Uppsalaan fysikaalisen kemian dosentiksi. Myöhemmin hän jatkoi työskentelyään, ja hänet nimitettiin Tukholman korkeakoulun professoriksi.
Arrhenius oli eräs niistä aikalaisistaan, jotka esittivät panspermia-hypoteesia selitykseksi sille, miten elämä Maassa oli syntynyt. Siinä selitettiin elämän 'alkusiementen' tulleen avaruudesta. Viime vuosina ajatus on jälleen saanut melkoista suosiota avaruustutkimuksessa.
Vuonna 1896 Arrhenius tutki ensimmäisenä kvantitatiivisesti kasvihuoneilmiötä, erityisesti hiilidioksidin ja vesihöyryn lämpösäteilyominaisuuksia, mutta jo Joseph Fourier oli havainnut ilmiön 1827. Arrhenius selitti kasvihuoneilmiön avulla teoriaansa, jonka mukaan jääkausien ja lämpimien kausien vaihtelu riippuu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihteluista.
Arrhenius oli myös tieteen popularisoija ja kirjoitti useita suomennettujakin teoksia.
Teokset
- Världarnas utveckling (1906) (Suom. Maailmojen kehitys, Otava 1907),
- Människan inför världsgåtan (1907) (Suom. Maailman arvoitusta ratkaisemassa : Eri aikojen ja eri kansojen käsitykset maailman kehittymisestä, Otava 1908),
- Smittkoppar och deras bekämpande (1913),
- Stjärnornas öden (1915) (Suom. Tähtien kohtalot, Otava 1916)
- Kemien och det moderna livet (1919).(suom. Kemia ja nykyaikainen elämä, Otava 1923)
Katso myös
Aiheesta muualla
- Nobel-e-museo, kemian Nobel-palkinto 1903
- Nobel-e-museo, Svante Arrhenius — biografia
- Arrhenius Runeberg-projektissa, kolme teosta ruotsiksi