Korsnäs
| Korsnäs | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Korsnäsin kirkko. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Vaasan seutukunta |
| Kuntanumero | 280 |
| Hallinnollinen keskus | Korsnäsin kirkonkylä |
| Perustettu | 1887 |
| Pinta-ala ilman merialueita |
239,80 km² 251:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
1 424,71 km² 78:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 236,03 km² |
| – sisävesi | 3,77 km² |
| – meri | 1 184,91 km² |
| Väkiluku |
2 016 258:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 8,54 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 14,5 % |
| – 15–64-v. | 56,3 % |
| – yli 64-v. | 29,2 % |
| Äidinkieli | 2022 [4] |
| – suomenkielisiä | 3,8 % |
| – ruotsinkielisiä | 84,3 % |
| – muut | 12,0 % |
| Kunnallisvero |
9,30 % 92:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Christina Båssar |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2021–2025[6] • RKP • SDP |
19 2 |
| www.korsnas.fi | |
Korsnäs on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 016 ihmistä.[2] Sen pinta-ala on 1 424,71 km2, josta 3,77 km2 on sisävesistöjä ja 1 184,91 km2 merialueita.[1] Väestötiheys on 8,54 asukasta/km2. Korsnäsin naapurikunnat ovat Maalahti ja Närpiö. Kunta oli tammikuuhun 2015 asti yksikielisesti ruotsinkielinen kunta. Korsnäsistä tuli kaksikielinen kunta 1. tammikuuta 2015.[7] Korsnäs on väkiluvultaan Pohjanmaan maakunnan pienin kunta, joka ei ole kaupunki.
Vuoden 2012 kuntavaaleissa ruotsalainen kansanpuolue sai Korsnäsissä 95,0 prosenttia äänistä.[8] Vuonna 2017 RKP sai kaikki 21 valtuustopaikkaa. Korsnäsin vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1968.[9]
Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansanperinteen mukaan nimi Korsnäs eli Ristiniemi on peräisin ristiretkiajalta.[10]
Vaikka Korsnäsin on joskus mainittu olleen maailman ruotsinkielisin kunta, sillä on myös suomenkielinen historia. Rannikolla sijaitsee kalastuksestaan tunnettu Moikipään kylä, joka tunnettiin tällä nimellä (muodossa Moikipe) keskiajalta lähtien, josta ruotsinnos Molpe on muokkautunut. Suomenkielistä alkuperää on myös Taklax-nimi, joka on aikoinaan ollut muodossa Takalaksi.[11] Laksi on vanhassa suomen kielessä tarkoittanut lahtea.
Ruotsinkielisen Korsnäs-nimen sijaan paikkakunnasta on suomen kielessä käytetty aiemmin muotoa Korsnääsi.[12] Sitä vanhempi nimimuoto on ollut Korsneesi ja myös suomenkielinen nimi Ristitaipale on ollut käytössä.[13]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korsnäsin alue nousi merestä varsin myöhään, eikä alueella ole tehty esihistoriallisia löytyjä. Varhaiskeskiajalla alueelle saapui satakuntalaisia erämiehiä, jotka olivat pääosin metsästäjiä ja kalastajia. Eräasutus väistyi kuitenkin Ruotsista saapuneen uudisasutuksen myötä. Korsnäs kuului aluksi hallinnollisesti Satakuntaan osana Närpiön suurpitäjää. Korsnäsin saarnahuonekunta perustettiin viimeistään 1442, jolloin Korsnäs mainitaan ensimmäisen kerran virallisissa asiakirjoissa.[14][15][10]
