Tämä on lupaava artikkeli.

Haukilahti

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 7. syyskuuta 2014 kello 22.13 käyttäjän PtG (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Malline:Espoon kaupunginosat

Haukilahti (ruots. Gäddvik) on pientalovaltainen Espoon kaupunginosa, joka kuuluu Suur-Tapiolan suurpiiriin. Haukilahti on vuosikymmenten aikana kehittynyt pienestä helsinkiläisten lomanviettopaikasta melkein 6 000 asukkaan esikaupunkialueeksi. Suurin osa Haukilahden rakennuskannasta on 1960–1980-luvuilla rakennettuja kerros- ja rivitaloja.[1] Alueen kaupalliset palvelut keskittyvät lähinnä päivittäistavarakaupan ja ravintolatoiminnan aloille.

Maantiede

Haukilahti rajautuu lännessä Matinkylään, idässä Westendiin ja pohjoisessa Niittykumpuun. Kaupunginosan eteläpuolella avautuu Suomenlahteen kuuluva Miessaarenselkä, joka on saanut nimensä selän eteläpuolella sijaitsevasta Miessaaresta. Haukilahden ja Matinkylän rajalla virtaava Gräsanoja laskee Haukilahden satama-altaaseen.[2]

Historia

Alueen ensimmäiset asukkaat

Varhaisimmat ihmisen jättämät merkit Haukilahdessa ovat pronssikautiset röykkiöhaudat Hauenkalliolla vesitornin lähellä. Haukilahti oli tuolloin vielä kallioinen ja osin soistunut saari.[3] Haukilahden hautaröykkiö on pronssikaudelle tyypillinen hiidenkiuas, jossa polttohaudatun vainajan ympärille on ensin tehty kivikehä ja sen päälle vasta varsinainen hautaröykkiö. Hauenkallion hautaröykkiö tutkittiin vuonna 1913, ja sieltä löytyi saviastioiden paloja sekä palaneita luita.[3] Gäddvikin kylä mainitaan ensi kertaa vuoden 1544 maakirjassa, jossa se oli merkitty kuulumaan Espoon keskiaikaiseen nimismiespitäjään, Finnovikeniin. Gäddvikistä itään sijaitsi Björnvikin kylä, ja kylien raja oli myös Porvoon ja Raaseporin läänien raja.[3] Gäddvik puuttuu kirjoista vuodesta 1560 aina vuoteen 1756, jolloin alueelle muutti virolaisia torppareita.[3]

Venäjän vallan ja ensimmäisen maailmansodan aika

Kaatopaikkana käytetty varastoluolan sisäänkäynti asema kahden alueella Länsiväylän läheisyydessä

Venäjän keisarikunta päätti rakentaa Helsingin ympärille kantalinnoitetun maalinnoituksen, Krepost Sveaborgin, josta oli tarkoitus tulla osa Suomenlahden rannikoille rakennettua Pietari Suuren merilinnoitusta. Linnoituksen tärkeimpänä tehtävänä oli suojata Pietaria sulkemalla Suomenlahti vahvoilla rannikkolinnoituksilla Porkkala-Tallinna-linjan kohdalta. Merilinnoitusten lisäksi sisämaahan rakennettiin merilinnoituksia täydentävät maalinnoitukset, joista merkittävimmät sijaitsivat Viipurin, Tallinnan ja Helsingin ympäristöissä.[4] Hajautetun järjestelmän mukaisesti rakennettu linnoitusketju ympäröi kaupunkia jotakuinkin nykyistä Kehä I:tä seuraillen.[4]

Haukilahteen sijoittui maarintaman tukikohta XXXIV (34), jonka linnoitustyöt alkoivat ensimmäisen maailmansodan ollessa jo käynnissä keväällä 1916. Haukilahden ja Westendin raja-alueen korkeimmille kohdille rakennettiin 14 erillistä asemaa, jotka rakentuivat suojahuoneista, A- ja C-tyyppien ampuma- ja tähystyspesäkkeistä, sekä näitä yhdistäneistä betonirakenteisista vallihaudoista. Linnoituksen eteläisimpään osaan rakennettiin kallioon räjäytetty ammusluola. Haukilahdesta etelään sijaitsi myös Miessaaren merilinnoitus.[4] Linnoitteita ei koskaan käytetty taisteluissa, ja asemat jäivät osin keskeneräisiksi venäläisten poistuessa Suomesta itsenäistymisen jälkeen 1918.[4]

