Korsnäsinpaita

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Korsnäsinpaita Kansallismuseon kokoelmissa.

Korsnäsinpaita (ruots. Korsnäströjan) on Korsnäsissä 1800-luvun loppupuolella kehittynyt  kansanomainen, runsaasti kuvioitu ja kirkasvärinen villapaitamalli, jonka valmistuksessa käytetään sekä kirjovirkkausta että -neulomista.[1] Korsnäsinpaidat ovat olleet ruotsinkielisellä Pohjanmaalla enimmäkseen miesten juhla- ja kirkkovaatteita ja ne poikkeavat sekä valmistustavaltaan että ulkomuodoltaan muusta suomalaisesta käsityöperinteestä.[2]

Eri tekniikoilla luodut osat sijoitetaan paidassa aina aina samalla tavalla ja perinteisen mallin osien väritys on tunnusomainen.[3] Korsnäsin paitaperinne on jatkunut syntysijoillaan katkeamattomana yli 150 vuotta ja vuonna 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö otti sen valmistustaidon Elävän perinnön kansalliseen luetteloon.[4] Paita on melko tunnettu neulepaita käsitöistä kiinnostuneiden parissa myös kansainvälisesti.[5] Korsnäsissä pidetään yllä paitojen valmistamisen taitoa järjestämällä kursseja ja siirtämällä osaamista nuoremmille.

Miten perinnettä harjoitetaan tänä päivänä?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korsnäsinpaita luotiin alkujaan juhlavaatteeksi miehille. Myös nykyisin miehet käyttävät sitä usein juhlavissa tilaisuuksissa, kansallispuvun tapaan. Nykyään naiset kuitenkin käyttävät korsnäsinpaitoja miehiä enemmän, ja enemmän tavallisten villapaitojen tapaan. Heidän asunaan on usein korsnäsinpaidasta kehitetty villatakki, jota pidetään paitaa käyttökelpoisempana.[3] 

Paidan valmistajat ovat nyt  yksittäisiä käsitöistä innostuneita henkilöitä, jotka tekevät paidan itselleen, mutta niitä tehdään myös tilauksesta. Korsnäsin Kotiseutuyhdistyksen piirissä toimii mestareita, jotka osaavat valmistaa paitoja ja jakavat osaamistaan nuoremmille. Paitojen tekotaito opitaan nykyään useimmiten kursseilla. Vaikka uudet Korsnäsinpaidat ovat usein mahdollisimman tarkkoja museopaitojen kopioita tarjolla olevista materiaaleista, niistä tehdään kuitenkin mukavampia käyttää kuin 1800-luvulla. Tallennetut museopaidat toimivat myös idealähteenä uusille tuotteille.

Vastuun valmistamisen taidosta ja tiedon siirtymisestä kantaa Korsnäsin Kotiseutuyhdistys, Korsnäs Hembygdsförening. Kursseja ovat järjestäneet myös ruotsinkielisen Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistys Österbottens hantverk rf samoin kuin alueen kansalais- ja työväenopistot.  Kursseja järjestetään ennen kaikkea Pohjanmaan rannikkoseuduilla, mutta myös muualla Suomessa [1] ja ulkomailla.

Korsnäsinpaita on ollut yhtenä aiheena monessa neule- ja kansallispukutapahtumassa eri Pohjoismaissa. Kiinnostus korsnäsinpaitoihin ja niiden valmistamiseen säilyy käsityöntekijöiden keskuudessa ja jonkin verran on myös kiinnostusta tilata niitä valmiina. Korsnäsin kunta on ottanut paidan osaksi omaa profiiliaan, kotiseutuyhdistys Korsnäs Hembygdsförening ylläpitää kotiseutumuseota, jossa paidat ovat näyttävästi esillä. Österbottens hantverk -yhdistys on järjestänyt kansainvälisiä neulekulttuurin seminaareja[6] ja julkaissut kirjoja korsnäsinpaidoista. Korsnäsinpaita on ollut esillä monissa käsityöalan tilaisuuksissa ja siitä on julkaistu kuvia ja ohjeita kirjoissa ja lehdissä mm. Amerikassa [7] ja Japanissa.

Korsnäsinpaidan taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Villapaita edustaa 1800-luvun puolenvälin jälkeistä muotiuutuutta ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Virkkauksen tultua tunnetuksi ja muotiin joku luova ihminen keksi soveltaa sitä villapaitoihin, joita aiemmin oli valmistettu kokonaan neulomalla. Näyttävä lopputulos miellytti ihmisiä, ja sitä alettiin kopioida ja muunnella. Korsnäsinpaitojen valmistamisen perinne on säilynyt katkeamattomana yli 150 vuoden ajan. Tuotekehitys, jossa yhdistyivät aiempi tapa tehdä villapaitoja ja muotiuutuus, onnistui. Virkatut ja neulotut paidat tunnetaan ainutlaatuisina, koristeellisina ja hauskoina. Harvemmin kiinnitetään huomiota niiden käyttöominaisuuksiin. Korsnäsinpaitaa voidaan pitää kansanomaisen neulepaidan huipentumana. Tekijältä vaaditaan taitoa ja kärsivällisyyttä.

Villapaidasta on muodostunut yksi Korsnäsin, suomenruotsalaisuuden, suomalaisuuden ja käsityöosaamisen symboli riippuen siitä mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Korsnäsinpaidasta on tullut kulttuuriperintöä paljolti myös siksi, että se on saanut julkisuutta ja paitoja on tallennettu useihin museoihin.

