Puolidemokratia
 |
Tämän artikkelin tai sen osan on katsottu tarvitsevan asiantuntijan arviota. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Vastaavatko kielilinkit tätä? Kuinka yleinen termi suomeksi, Google löytää mielipidekirjoiutuksista? |
 |
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Illiberaali demokratia. Voit auttaa Wikipediaa siirtämällä sivun. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Osa artikkelisarjaa |
| Valtiomuodot |
|---|
| Vallan lähde |
|
(Itsevaltius)
|
|
(Uskonnollinen valta)
|
| Vallan ideologia |
|
(sosio-polittiset ideologiat)
|
|
(sosio-taloudelliset ideologiat)
|
|
Globaali vs. paikallinen (geo-kulttuuriset ideologiat)
|
| Vallan rakenne |
|
Yhtenäinen |
|
Kansainväliset suhteet |
Puolidemokratia tarkoittaa yhteiskuntamuotoa, joka on demokratian ja diktatuurin välimuoto. Monesti vahva johtaja ohjaa suoraan ja peitetysti demokraattiselta näyttävää hallintosysteemiä. Yleensä puolidemokraattisessa maassa järjestetään vaalit, mutta äänestäjien valinnanvapautta ohjataan monin tavoin, ja opposition toimintaa rajoitetaan. Näin ollen puolidemokratian vaalit ovat vapaat, mutta eivät reilut. Tämä voi näkyä vaikkapa siinä, että yhtä ehdokasta mainostetaan muita enemmän valtiota lähellä olevissa valtakunnallisissa tiedotusvälineissä. Puolidemokratia ei sinänsä ota kantaa ihmisoikeuksiin: puolidemokraattisessa maassa saattavat ihmisoikeudet toteutua hyvin, keskinkertaisen huonosti tai hyvinkin heikosti[1]. Yleensä puolidemokratiassa on laaja korruptio.
Käytännössä puolidemokratia merkitsee pienen sisäpiirin valtaa. Silti puolidemokraattisessa maassa kansan mielipide pyritään ainakin jossain määrin ottamaan huomioon, mutta sitä pyritään myös muokkamaan halutuksi. Monesti puolidemokratia syntyy diktatuurin raunioille. Puolidemokratioina on pidetty muun muassa Alberto Fujimorin Perua 1990-luvulla[1], Meksikoa vuosina 1988-1989[2], Slobodan Miloševićin Serbiaa ja Vladimir Putinin Venäjää, joissa puolidemokratia oli ja on määritelty ohjatuksi tai suvereeniksi demokratiaksi Vladislav Surkovin ideoimana.
Esimerkiksi Fujimorin Perussa hallinnon autoritaarisuutta edisti hallitusta vastaan taisteleva sissiliike, jonka menetyksekkäät tukahduttamistoimet vaativat kovaa hallituksen harjoittamaa kontrollia ja joissa rikottiin ihmisoikeuksia.
Puolidemokratia on pohjimmiltaan epävakaa, koska se pyrkii ajamaan vain suppean ryhmän etuja, monesti kyseenalaisin keinoin. Aikaa myöten tämä herättää tyytymättömyyttä laajoissa kansankerroksissa, mikä monesti johtaan jonkinasteiseen kumoukseen tai muuhun vallan muutokseen. Muutos voi luoda diktatuurin, puolidemokratian tai demokratian.
Latinalaisessa Amerikassa puolidemokratiat näyttävät kehittyvän kohti demokratiaa. Monesti puolidemokratiasta syntynyt demokratia on täällä ei-vapaa demokratia, jossa vaalit ovat vapaat ja rehelliset, mutta kansalaisten oikeuksia rajoitetaan silti yhä[1]. Kyse on silloin ei-vapaasta demokratiasta.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Krastev, Ivan: Eastern Europe's Illiberal Revolution Foreign Affairs. 5/6 2018. Council on Foreign Relations. Viitattu 10.11.2018. (englanniksi)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Teivo Teivainen: Fujimorin Peru, ISBN 951-578-648-7