Finnfund

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Teollisen yhteistyön rahasto Oy
Finnfundlogo.jpg
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1980
Toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi[1]
Puheenjohtaja Ritva Laukkanen[1]
Kotipaikka Helsinki[1]
Toimiala rahoitus[1]
Nettotulos 2,1 milj. € (12/2018)[1]
Henkilöstö 75 (12/2018)[1]
Omistaja Suomen valtio (93,4 %)
Finnvera (6,5 %)
EK (0,1 %)
Kotisivu finnfund.fi

Finnfund, virallisesti[2] Teollisen yhteistyön rahasto Oy[3] (ruots. Fonden för industriellt samarbete Ab, engl. Finnish Fund for Industrial Cooperation Ltd) tarjoaa pitkäaikaisia sijoituslainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnfund on perustettu vuonna 1980.[5]

Vuonna 2014 Finnfund lähti mukaan kaikkien aikojen suurimpaan hankkeeseensa: Afrikan suurin tuulipuisto Keniassa. 660 miljoonan euron tuulipuisto on myös Kenian kaikkien aikojen suurin yksityinen investointi. Rahoittajien joukossa ovat esimerkiksi Euroopan investointipankki ja Afrikan kehityspankki. Finnfund on sijoittanut hankkeeseen noin 20 miljoonaa euroa.[6]

Vuonna 2016 Juha Sipilän hallitus antoi Finnfundille yllättäen 90 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin se oli pyytänyt. Eduskunnan hyväksymä budjetti myönsi 130 miljoonaa euroa rahoitusta vuodelle 2016, vaikka yhtiön hallintoneuvosto itse oli esittänyt vain 40 miljoonan euron pääoman lisäystä koko vaalikauden aikana.[5] Pääomitus saatiin Suomen kehitysyhteistyörahoista[5]. Hallitus teki leikkauksia perinteiseen kehitysapuun ja kansalaisjärjestöjen rahoitukseen, esimerkiksi yritysten väärinkäytöksiä paljastavan Finnwatchin budjettiin.[7] [8] Vuoden lopulla Finnfundin sijoitusten arvo oli lähes 400 miljoonaa euroa[7].

Kevääseen 2019 mennessä Finnfund oli sijoittanut Afrikan metsähankkeisiin noin 80 miljoonaa euroa. Finnfundin tavoite on tehdä kannattavia sijoituksia, joilla on sekä ilmasto- että kehitysvaikutuksia, kuten uusien uusien työpaikkoja luomista. Esimerkiksi vuonna 2010 perustettu Miro Forestry, johon Finnfund on sijoittanut lähes kymmenen miljoonaa euroa, työllistää Länsi-Afrikassa yli tuhat henkilöä.[9] Syksyllä 2019 Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa määriteltiin, että finanssisijoituksia käytetään jatkossakin kehitysmaiden kestävän kehityksen investointeihin. Kun niihin saadaan yksityistä ja yritysrahoitusta varmistetaan myös Finnfundin toimintaedellytykset.[10]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnfundin omistavat Suomen valtio (93,4 %), Finnvera (6,5 %) ja Elinkeinoelämän keskusliitto (0,1 %).[4] Vuoteen 2016 mennessä Finnfund oli saanut valtiolta rahaa noin 165 miljoonaa euroa ja sen omaisuuden arvo oli noin 250 miljoonaa euroa. Se ei jaa voittoaan osinkoina vaan käyttää ne uusiin investointeihin kehitysmaissa.[5]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnfund sijoittaa eri toimialoilla olevien suomalaisten yritysten tai niiden yhteistyökumppaneiden kohteisiin. Se rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista teknologiaa tai osaamista, parannetaan merkittävästi ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Finnfundin rahoittamilla hankkeilla tulee aina olla myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdealueella ja hankkeisiin tulee liittyä suomalainen intressi.