Haukilahden alueen linnoituksista ovat säilyneet asemat 2–4, 12 ja 13. Parhaiten ovat säilyneet Toppelundinpuistossa ja Westendin pulkkamäen alueilla sijaitsevat linnoitukset 4, 12 ja 13. Näiden linnoitusten alueella on betonivahvisteisia vallihautoja sekä erityyppisiä ampumapesäkkeitä ja suojahuoneita. Toppelundinpuistossa on säilynyt tämän lisäksi kallioon louhittu ammusluola.[4] Linnoituksen muut Haukilahden alueella sijaitsevat asemat ovat huonommassa kunnossa. Niitä on joillakin paikoin täytetty ja käytetty kaatopaikkoina[4], kuten asema kahden alueella Länsiväylän laidalla. Näiden linnoitusten yhdyshautoja ei ole myöskään vahvistettu betonilla, ja ne ovatkin ajan myötä kuluneet eroosion vaikutuksesta. Asema kahden alueella on säilynyt kallioon kaivettu luola, jonka seinät on pinnoitettu osittain betonilla. Paikalliset käyttivät tätä luolaa Helsingin pommitusten aikana 1939–1944 pommisuojana. [4] Helsingin teollisuuspiiri inventoi jäljellä olevat linnoitukset 1938 ajatuksena siirtää tuotantoa niiden suojaan sodan varalta.[4]

Maailmansotien välinen aika

Haukilahden kehitys pysyi pitkään muuta Espoota hitaampana, sillä sinne ei ollut nopeita maaliikenneyhteyksiä Helsingistä tai muualta Espoosta. Rakentaminen alkoi lisääntyä alueella vasta 1920-luvulla, kun Svenska Småbruk och Egna Hem -yhdistys alkoi myydä 3–6 hehtaarin huvilapalstoja kymmenen vuoden maksuajalla. Haukilahden alueelle pääasiassa vain helsinkiläisiä lomanviettoon. Kulku Haukilahteen tapahtui vielä 1930-luvulla laivalla, mutta tilanne muuttui, kun valtio päätti 1932 rakentaa Jorvaksentien (nykyinen Länsiväylä) torjuakseen työttömyyttä Helsingin länsipuoleisilla alueilla. Uusi tie lyhensi matka-aikaa Helsinkiin merkittävästi.[5] Haukilahden 1930-luvun asutuksesta on joitakin taloja edelleen jäljellä. Esimerkkeinä näistä ovat kivinen kaksikerroksinen omakotitalo Haukilahdenkadun varressa ja Telamäentien alueella sijaitsevat omakotitalot.[6]

Toinen maailmansota

Strömberg-hakuvalonheitin Haukilahden Pitkänkallionmäellä helmikuussa 1940

Haukilahden Pitkänkallionmäelle sijoitettiin talvisodassa Helsingin ilmatorjunnan 51. Valonheitinpatterin seitsemäs jaos, jonka tehtävänä oli valaista Helsinkiin pimeän turvin pyrkiviä pommikoneita. Jaoksen varustukseen kuului Strömbergin valmistama hakuvalonheitin ja Goerz-kuulosuunnin. Se aloitti toimintansa 13. lokakuuta 1939 vastaanotettua kalustonsa. Jaoksen asuintiloiksi pakko-otettiin Pitkänkallionmäen lähiympäristössä sijainnut johtaja Baderin talo, minkä lisäksi johtaja Salo luovutti huvilansa vapaaehtoisesti samaan tarkoitukseen.[7]

Valonheittimen miehistön vahvuus kasvoi yli 30 mieheen, kun se sai 15. lokakuuta täydennysjoukkoja. Miehistö sai loka-marraskuun aikana kaluston huoltokoulutusta ja suoritti valaisuharjoituksia. Valonheittimelle järjestettiin runsaasti viihdytystilaisuuksia ennen sodan syttymistä 30. marraskuuta 1939. Läntinen jaos, johon haukilahden valonheitinpatteri kuului, ei joutunut koko talvisodan aikana pommitusten kohteeksi. Viholliskoneet sen sijaan pudottivat lentolehtisiä läheisen hiekkakuopan alueelle sodan alkupäivinä. Talvisodan ennätyspakkaset koettelivat myös Pitkänkallionmäen patteria, kun esimerkiksi 18. tammikuuta 1940 lämpötila laski −39 asteeseen mäellä.[7]

