Ero sivun ”Oskar Schindler” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Korjattu kirjoitusvirhe Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Kumottu muokkaus 19271490, jonka teki 2001:14BB:91:BD97:1AEB:1F2C:EF56:E3DF (keskustelu) - virheellinen kielenhuolto Merkkaus: Kumoaminen |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Schindler syntyi varakkaaseen perheeseen Zwittaussa, [[Määri]]n [[sudeettialueet|sudeettialueella]], joka tuolloin oli osa [[Itävalta-Unkari]]a. Nykyään se kuuluu Tšekin tasavaltaan. Perhe kärsi 1930-luvun [[suuri lama|suuresta lamakaudesta]], ja Schindler liittyi [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|kansallissosialistiseen puolueeseen]]. Saksan miehitettyä [[Puola]]an hän oli yksi monista saksalaisista, jotka etsivät hyötyjä uudelta alueelta. Schindler hankki halvalla tehtaan Krakovasta ja antoi sille nimeksi ''Deutsche Emaillewaren-Fabrik''. Se valmisti [[emali]]esineitä. Hän sai myös noin 1 300 juutalaista pakkotyöläistä työskentelemään [[Fabryka Schindlera|tehtaallaan]]. On sanottu, että hän oli, ainakin alkuun, kiinnostunut esimerkiksi rahoja piilottelevista, rikkaista juutalaisista sijoittajista, mutta myöhemmin hän alkoi suojella työntekijöitään aktiivisemmin. Hän saattoi esimerkiksi väittää, että kokemattomat työntekijät olivat itse asiassa edellytys tehtaan toiminnalle ja että kaikki heille aiheutettu harmi lisäisi hänen hallitukselle esittämiensä valitusten ja korvausvaatimusten määrää. |
Schindler syntyi varakkaaseen perheeseen Zwittaussa, [[Määri]]n [[sudeettialueet|sudeettialueella]], joka tuolloin oli osa [[Itävalta-Unkari]]a. Nykyään se kuuluu Tšekin tasavaltaan. Perhe kärsi 1930-luvun [[suuri lama|suuresta lamakaudesta]], ja Schindler liittyi [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|kansallissosialistiseen puolueeseen]]. Saksan miehitettyä [[Puola]]an hän oli yksi monista saksalaisista, jotka etsivät hyötyjä uudelta alueelta. Schindler hankki halvalla tehtaan Krakovasta ja antoi sille nimeksi ''Deutsche Emaillewaren-Fabrik''. Se valmisti [[emali]]esineitä. Hän sai myös noin 1 300 juutalaista pakkotyöläistä työskentelemään [[Fabryka Schindlera|tehtaallaan]]. On sanottu, että hän oli, ainakin alkuun, kiinnostunut esimerkiksi rahoja piilottelevista, rikkaista juutalaisista sijoittajista, mutta myöhemmin hän alkoi suojella työntekijöitään aktiivisemmin. Hän saattoi esimerkiksi väittää, että kokemattomat työntekijät olivat itse asiassa edellytys tehtaan toiminnalle ja että kaikki heille aiheutettu harmi lisäisi hänen hallitukselle esittämiensä valitusten ja korvausvaatimusten määrää. |
||
Kauhistuttavin hänen näkemänsä tapahtuma oli vuonna 1942 [[natsi-Saksa|saksalaisten]] joukkojen hyökkäys juutalaiseen [[Krakovan ghetto]]on. Sotilaat olivat siirtämässä juutalaisia [[Plaszowin keskitysleiri]]lle ja raakalaismaisesti tappoivat monia, jotka yrittivät piileskellä kodeissaan. Schindlerillä oli erinomaisia diplomaattisia kykyjä, ja hyökkäyksen jälkeen hän oli vieläkin valmiimpi suojelemaan ''Schindlerjudeneita'' (Schindlerin juutalaisia) käyttäen kaikki kykynsä heidän puolestaan. Hän sopi Plaszówin komentajan [[Amon Göth]]in kanssa 900 juutalaisen siirrosta naapuritehtaan suljetulle alueelle, jotta he olisivat turvassa saksalaisten vartijoiden ryöstöiltä. Kun etenevä [[puna-armeija]] uhkasi leirejä, niiden saksalainen henkilöstö yleensä teloitti vangit ja leiri tuhottiin. Schindlerin onnistui lokakuussa 1944 |