Korsnäsin ensimmäinen kirkko rakennettiin 1400-luvulla ja se tunnettiin merenkulkijoiden uhrikirkkona. 1500-luvulla rantakylien väestö kävi kauppaa Pohjanlahden poikki. Kauppatuotteisiin kuuluivat tuolloin terva, nahka ja kala. Myöhemmin asutus levisi rantakylistä myös metsämaille.[15][10]
Kappeliseurakunnaksi Korsnäs tuli 1604 ja vuosina 1661–1663 rakennettiin uusi kaksitorninen kirkko pelkästään lahjoitusvaroin. Korsnäsin asukasluku alkoi kasvaa vasta 1800-luvulla ja Korsnäsistä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1861. Nykyinen Korsnäsin kirkko on valmistunut vuonna 1831. 1900-luvun vaihteesta Korsnäsistä muutti Yhdysvaltoihin lähes 2000 henkeä.[10]
Korsnäs itsenäistyi Närpiön suurpitäjästä omaksi kunnakseen vuonna 1887. Korsnäsin eteläisimmät kylät, Töjby ja Träskböle siirtyivät takaisin Närpiöön vuonna 1973.[16]
Moikipään Breskäretin alueelle rakennettiin vuonna 1991 Suomen ensimmäinen neljällä tuuliturbiinilla varustettu tuulivoimapuisto.[16]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korsnäs on Manner-Suomen läntisin kunta.[17] Rannikko on kivistä ja karua. Vielä 2 000 vuotta sitten nykyisen Korsnäsin alue oli veden alla. Sisemmissä osissa kuntaa on paljon suota ja metsää. Korsnäsiin kuuluu kolme suurta saarta, Bredskäret, Halsön ja Södra Björkön.[14]
Korsnäsin kunnan alueella on 11 järveä. Nimetyistä järvistä suurimmat ovat Stockgrundsfladan, Storsundet ja Stenträsket.[18]
Kokonaan tai osittain Korsnäsin alueella olevia Natura-kohteita ovat Närpiön saaristo, Merenkurkun saaristo, keidas- ja aapasuoalue Degermossen ja Hinjärvi, jolla on huomattava merkitys vesilintujen kannalta mutta myös kalatalous- ja virkistyskäyttöarvoa.[19]
Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korsnäsissä on pidetty yllä perinteitä. Vielä 1930-luvulla kirkonkylän uudet rakennukset toteutettiin 1700-luvun suunnittelun pohjalta. Nykyisin Korsnäsin kirkonkylä on levinnyt nauhamaisesti seuraten rantatietä ja vanhaa kylätietä tasangolla.[15]
Korsnäsin vanhasta kulttuurista kertoo myös kirkkorakennukset. Korsnäsin kirkko on puinen ristikirkko, joka rakennettiin vuosina 1830–1831 Carl Ludvig Engelin piirustusten pohjalta. Vuonna 1747 rakennettu kellotapuli on todennäköisesti kunnan vanhin säilynyt rakennus. Korsnäsin vanha seurakuntatalo toimii nykyisin kirkkomuseona.[16]
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bjurbäck, Harrström, Korsbäck, Korsnäs, Moikipää (Molpe) ja Taklax.
Träskböle, Töjby ja Överträsk kuului ennen jakautumaa Korsnäsiin mutta liitettiin myöhemmin Närpiöön.