Valonheitinpatteri ei päässyt kertaakaan suorittamaan varsinaista tehtäväänsä eli viholliskoneiden valaisua, sillä viholliskoneet suorittivat vain kaksi yöpommitusta Helsinkiin talvisodan aikana. Jaoksen lottakanttiini lopetettiin Moskovan rauhan solmimisen jälkeen maaliskuun lopulla ja jaoksen loppu miehistö kotiutettiin 5. huhtikuuta.[7]

Haukilahden valonheitinpatteri palasi toimintaan 12. heinäkuuta 1941 yleisen liikekannallepanon jälkeen. Asemat kunnostettiin ja niihin vedettiin puhelinyhteys Helsingin paikallistorjuntakeskukseen. Miehistö majoittui jatkosodan ajan talvisodan tapaan lähellä sijainneisiin huviloihin ja lottakanttiini aloitti jälleen toimintansa.[8] Vihollisen pommituslennot rajoittuivat alkuun häirintäpommituksiin. Vuoden 1942 tammi-maaliskuun pommitukset osoittautuivat tuhoisiksi Helsingille, jolloin ilmapuolustus päätti siirtyä tehokkaaksi osoittautuneeseen sulkuammuntataktiikkaan. Torjunta tehostui entisestään keväällä 1943, kun Helsinkiin saatiin ilmatorjuntatutkia ja uusia IT-tykkejä. Pitkänkallionmäen patteri osallistui myös Kalle Nurmen komennossa Helsingin suurpommitusten torjuntaan. Haukilahden patterista vastasivat naislotat heinäkuun 1944 lopusta aina 15. lokakuuta 1944.[8]

Haukilahden kehitys sotien jälkeen

Omakotitalojen rakentaminen alkoi lisääntyä voimakkaasti toisen maailmansodan lopun jälkeen, kun evakkoja alettiin asuttaa muualle Suomeen. Haukilahden alueelta lohkottiin tontteja muun muassa nykyisen Salakkatien alueelta, jonne asutettiin rintamamiehiä.[9]

1960-luvulle tultaessa alkoi asutus Jorvaksentien laidalla lisääntyä hiljalleen. Rannan lähellä oli vielä 60-luvulla maatila, kalastustila ja huvila-asuntoja. Haukilahdesta ei ollut Westendiin muuta tieyhteyttä kuin Jorvaksentie. Kaupunginosassa vielä tänäkin päivänä sijaitseva Pattisten puisto toimi tuolloin Battiksen tilan laidunalueena aina vuoteen 1958, jolloin tila luopui lehmistään. [9]

Haukilahden muutos nykyistä asuaan kohti alkoi vuoden 1964 maaliskuussa julkistetusta kaavaluonnoksesta, jossa suurin osa teistä oli jo nykyisillä paikoillaan. Luonnoksen mukaan Haukilahdentie (nykyinen Haukilahdenkatu) olisi toiminut sisäänajoväylänä Jorvaksentieltä, josta se olisi kaartanut kauppakeskuksen, Pattisten pellon ja Sorsakiven ohi Westendiin.[9] Muista pääväylistä Mellstenintie ja Toppelundintie ovat luonnoksessa jo nykyisillä paikoillaan. Muuten tavallisen asemakaavaluonnoksen erikoisin piirre on Haukilahteen suunniteltu metro. Rata olisi tullut suunnitelmien mukaan Tapiolasta ja ylittänyt Länsiväylän nykyisen Ahventien kohdalla. Asemaa suunniteltiin Haukilahdenkadun ja Hauenkalliontien risteykseen, mistä metro olisi jatkanut Hauenkalliontietä seuraten kohti Matinkylää.[9] Tässä asemakaavassa suunniteltu metro ei toteutunut, mutta rakennusvaiheessa olevan Länsimetron lähin asema oli 2014 tulossa Niittykumpuun.[10] Haukilahden tiestöä nimeämään asetettiin erityinen kadunnimitoimikunta, jonka tekemistä ehdotuksista osa on käytössä edelleen alueen teiden nimistössä. Haukilahden alueella säilytettiin kahdeksan vanhaa kadunnimeä, joista viisi saivat myös suomenkielisen vastineen. [9]