Kauhistuttavin hänen näkemänsä tapahtuma oli vuonna 1942 [[natsi-Saksa|saksalaisten]] joukkojen hyökkäys juutalaiseen [[Krakovan ghetto]]on. Sotilaat olivat siirtämässä juutalaisia [[Plaszowin keskitysleiri]]lle ja raakalaismaisesti tappoivat monia, jotka yrittivät piileskellä kodeissaan. Schindlerillä oli erinomaisia diplomaattisia kykyjä, ja hyökkäyksen jälkeen hän oli vieläkin valmiimpi suojelemaan ''Schindlerjudeneita'' (Schindlerin juutalaisia) käyttäen kaikki kykynsä heidän puolestaan. Hän sopi Plaszówin komentajan [[Amon Göth]]in kanssa 900 juutalaisen siirrosta naapuritehtaan suljetulle alueelle, jotta he olisivat turvassa saksalaisten vartijoiden ryöstöiltä. Kun etenevä [[puna-armeija]] uhkasi leirejä, niiden saksalainen henkilöstö yleensä teloitti vangit ja leiri tuhottiin. Schindlerin onnistui lokakuussa 1944 siirtää 1 200 ”työläistä” [[Brünnlitz]]in (tšekiksi Brněnec) tehtaaseen sudeettialueille, nykyisen Tšekin tasavallan alueelle. Kun hänen työvoimansa oli erehdyksessä toimitettu [[Auschwitz]]iin, hänen onnistui siirtää heidät takaisin luokseen. Brünnlitz vapautettiin toukokuussa 1945. |
||
[[Kuva:Oskar Schindler enamel factory in Kraków.jpg|left|thumb|upright|Oskar Schindlerin tehdas [[Krakova]]ssa.]] |
[[Kuva:Oskar Schindler enamel factory in Kraków.jpg|left|thumb|upright|Oskar Schindlerin tehdas [[Krakova]]ssa.]] |
||
Sodan jälkeen Schindler muutti [[Argentiina]]an. Epäonnistuneiden liiketoimien ja vararikon jälkeen hän palasi Saksaan 1958 ja kuoli 1974 [[Hildesheim]]issä. Schindleriä muistetaan [[Israel]]in [[Yad Vashem]]in holokaustin muistomerkissä yhtenä ”[[vanhurskaat kansakuntien joukossa|vanhurskaana kansakuntien joukossa]]” (''chasidei umot haolam''),<ref>[https://www.yadvashem.org/righteous/stories/schindler.html Oskar Schindler] - [[Yad Vashem]] {{en}}</ref> ja hänet on haudattu [[katolinen kirkko|katoliselle]] hautausmaalle, joka sijaitsee [[Jerusalem]]issa [[Siioninvuori|Siioninvuorella]]. Juutalaiseen tapaan hänen hautakivelleen tuodaan jatkuvasti kiviä. |
Sodan jälkeen Schindler muutti [[Argentiina]]an. Epäonnistuneiden liiketoimien ja vararikon jälkeen hän palasi Saksaan 1958 ja kuoli 1974 [[Hildesheim]]issä. Schindleriä muistetaan [[Israel]]in [[Yad Vashem]]in holokaustin muistomerkissä yhtenä ”[[vanhurskaat kansakuntien joukossa|vanhurskaana kansakuntien joukossa]]” (''chasidei umot haolam''),<ref>[https://www.yadvashem.org/righteous/stories/schindler.html Oskar Schindler] - [[Yad Vashem]] {{en}}</ref> ja hänet on haudattu [[katolinen kirkko|katoliselle]] hautausmaalle, joka sijaitsee [[Jerusalem]]issa [[Siioninvuori|Siioninvuorella]]. Juutalaiseen tapaan hänen hautakivelleen tuodaan jatkuvasti kiviä. |
||
Versio 30. lokakuuta 2020 kello 17.03
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Oskar Schindler (28. huhtikuuta 1908 Zwittau, Määri, Itävalta-Unkari – 9. lokakuuta 1974 Hildesheim, Saksan liittotasavalta) oli sudeettisaksalainen liike- ja teollisuusmies, joka tunnetaan ponnisteluistaan juutalaisten työntekijöidensä suojelemiseksi holokaustilta. Hän pelasti yli 1 100 juutalaista pitämällä heitä työssä ase- ja ampumatarviketehtaassaan, joka sijaitsi ensin Krakovassa ja sodan viime vaiheessa nykyisessä Tšekin tasavallassa.