Rahoitusta voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella, johon liitetään hankesuunnitelma. Rahoitusinstrumentit ovat, oman pääoman ehtoinen rahoitus, investointilainat, välirahoitus ja joissakin tapauksissa takaukset. Finnfund on aina mukana vähemmistösijoittajana. Finnfundille on myönnetty useissa maissa lähdeverovapaus lainakoroista.

Erityisesti matalatuloisissa maissa Finnfund rahoittaa usein hankkeita yhdessä muiden eurooppalaisten kehitysrahoittajien kanssa. Finnfund on EDFIn (Association of European Development Finance Institutions) jäsen.

Arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnfundia on syytetty toiminnan läpinäkymättömyydestä. Finnfundin mukaan sen asiakasyritykset maksavat verot ja se rahoittaa yleensä hankkeen rakentamisvaihetta, jolloin verotettavaa tuloa ei vielä kerry.[5]

Finnfund hoitaa joitakin rahoitushankkeita muun muassa veroparatiisi Mauritiuksen kautta, mitä yhtiö perustelee sillä, että kohdemaan verotuslainsäädäntö ja viranomaistoiminta on kehittymätöntä tai hyvin epäselvää, eikä se halua tuhlata suomalaisten veronmaksajien rahoja.[5]

Hondurasissa murhattiin maaliskuussa 2016 alkuperäiskansa- ja ympäristöaktivisti Berta Cáceres, joka vastusti Finnfundin Hondurasissa rahoittamaa vesivoimalahanketta. Finnfund ja hollantilainen FMO keskeyttivät hankkeen rahoituksen välittömästi tämän jälkeen. Finnfund rahoitti hanketta yhteensä kahdella miljoonalla eurolla. Finnfundin mukaan paikallisia yhteisöjä oli kuunneltu ennen rahoituspäätöksen tekemistä ja yrityksen käsityksen mukaan suurin osa paikallisista tuki hanketta. Lopullisesti Finnfund vetäytyi hankkeesta kesällä 2017.[11]

Murhan taustoista laadittiin syksyllä 2017 raportti, jonka mukaan Finnfundin yhteistyöyritys Desarrollos Energéticos (Desa) ja Hondurasin valtion edustajat suunnittelivat ja toteuttivat murhan ja peittelivät sitä. Raportin mukaan Finnfund ja muut voimalan rahoittajat olivat suhtautuneet piittaamattomasti Desan toimiin, eivätkä olleet tehneet tarpeeksi suojellakseen voimalahankkeen alueella asuvien alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia tai Cáceresin henkeä, eivätkä tehneet tarpeeksi varmistaakseen, että murhasta tehdään asianmukainen rikostutkinta. Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi kiisti Finnfundin olleen tietoinen tai osallinen murhaan. Murhan tutkinta oli vielä kesken ja marraskuussa 2017 pidätettyinä oli muun muassa Desan ympäristövastaava sekä entinen turvallisuusjohtaja.[11]

Sijoitus veroparatiisi Caymansaarille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 2017 Paratiisin paperit -tietovuodon avulla selvisi, että Finnfund oli vuonna 2012 sijoittanut kahdeksan miljoonaa euroa rahoituksestaan Iso-Britannian veroparatiisi Caymansaarille rekisteröityyn rahastoon, Tropical Asia Forest Fundiin (TAFF), jonka oli määrä toteuttaa metsähankkeita Indonesiassa, Laosissa ja Malesiassa. Tietovuodon mukaan rahoitettavalle yhtiölle oli luvattu, ettei sen tarvitse maksaa veroja seuraavaan 50 vuoteen. Finnfund itse ei luovuttanut TAFF:iin liittyviä asiakirjoja, perustellen sitä liikesalaisuudella. Toimitusjohtaja Kangasniemen mukaan Caymansaarilla on rahastosijoittajan kannalta ennustettavat järjestelyt, eikä Caymansaarilla ole tarkoituskaan maksaa veroja, vaan tulot virtaavat valtion läpi ja hankeyhtiöt ja sijoittajat maksavat veronsa omiin maihinsa.[7]