Palvelut

Päiväkodit ja koulut

Haukilahden koulun ja lukion nelikerroksinen rakennus

Haukilahdessa on kaksi kunnan ylläpitämää suomenkielistä päiväkotia (Haukilahden ja Toppelundin päiväkodit)[11] ja yksi ruotsinkielinen yksityinen päiväkoti, jolla on ostopalvelusopimus Espoon kaupungin kanssa.[12] Kaupunginosassa aloitti 1995 ranskankielinen kielikylpypäiväkoti, joka kuitenkin lopetti toimintansa myöhemmin ja siirtyi Helsingin Kruununhakaan.[13]

Haukilahdessa sijaitsee kaksi peruskoulua, Toppelundin koulu ja Haukilahden koulu.[14][15] Haukilahden koulun kanssa samassa rakennuksessa toimii Haukilahden lukio, joka jatkaa yksityisen edeltäjänsä Etelä-Espoon yhteiskoulun toimintaa.[16] Kaikki Haukilahden oppilaitokset ovat nykyisin Espoon kaupungin ylläpitämiä. Haukilahden koulu ja lukio on Espoon toiseksi vanhin oppilaitos.[17]

Julkiset palvelut

Haukilahdessa sijaitsee Espoon kaupungin ylläpitämä Haukilahden palvelukeskus, joka hoitaa kunnallisia hammashoitopalveluita ja vanhusten kuntoutusta. Kaupunginosassa on myös oma kirjasto, jonka jatkamisesta on kamppailtu kaupungin kanssa.[18] Kirjasto sijaitsee Toppelundin koulun kanssa samassa rakennuksessa, jonka vieressä sijaitsee myös punatiilirakenteinen pääasiassa nuorisotilana toimiva Haukilahden monitoimitila.[19]

Kaupalliset palvelut

Kauppakeskus Länsiviitta

Haukilahdessa toimii 1990-luvulla avattu kauppakeskus Länsiviitta ja 1968 avattu Sorsakivi.[20] Länsiviitassa toimii nykyisin R-Kioski[21], parturiliike Toporiina[22] ja S-Market[23] entisten Alepan ja Sparin tiloissa[20]. Länsiviitan pohjoispäässä on Haukilahden vanha kauppakeskus, jonka tiloissa toimii nykyisin Kotipizza[24]. Sorsakiven tiloissa toimii K-Market[25] ja SOL-pesula[26].

Haukilahden näkyvimmän maamerkin, vesitornin huipulla 76 metrin korkeudessa sijaitsee 150-paikkainen näköalaravintola Haikaranpesä.[27] Satamassa on Haukilahden paviljonki -niminen ravintola (120 paikkaa sisällä + 250 terassilla)[28], jonka tiloissa toimii myös venekerho Espoon Merenkävijöiden (EMK) toimisto.[29] Mellsteninrannassa on pääasiassa viikonloppuisin auki oleva kahvila[30], jossa on 60 asiakaspaikkaa sisällä ja 240 terassilla. [31]

Liikunta

Espoon rantaraitin opaste Haukilahden satamassa

Haukilahdessa on toiminut vuodesta 1980 juniorijalkapalloseura Haukilahden Pallo (HooGee).[32] Ostoskeskus Länsiviitan yläkerrassa toimii Haukilahden kuntokeskus niminen kuntosali.[33] ja vanhassa ostoskeskuksessa Livia kuntoklubi[34]. Espoon kaupunki ylläpitää Haukilahden ranta-alueella kulkevaa Rantaraitiksi kutsuttua hiekkatietä[35] ja Hauenkalliolla sijaitsevaa 1980-luvun alussa[36]rakennettua 0,8 kilometrin pururataa.[37] Haukilahden rantaviivalla on useita uimarantoja, ja alueella on uinnin lisäksi harrastettu muun muassa avantouintia ja 1970-luvulta lähtien myös surffausta.[36] Nykyisin esimerkiksi Surfing ry pitää kotirantanaan Haukilahtea.[38] Espoon kaupunki ylläpitää talvisin avantoa Mellstenin kahvilan edessä olevalla uimarannalla.[39]