Joistakin kylistä on 1900-luvun alussa käytetty suomenkielisiä nimiä, esimerkiksi Taklaxista nimeä Taaklahti.[20]
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2017 lopussa Korsnäsissä oli 2 154 asukasta, joista 1 436 asui taajamissa, 702 haja-asutusalueilla ja 16:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Korsnäsin taajama-aste on 67,2 %.[21] Korsnäsin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[22]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Korsnäsin kirkonkylä | 757 |
| 2 | Moikipää | 465 |
| 3 | Harrström | 214 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korsnäs on tunnettu runsaasta yrityskannastaan. Kunnassa on noin 300 yritystä, ja noin puolet asukkaista työllistyy omassa tai perheyrityksessä.[14] Korsnäsin suurimpia toimialoja ovat teollisuus, palvelut sekä turkistarhaus ja maanviljely. Korsnäsin suurimpia yrityksiä ovat ihohoitotuotteiden valmistaja Dermoshop, vihannesten pakkaamo K Hultholm sekä metallin alihankkija Profiweld.[23] Korsnäsin suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuului vuonna 2021 myös puutarhakylpylöitä valmistava SpaDealers sekä veneiden perämoottorikauppaa tekevä Mr. Motors Korsnäs.[24]
Korsnäsissä toimi vuosina 1958–1972 Korsnäsin kaivos, josta saatiin lyijyä sekä jonkin verran lantanideja.[25]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korsnäsin asukkaista 84,3 prosenttia on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Korsnäs on Manner-Suomen toiseksi ruotsinkielisin kunta Luodon jälkeen.[4]
Korsnäs oli pitkään Suomen ruotsinkielisin kunta. Vuonna 1999 sen asukkaista 97,2 % oli ruotsinkielisiä. Samana vuonna siellä asui 13 henkeä (0,6 % asukkaista), joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Vuonna 2011 näitä oli 185 (8,2 %). Samassa ajassa suomenkielisten määrä on kasvanut noin yhden prosenttiyksikön verran.[4] Korsnäsin puhutuimpia kieliä ruotsin ja suomen jälkeen ovat vietnam, bosnia, valkovenäjä, viro ja burma.[14]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Kristinusko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Korsnäsissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[27]
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Korsnäsissä toimii Korsnäs Filadelfiaförsamling.[28]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Korsnäsin alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[29]
Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[30]
| Vuosi | RKP | SDP | KD | Johto | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | ||
| 2017 | 1 296 | 94,7 | 40 | 2,9 | 32 | 2,3 | 91,8 |
| 2021 | 1 110 | 90,0 | 123 | 10,0 | – | – | 80,0 |
Tunnettuja asukkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Immanuel Bäck, pappi ja kansanedustaja
- Verner Korsbäck, agrologi ja kansanedustaja
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. Etelä-Pohjanmaa. Keuruu: Viiskunta Oy, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
- Stolpe, Åsa: Österbotten. Vaasa: Scriptum, 1999. ISBN 951-8902-73-9. (ruotsiksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b c Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntavaalit 2021, Korsnäs Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
- ↑ Svenska Yle: Närpiöstä ei tule kaksikielistä kuntaa 19.12.2014. Iltalehti. Viitattu 19.12.2014.
- ↑ [1]
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 162. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ a b c d Rikkinen & Sihvo 1986, s. 104
- ↑ Svenska ortnamn i Finland / red. av Kurt Zilliacus och Ulla Ådahl-Sundgren, 1984
- ↑ Väestösuhteet Suomessa vuonna 1920 (PDF) (Laskettu kirkonkirjojen mukainen väkiluku joulukuun 31 p:nä 1920, sivu 15) Tilastollisia tiedonantoja 32. 1922. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 21.11.2013.
- ↑ Korsnäsin vanhat nimet Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 26.5.2015.
- ↑ a b c d Korsnäs ennen ja nyt Korsnäsin kunnan kotisivut. Korsnäsin kunta. Arkistoitu 29.7.2013. Viitattu 17.6.2012.
- ↑ a b c Stolpe 1999, s. 94
- ↑ a b c Stolpe 1999, s. 96
- ↑ Uutisguru 21.6.2017 | Mikä on manner-Suomen läntisin kunta? – Tämä ja muita kysymyksiä tänään Uutisgurussa Helsingin Sanomat. 21.6.2017. Viitattu 15.7.2023.
- ↑ Korsnäs Järviwiki. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Tietosanakirja (v. 1909-1922) (s. 1377–1388) Projekt Runeberg. Viitattu 7.6.2015.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Kuvaus kunnasta Korsnäs Finder. 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
- ↑ Yritykset Ilkka-Pohjalainen. Arkistoitu 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
- ↑ Perusmetallikaivokset Suomen Kaivosteollisuus. Arkistoitu 16.12.2010. Viitattu 8.11.2010.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ Tampereen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 9.3.2024.
- ↑ Yle.fi - Kuntavaalit 2021 - Korsnäs
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korsnäs Wikimedia Commonsissa
- Korsnäsin kunnan kotisivut
- Tilastokeskus – Korsnäsin avainluvut
- Viittaus Ristitaipale-nimeen (Arkistoitu – Internet Archive)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