Veroparatiisikulttuuri haittaa eniten kehitysmaita, joita Finnfundin on tarkoitus kehittää. Kehitysmaissa veroja saadaan kerättyä erittäin vähän ja kehitysmaista laittomasti siirretystä pääomasta suuri osa viedään veroparatiiseihin, joilla on keskeinen rooli korruptiossa. Kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistaminen on kirjattu Suomen hallitusohjelmaan. Veroparatiiseja tutkivan kansalaisjärjestö Tax Justice Networkin tutkija Alex Cobhamin mukaan olisi tärkeää, että Finnfund julkistaisi yhteistyökumppaniensa verotiedot, joista näkyisi minkälaista voittoa yhteistyökumppanit tekevät ja miten paljon niistä maksetaan veroja; sekä olla selvillä maksavatko muut sijoittajat veronsa omiin maihinsa. Kangasniemi ei tiennyt miten paljon Indonesian metsähankkeen yhteistyökumppanit maksavat veroja, mutta lupasi selvittää asiaa. Saatuaan verotiedot TAFF:ilta hän ilmoitti, että ei voi kertoa niitä.[7]

Uutisen julkaisua seuraavana päivänä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kokoomus) kertoi, ettei Finnfund tee enää sijoituksia OECD:n listaamien veroparatiisien kautta ja että sen verolinjauksia oltiin parhaillaan päivittämässä niin, ettei se voi jatkossa vältellä veroja aggressiivisesti. Muutoksen tavoite oli, että jatkossa kaikista järjestelyistä, joissa Finnfund on mukana voidaan raportoida avoimesti.[12]

Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnfund hallinnoi ulkoministeriön rahoittamaa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelmaa. Se tarjoaa liikekumppanuustukea ja neuvontaa suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa. Finnpartnership edistää toteuttamiskelpoisten ja kannattavien kumppanuuksien syntymistä suomalaisten ja kehitysmaayritysten välille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Teollisen yhteistyön rahasto Oy FINNFUND finder.fi. Fonecta. Viitattu 18.2.2017.
  2. Yhteystiedot Finnfund. Viitattu 25.10.2019.
  3. Lyhenneluettelo: F–G Kotus. Viitattu 12.6.2016.
  4. a b Finnfund lyhyesti Finnfund. Viitattu 12.6.2016.
  5. a b c d e f Sari Vanninen: Kehitysrahoitusyhtiö Finnfundille tulossa yllätyspotti valtiolta Savon Sanomat. 1.3.2016. Viitattu 5.5.2016.
  6. Afrikan suurin tuulipuisto Keniassa on isompi kuin Espoo ja Vantaa yhteensä, ja se valmistui osin suomalaisten rahoilla Helsingin Sanomat. 4.10.2018. Viitattu 18.10.2019.
  7. a b c d Valtion kehitysrahasto Finnfund on sijoittanut kahdeksan miljoonaa euroa veroparatiisiyhtiöön Yle Uutiset. 6.11.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 5.12.2017.
  8. Suvi-Tuulia Nykänen: Finnwatchin toiminnan rahoitus jäihin: "Dramaattisia vaikutuksia" KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 18.10.2019.
  9. Afrikan metsittäminen ei säästä Suomea päästövähennyksiltä: ”On tehtävä kaikki mahdollinen” Vihreä Lanka. 6.3.2019. Viitattu 18.10.2019.
  10. Skinnari: Hallitus pyrkii eroon poukkoilevuudesta kehityspolitiikassa – Afrikka-painopiste saanut jo hyvää palautetta demokraatti.fi. 17.6.2019. Viitattu 22.10.2019.
  11. a b Finnfundin entinen kumppaniyhtiö Hondurasissa suunnitteli ja toteutti aktivistin murhan, uusi raportti väittää – syyttää myös Finnfundia piittaamattomuudesta Helsingin Sanomat. 2.11.2017. Sanoma Media Finland. Viitattu 5.12.2017.
  12. Mykkänen Finnfundista: Verolinjausta päivitetään – ei saa olla häivähdystäkään aggressiivisesta verojen välttämisestä Yle Uutiset. 7.11.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 5.12.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]