Haukilahdessa on kolme pallokenttää, Haukilahden kenttä ("Sandika"[36]) vanhalla maanottopaikalla, Haukilahden koulun ja lukion kenttä, sekä Toppelundin koulun kenttä.[40] Näistä kaikkia jäädytetään pakkastalvina ulkoluistinradoiksi.[41] Edellä mainittujen pallokenttien lisäksi Haukilahdessa rantalentopallokenttä Mellstenin rannassa.[42]

Väestö

Väestön ikäjakauma vuodenvaihteessa 2014[43]
0–5 6–15 16–24 25–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75–84 85+ Kaikki
348 694 593 590 708 920 650 682 443 148 5 798
6,00 % 11,97 % 10,23 % 10,17 % 12,21 % 15,87 % 11,21 % 11,76 % 7,64 % 2,55 % 100,00 %

Haukilahden 5 798 henkilön väestöstä suurin osa on työikäistä 25–64-vuotiaita.[43] Kaupunginosan väkiluku on tasaisesti kasvanut muuta Espoota hieman hitaammin, mutta viimeinen hidaskin kasvu on taittumassa alueen perheiden lasten muuttaessa kotoaan. Arvioiden mukaan alle 18-vuotiaiden määrä supistuu alueella reilulla 900 hengellä, kun taas yli 70-vuotiaita haukilahtelaisia on vuonna 2021 peräti 1  400 nykyistä enemmän. Kaupunginosan rakennuskanta ei näyttänyt 2010-luvun alussa myöskään merkittävästi kasvavan, sillä alueelle oli tarkoitus rakentaa vain 32 uutta asuinrakennusta seuraavan kymmenen vuoden aikana.[44] Tilanne voi tosin olla tulevaisuudessa muuttumassa, sillä Espoon kaupunki suunnitteli syyskuussa 2014 esimerkiksi kaavoittavansa uuden asuinalueen Toppelundinpuiston Mellstenintien puoleiseen laitaan.[45] Vieraskielisten osuus Haukilahden asukkaista oli alle seitsemän prosenttia, joka on melkein puolet vähemmän kuin Espoossa keskimäärin (12,2 %).[46] Haukilahti-Westend alueella asuvista melkein 60 prosenttia oli suorittanut korkeakoulututkinnon, mikä oli suurin osuus millään Espoon tilasto-alueella.[47]

Äänestäminen

Viimeisimmissä eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleissa Kansallinen kokoomus on ollut aina suurin puolue Haukilahdessa saaden yli puolet alueen äänistä. Toiseksi ja kolmanneksi suurimmat äänisaaliit alueelta ovat yleisimmin saaneet Ruotsalainen kansanpuolue (~15 %) ja Vihreä liitto (~10 %).[48][49][50][51][52] Presidentinvaaleissa 2006 ja 2012 ensimmäisellä ja toisella kierroksella eniten ääniä sai Sauli Niinistö.[53][54][55][56]

Liikenne

Länsiväylä Haukilahdensolmun kohdalla

Haukilahteen pääsee HSL:n busseilla 111[57], 111T[57], 112[58], 132N[59] ja 132NT[59], jotka lähtevät Kampin Espoon terminaalista. Haukilahden läpi kulkee myös Puolarmetsän ja Otaniemen väliä liikennöivät bussilinjat 10 ja 10K.[60] Kaupunginosaan on hyvät liikenneyhteydet Helsingin ja Kirkkonummen suunnista Länsiväylän ansiosta.

Haukilahdessa on venesatama, jossa on yhteensä 637 venepaikkaa ja 324 autopaikkaa. Niistä kaupungin hallinnassa on 170. Sataman alueella toimii neljä venekerhoa: Haukilahden venekerho, Espoon merenkävijät, Mellstenin venekerho ja Matinkylän venekerho.[61] Satamasta on kesäisin reittiveneyhteys M/S Ilveksellä läheiseen Isoon Vasikkasaareen.[62]

Kuvia Haukilahdesta

  • Mellstenin rantaa syksyllä 2006, taustalla vesitorni
    Mellstenin rantaa syksyllä 2006, taustalla vesitorni
  • Satama
    Satama
  • Haukilahden venekerhon kerhotalo
    Haukilahden venekerhon kerhotalo
  • Vesitorni maaliskuussa 2009
    Vesitorni maaliskuussa 2009
  • Toppelundin ala-asteen pihamaata
    Toppelundin ala-asteen pihamaata
  • Sorsakivi
    Sorsakivi

Lähteet

  • Juutilainen, Seppo & Melkko, Markku & Miettinen, Heikki (toim.): Haukilahti – Gäddvik. Espoo: Haukilahden seura – Gäddvikssällskapet ry, 2006. ISBN 978-951-857467-8.

