Odilo Globočnik

Odilo Globocnik
Odilo Globocnik vuonna 1938
Henkilötiedot
Syntynyt	21. huhtikuuta 1904 Trieste, Rannikkomaa, Itävalta-Unkari
Kuollut	31. toukokuuta 1945 (41 vuotta) Paternion, Itävalta
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)	Saksa
Taistelut ja sodat	Toinen maailmansota
Sotilasarvo	Obergruppenführer
Joukko-osasto	Schutzstaffel
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Odilo Globocnik (21. huhtikuuta 1904 – 31. toukokuuta 1945) oli itävaltalainen SS-kenraali. Hän osallistui Varsovan ja Białystokin ghettojen hävittämiseen ja niiden asukkaiden lähettämiseen keskitysleireihin.

Odilo Globocnik syntyi itävaltalaiseen perheeseen Triestessä. Hän oli isovanhempiensa kautta saksalaista sukua. Hän oli ratsuväkiluutnantti Franz Globocnikin toinen lapsi. Hänen isänsä oli ammattisotilas Itävalta-Unkarin armeijassa. Vuonna 1914 perhe muutti Cseklésziin, jossa postimiehenä työskennellyt isä joutui takaisin armeijaan. Samana vuonna Odilo meni sotilaskouluun. Häntä pidettiin lahjakkaana ja lupaavana nuorena miehenä. Kuitenkin ensimmäinen maailmansota lopetti hänen koulutuksensa, kun he muuttivat asumaan pieneen ja epämukavaan taloon Klagenfurtiin. Vuodesta 1919 alkaen Odilo kävi yleistä teknis-ammatillista koulua (Staatsgewerbeschule), josta valmistui (ylioppilastutkintoa vastaava Matura) 1923 kiitettävänä oppilaana. Hän teki myös satunnaisia töitä, kuten kantoi matkalaukkuja rautatieasemalla, ja tuki siten taloudellisesti perhettään.

Liittyminen kansallissosialisteihin

Globocnik aloitti poliittisen toimintansa 1922, kun hän liittyi Kärntenin alueen puolisotilaallisiin organisaatioihin, ja hän käytti hakaristiä. Hänen ammattinsa vuoteen 1932 oli rakennusmyyjä. Hän työskenteli myöhemmin teknikkona ja rakennussuunnittelijana. Elokuussa 1933 Odilo pidätettiin ensimmäisen kerran, ja samana vuonna hän liittyi SS:ään. Hänet pidätettiin Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen tukemisesta. Hänestä oli tullut kansallissosialistisen puolueen jäsen vuonna 1930. Hänet pidätettiin vuosina 1933–1935 neljästi ja hän oli vain vähän yli vuoden vankilassa. Tämä johtui Heinrich Himmlerin puuttumisesta Odilon ja viranomaisten välisiin kiistoihin.

Hänen ensimmäinen todellinen aktiviteettinsa kansallissosialistisessa puolueessa tapahtui 1931, jolloin hänen nimensä ilmestyi kansallissosialistisiin propagandalehtisiin. Hän oli tässä vaiheessa hylännyt työuransa, ja ryhtyi täysipäiväiseksi kansallissosialistiksi. Globocnik yleni puolueessa nopeasti ja hänestä tuli Itävallan varagauleiter 29-vuotiaana vuonna 1933. Hän oli natsien ykkösmies Itävallan hallituksessa, ja järjesti muun muassa Klagenfurthin piispan säilyttämään natsien käyttöön varaamiaan räjähteitä. Hitler palkitsi hänet Wienin Gauleiterin arvolla 24. toukokuuta 1938. Hän järjesti kuriiri- ja tiedustelupalvelun, joka kuljetti varoja natsi-Saksasta Itävaltaan. Tässä toimessaan Odilo liittyi SS:ään 1934 numerolla 292.776. Hänet erotettiin Gauleiterin toimestaan 30. tammikuuta 1939, ilmeisesti varainkeruuseen liittyvien likaisten toimiensa takia. Hän oli hankkinut häikäilemättömänä miehenä natsien katolis-oikeistosiivestä vihamiehiä, ja Hermann Göringin tiedetään vaatineen hänen erottamistaan. Hitler julisti Josef Bürckelin hänen seuraajakseen. Reichsführer-SS Heinrich Himmler suostuikin armahtamaan Globocnikin. Globocnik liittyi vapaaehtoisena Waffen-SS:ään ja palveli upseerina SS-Verfügungstruppe SS-Standarte Germaniassa maalis–marraskuussa 1939, ja otti osaa Puolan offensiiviin.