Schindlerin tarinaan perustuu Thomas Keneallyn Booker-palkittu romaani Schindler's Ark (1983). Kirja julkaistiin Yhdysvalloissa nimellä Schindler’s list jonka mukaan nimettiin Steven Spielbergin ohjaama palkittu elokuva Schindlerin lista vuodelta 1993.
Elämänvaiheet
Schindler syntyi varakkaaseen perheeseen Zwittaussa, Määrin sudeettialueella, joka tuolloin oli osa Itävalta-Unkaria. Nykyään se kuuluu Tšekin tasavaltaan. Perhe kärsi 1930-luvun suuresta lamakaudesta, ja Schindler liittyi kansallissosialistiseen puolueeseen. Saksan miehitettyä Puolaan hän oli yksi monista saksalaisista, jotka etsivät hyötyjä uudelta alueelta. Schindler hankki halvalla tehtaan Krakovasta ja antoi sille nimeksi Deutsche Emaillewaren-Fabrik. Se valmisti emaliesineitä. Hän sai myös noin 1 300 juutalaista pakkotyöläistä työskentelemään tehtaallaan. On sanottu, että hän oli, ainakin alkuun, kiinnostunut esimerkiksi rahoja piilottelevista, rikkaista juutalaisista sijoittajista, mutta myöhemmin hän alkoi suojella työntekijöitään aktiivisemmin. Hän saattoi esimerkiksi väittää, että kokemattomat työntekijät olivat itse asiassa edellytys tehtaan toiminnalle ja että kaikki heille aiheutettu harmi lisäisi hänen hallitukselle esittämiensä valitusten ja korvausvaatimusten määrää.
Kauhistuttavin hänen näkemänsä tapahtuma oli vuonna 1942 saksalaisten joukkojen hyökkäys juutalaiseen Krakovan ghettoon. Sotilaat olivat siirtämässä juutalaisia Plaszowin keskitysleirille ja raakalaismaisesti tappoivat monia, jotka yrittivät piileskellä kodeissaan. Schindlerillä oli erinomaisia diplomaattisia kykyjä, ja hyökkäyksen jälkeen hän oli vieläkin valmiimpi suojelemaan Schindlerjudeneita (Schindlerin juutalaisia) käyttäen kaikki kykynsä heidän puolestaan. Hän sopi Plaszówin komentajan Amon Göthin kanssa 900 juutalaisen siirrosta naapuritehtaan suljetulle alueelle, jotta he olisivat turvassa saksalaisten vartijoiden ryöstöiltä. Kun etenevä puna-armeija uhkasi leirejä, niiden saksalainen henkilöstö yleensä teloitti vangit ja leiri tuhottiin. Schindlerin onnistui lokakuussa 1944 siirtää 1 200 ”työläistä” Brünnlitzin (tšekiksi Brněnec) tehtaaseen sudeettialueille, nykyisen Tšekin tasavallan alueelle. Kun hänen työvoimansa oli erehdyksessä toimitettu Auschwitziin, hänen onnistui siirtää heidät takaisin luokseen. Brünnlitz vapautettiin toukokuussa 1945.
Sodan jälkeen Schindler muutti Argentiinaan. Epäonnistuneiden liiketoimien ja vararikon jälkeen hän palasi Saksaan 1958 ja kuoli 1974 Hildesheimissä. Schindleriä muistetaan Israelin Yad Vashemin holokaustin muistomerkissä yhtenä ”vanhurskaana kansakuntien joukossa” (chasidei umot haolam),[1] ja hänet on haudattu katoliselle hautausmaalle, joka sijaitsee Jerusalemissa Siioninvuorella. Juutalaiseen tapaan hänen hautakivelleen tuodaan jatkuvasti kiviä.
Schindler ei yksityiselämässään synnyttänyt vaikutelmaa kirkasotsaisesta pyhimyksestä. Hän joi mielellään väkeviä, harrasti uhkapeliä ja petti vaimoaan vieraiden naisten kanssa. Tästä syystä hänen yksityiselämänsä ja sen suhde hänen toimintaansa juutalaisten pelastajana on herättänyt paljon keskustelua.
Adam Lebor ja Roger Boyes ovat teoksessaan Surviving Hitler pitäneet uhkapelurin luonnetta jopa oleellisena edellytyksenä Schindlerin uroteolle: se oli hänen elämänsä suurin uhkapeli, jota hän saattoi pelata hyvällä omallatunnolla, panoksena oma henki.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oskar Schindler Wikimedia Commonsissa
Viitteet
- ↑ Oskar Schindler - Yad Vashem (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||