Viitteet

  1. ↑ Jani Hannén: Kartta Haukilahden (ja Espoon) rakennuksista valmistumisvuoden mukaan google.com. Viitattu 2.9.2014.
  2. ↑ Haukilahti Espoon karttapalvelussa Espoon kaupunki. Viitattu 3.9.2014.
  3. ↑ a b c d Haukilahti – Gäddvik: s. 12–14
  4. ↑ a b c d e f g h Haukilahti – Gäddvik: s. 16–17
  5. ↑ Haukilahti – Gäddvik: s. 15–16
  6. ↑ Haukilahti – Gäddvik: s. 20
  7. ↑ a b c Haukilahti – Gäddvik: s. 23–25
  8. ↑ a b Haukilahti – Gäddvik: s. 25–28
  9. ↑ a b c d e Haukilahti – Gäddvik: s. 35–43
  10. ↑ Niittykummun metroasema Länsimetro Oy. Viitattu 4.9.2014.
  11. ↑ Haukilahden koulu - Koulun esittely 19.12.2011. Espoon kaupunki. Viitattu 2.9.2014.
  12. ↑ Espoon kielikylpypäiväkoti Espoon kielikylpypäiväkoti. Viitattu 2.9.2014.
  13. ↑ Who are We? Club des Cinq. Viitattu 2.9.2014.
  14. ↑ Alakoulut espoo.fi. 11.3.2014. Viitattu 5.9.2014.
  15. ↑ Yläkoulut espoo.fi. 11.3.2014. Viitattu 5.9.2014.
  16. ↑ Haukilahti – Gäddvik: s. 86–89
  17. ↑ Etelä-Espoon yhteiskoulu 1952–1977 Yksityiskoulujen Liitto ry. Viitattu 2.9.2014.
  18. ↑ Pietiläinen, Jari: Espoossa taistellaan pikkukirjastojen puolesta: "Lukeminen on väärä säästökohde" 11.4.2014. Länsiväylä. Viitattu 2.9.2014.
  19. ↑ Haukilahden monitoimitalo 26.8.2014. Espoon kaupunki. Viitattu 2.9.2014.
  20. ↑ a b Haukilahti – Gäddvik: s. 68
  21. ↑ Kioskihaku R-Kioski Oy. Viitattu 2.9.2014.
  22. ↑ Toporiina - Liikkeet Toporiina Oy. Viitattu 2.9.2014.
  23. ↑ S-market Haukilahti HOK-Elanto. Viitattu 2.9.2014.
  24. ↑ Ravintolahaku Kotipizza Oyj. Viitattu 2.9.2014.
  25. ↑ Hae lähin pesula Kesko. Viitattu 2.9.2014.
  26. ↑ Hae lähin pesula SOL Palvelut Oy. Viitattu 2.9.2014.
  27. ↑ Ravintola Haikaranpesä Ravintola Haikaranpesä. Viitattu 2.9.2014.
  28. ↑ Haukilahden paviljonki - Etusivu Haukilahden paviljonki. Viitattu 2.9.2014.
  29. ↑ Yhteystiedot Espoon merenkävijät. Viitattu 2.9.2014.
  30. ↑ Café Mellsten - Etusivu Café Mellsten. Viitattu 2.9.2014.
  31. ↑ Café Mellsten - Yksityistilaisuudet Café Mellsten. Viitattu 2.9.2014.
  32. ↑ HooGee Haukilahden Pallo HooGee ry. Viitattu 2.9.2014.
  33. ↑ Haukilahden kuntokeskus - Etusivu Haukilahden kuntokeskus. Viitattu 2.9.2014.
  34. ↑ Livia Club - Yhteystiedot Livia Club. Viitattu 2.9.2014.
  35. ↑ Rantaraitti pituustilanne kartta 10.7.2014 (PDF) 10.7.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 2.9.2014.
  36. ↑ a b c Haukilahti – Gäddvik: s. 82–83
  37. ↑ Kuntoradat 23.6.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 2.9.2014.
  38. ↑ Surfing ry kotisivu Surfing ry. Viitattu 2.9.2014.
  39. ↑ Avannot 27.8.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 2.9.2014.
  40. ↑ Pallokentät 11.3.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 4.9.2014.
  41. ↑ Luistelukentät 8.5.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 4.9.2014.
  42. ↑ Katukoris ja beachvolley 18.6.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 4.9.2014.
  43. ↑ a b Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2013/2014 (PDF) (Sivu 2) 11.4.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 2.9.2014.