Toiminta Puolassa ja sotarikokset siellä

Himmler ei kuitenkaan unohtanut yhtä uskollisimmista palvelijoistaan. Marraskuussa 1939 Globocnik nimitettiin SS-ja poliisijohtajaksi Lubliniin kenraalikuvernementin alueelle. Pettymyksen tuottaneen puolueuran jälkeen hän sai uuden mahdollisuuden SS:n ja poliisin palveluksessa. Globocnik osallistui Varsovan ja Bialystokin ghettojen hävittämiseen ja niiden asukkaiden lähettämiseen keskitysleireihin. Hän järjesteli myös etnisen puhdistuksen mitat saaneita puolalaisten uudelleenasuttamisia ja työleirejä Lublinin alueelle, sekä oli 45 000 juutalaistyöläisen päällikkö.

Vuonna 1941 hän sai käskyn rakentaa Bełżecin tuhoamisleirin Puolaan. Leiri oli kenraalikuvernementin ensimmäinen, ja pian hän sai rakennuttaa kolme leiriä lisää, nimittäin Sobibórin, Majdanekin ja Treblinkan leirit vuonna 1942. Kaikkiaan Globcnik oli vastuussa yli 1,5 miljoonan vangin kuolemista tuhoamisleireillä. Hän syyllistyi myös orjatyöleirien ylläpitoon, orjatyövoiman käyttöön ja murhattujen omaisuuden varastamiseen operaatio Reinhardin aikana.

Sodan loppuvaihe Italiassa

Benito Mussolinin häviön jälkeen, ja koska hän salakuljetti leiristä omaisuutta, Globocnik siirrettiin Puolasta Friuli-Venetsian alueelle Italian Saksan valtaamalla alueelle syyskuussa 1943 ja hän joutui kotikaupunkiinsa Triesteen. Hänet nimitettiin korkeimmaksi SS- ja poliisijohtajaksi Adrianmeren toiminta-alueelle. Hänen päätehtävänsä oli taistella partisaaneja vastaan, mutta hän otti jälleen päätyökseen juutalaisten tuhoamisen, nyt Italiassa. Liittoutuneiden edetessä Globocnik meni Itävallan Kärnteniin ja piiloutui Alppien vuorille lähelle Weissenseeta, yhä seuranaan esikuntansa jäseniä.

Itsemurha

Joidenkin lähteiden mukaan brittijoukot pidättivät hänet Kärntenin alueella Möslacher Almissa, Weissensee-järvellä 1. toukokuuta 1945, ja saattoi tehdä itsemurhan samana päivänä Paternionissa syanidilla. Tapauksen vahvistukseksi on olemassa valokuvia hänen ruumiistaan.

Todellisuudessa Globocnikin pidättivät Kärntenissä sodan lopussa kersantti John ”Jack” Sowler 4. kuningattaren omista husaareista. Sowler kuului majuri Ramseyn alaiseen MI6-järjestöön, joka etsi ja pidätti Itävallassa mahdollisia sotarikollisia. Pian pidätyksen jälkeen Globocnik tappoi itsensä puremalla rikki suuhunsa piilottamansa syanidikapselin. Ruumis vietiin haudattavaksi paikalliseen kirkkomaahan, mutta pastori kieltäytyi hautaamasta ”sellaisen miehen ruumista kirkkomaahan”. Ruumis haudattiin siunatun maan ulkopuolelle lähelle kirkkomaan muuria ilman seremonioita. Huhut, joiden mukaan juutalaiset tai partisaanit olisivat murhanneet hänet, tai että hän olisi selvinnyt hengissä ja työskennellyt Yhdysvaltain tiedustelupalvelulle, ovat osoittautuneet vääriksi.

Lähteet

• Rieger, Berndt (2007). Creator of Nazi Death Camps. The Life of Odilo Globocnik. London/Portland OR: Vallentine Mitchell. ISBN 9780853035329.
• Pucher, Siegfried J. (1997). ... in der Bewegung führend tätig". Odilo Globocnik - Kämpfer für den "Anschluss", Vollstrecker des Holocaust. Klagenfurt/Celovec: Drava Verlag. ISBN 3-85435-278-6.
• Poprzeczny, Joseph (2004). Hitler's Man in the East – Odilo Globocnik. Jefferson and London: McFarland & Company. ISBN 0-7864-1625-4.
• Hamilton, Charles (1996). Leaders and Personalities of the Third Reich Vol.2. San Jose: Bender.
• Snyder, Louis L. (1989). Encyclopedia of the Third Reich. New York: Paragon House.
• Caldwell Stewart, Emilie (1996). Signatures of the Third Reich.
• Wistrich, Robert S. (1995). Who's Who in Nazi Germany. London: Routledge.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Odilo Globočnik Wikimedia Commonsissa

• http://www.deathcamps.org/reinhard/globocnik.html
• http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/biography/Globocnik.html
• http://www.nizkor.org/ftp.cgi/people/g/ftp.py?people/g/globocnik.odilo/globocnik.odilo (Arkistoitu – Internet Archive)
• http://en.wikiquote.org/wiki/Odilo_Globocnik
• http://motlc.learningcenter.wiesenthal.org/pages/t025/t02599.html (Arkistoitu – Internet Archive)