  44. ↑ Pietiläinen, Jari: Haukilahden asukasluku vähenee pian roimasti 24.4.2012. Länsiväylä. Viitattu 2.9.2014.
  45. ↑ Toppelund II, 231014 25.8.2014. Espoon kaupunki. Viitattu 2.9.2014.
  46. ↑ Espoon väestörakenne 2013 / 2014 (PDF) (Sivu 2) 11.4.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 2.9.2014.
  47. ↑ Espoo alueittain 2011 - Tietoisku 4/2012 (PDF) (Sivu 7) 11.4.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 6.9.2014.
  48. ↑ Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (europarlamenttivaalit 2009) vaalit.fi. 10.6.2009. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  49. ↑ Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (europarlamenttivaalit 2014) vaalit.fi. 30.5.2014. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  50. ↑ Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (eduskuntavaalit 2007) vaalit.fi. 21.3.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  51. ↑ Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (eduskuntavaalit 2011) vaalit.fi. 13.5.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  52. ↑ Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (kunnallisvaalit 2008) vaalit.fi. 31.10.2008. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  53. ↑ Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (presidentinvaalit 2006 K1) vaalit.fi. 17.1.2006. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  54. ↑ Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (presidentinvaalit 2006 K2) vaalit.fi. 1.2.2006. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  55. ↑ Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (presidentinvaalit 2006 K1) vaalit.fi. 24.1.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  56. ↑ Espoo - Äänestysaluekohtaiset tulokset: Haukilahti (presidentinvaalit 2006 K2) vaalit.fi. 8.2.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2014.
  57. ↑ a b Bussi 111 HSL. Viitattu 3.9.2014.
  58. ↑ Linjakartta (bussi 112) HSL. Viitattu 3.9.2014.
  59. ↑ a b Bussi 132 HSL. Viitattu 3.9.2014.
  60. ↑ Bussi 10 HSL. Viitattu 3.9.2014.
  61. ↑ Venesatamat 11.1.2012. Espoon kaupunki. Viitattu 2.9.2014.
  62. ↑ Saaristoveneiden aikataulut 2014 Espoon Matkailu Oy. Viitattu 2.9.2014.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haukilahti.
Espoon suuralueet ja kaupunginosat
Pohjois-Espoo

Bodom · Kalajärvi · Lahnus · Lakisto · Luukki · Niipperi · Perusmäki · Röylä · Vanhakartano · Velskola

Suur-Espoonlahti

Espoonlahti · Kaitaa · Latokaski · Nöykkiö · Saunalahti · Soukka · Suvisaaristo

Suur-Kauklahti

Espoonkartano · Kauklahti · Kurttila · Vanttila

Suur-Leppävaara

Karakallio · Kilo · Laaksolahti · Leppävaara · Lintuvaara · Lippajärvi · Sepänkylä · Viherlaakso

Suur-Matinkylä

Henttaa · Matinkylä · Olari

Suur-Tapiola

Haukilahti · Laajalahti · Mankkaa · Niittykumpu · Otaniemi · Pohjois-Tapiola · Tapiola · Westend

Vanha-Espoo

Espoon keskus · Gumböle · Högnäs · Järvenperä · Karhusuo · Karvasmäki · Kaupunginkallio · Kolmperä · Kuurinniitty · Muurala · Nupuri · Kunnarla · Nuuksio · Siikajärvi · Vanha-Nuuksio · Ämmässuo

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Haukilahti&oldid=14274800”