Korsnäsinpaidan ensimmäinen tekijä ei ole tiedossa. Kylissä toimi aiemmin mestareita, jotka tekivät paitoja tilauksesta. Paita saatettiin valmistaa kolmen naisen yhteistyönä. Näin mestari siirsi osaamista eteenpäin. Paidat olivat lähinnä miesten pyhävaatteita. Varakkaimmissa taloissa myös naisilla saattoi olla korsnäsinpaita. Paitoja tehtiin myös lapsille. Niitä annettiin lahjoiksi tärkeille henkilöille kuten papeille ja opettajille sekä sulhaslahjoiksi.

Tutkimus ja perinteen tallentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi korsnäsinpaitaa ja yksi villapaita Vöyriltä tallennettiin 1800-luvulla museokokoelmiin ylioppilaskuntien kansatieteellisen esinekeruun yhteydessä. Sittemmin korsnäsinpaitoja on tallennettu ainakin Kansallismuseon, Pohjanmaan museon, Korsnäsin kotiseutumuseon, Bragen pukumuseon ja Nordiska museetin (Tukholma) kokoelmiin [8] sekä moniin yksityiskokoelmiin. Vuodelta 1885 on säilynyt Theodor Schvindtin kirjoittama kuvaus ruotsinkielisten pitäjien miesten edelleen käyttämän komean juhlapuvun ulkonäöstä: ”Kauniimpia ja Pohjanmaalla omituisimpia vaatekappaleita ovat lyhyet ja paksut villa- tai pumpulilangasta neulotut miesten paidat eli röijyt (stikka-tröj)”. Toisen paidan yhteydessä on teksti ”villapaita (stickatröj), ylen komeaksi, punakirjavaksi neulottu, sepaluksetta; vielä käytännössä olevaa muotoa. Korsnääsi. Huomaa naisten kuvat vyötäisillä”.

Taidemaalari Arvid Liljelund kuvasi 1880-luvun korsnäsinpaitoja ja niihin liittyviä asukokonaisuuksia kolmessa talonpoikaiselämää kuvaavassa teoksessaan. Edustamansa koulukunnan ihanteiden mukaisesti hän kuvasi myös vaatteiden yksityiskohtia tarkasti, [9] joten kuviot on voitu neuloa uudestaan niiden perusteella.  Korsnäsinpaidat nostettiin vahvasti esiin 1920- ja 1930-luvuilla Korsnäsiin tehtyjen kansatieteellisten tutkimusretkien pohjalta tehdyissä julkaisuissa.

Korsnäsinpaitoja on käsitelty pro gradu -tutkielmassa ja väitöskirjassa[5] sekä useissa muissa kotimaisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa. Teoksia ovat julkaisseet esimerkiksi kotiseutuyhdistys Korsnäs Hembygdsförening ja Österbottens hantverk[10] sekä yksittäiset tutkijat. Korsnäsin kunta on käyttänyt korsnäsinpaita-aihetta ilmoitustensa kuvituksena.[11] Korsnäsin Kotiseutuyhdistys Korsnäs Hembygdsförening on julkaissut Gretel Dahlbergin kirjoittaman tutkimuksen korsnäsinpaitojen tekijöistä, mestareista sekä malleista, niiden levinneisyydestä ja paitojen valmistuksesta.[10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jussipaita, eteläpohjalainen villapaita, jonka esikuvana oli korsnäsinpaita[12].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Soukka, Kirsti: Korsnäsinpaita Opistosta käsin. 19.06.2020. Helsingin työväenopisto. Arkistoitu 8.8.2022. Viitattu 15.11.2021.
  2. ↑ Aineeton käsityöperintö: Korsnäsin paidan valmistaminen Taitojärjestö. 4.8.2021. Viitattu 13.11.2021.
  3. ↑ a b Esselström, Lee: Korsnäströjan lever än svenska.yle.fi. 10.11.2016, 28.01.2021. Viitattu 11.11.2021. (ruotsiksi)
  4. ↑ Elävän perinnön kansallinen luettelo/valitut – Elävä perintö -wiki wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi. Viitattu 11.11.2021.
  5. ↑ a b Lambert, Gail Ann: The taxonomy of sweater structures and their origins., s. 37-39. A thesis submitted to the Graduate Faculty of North Carolina State University. Raleigh: North Carolina State University, 2002. Teoksen verkkoversio. en
  6. ↑ Nordic Knitting Symposium 2014 Programme. 2014. Österbottens hantverk rf./ Loftet, Gavstrik, Folkhälsan. Arkistoitu 15.11.2021. Viitattu 15.11.2021.
  7. ↑ Holm, Ulla M.: Korsnäströjan over there Garnlek. 23.11.2011. Viitattu 15.11.2021.
  8. ↑ Tröja digitaltmuseum.se. Viitattu 16.11.2021. (ruotsiksi)
  9. ↑ Klassikkotaiteilija Arvid Liljelund kuvasi kansapukuisia ihmisiä ja saaristoa Taloustaito - Veronmaksajain Keskusliitto ry. Viitattu 16.11.2021.
  10. ↑ a b Korsnäsin villapaita - Korsnäs hembygdsförening korsnas.hembygd.fi. Viitattu 16.11.2021.
  11. ↑ Korsnäs Nytt, 5.11.2021, nro 6, s. 10-11. Korsnäs kommun.
  12. ↑ Luutonen, Marketta: Harrin Jussin muisto, Jussipaita suomalaismiehen rooliasuna (Kirjoituksia Kuninkaankartanonmäeltä) Oppimista, opetusta, monitieteisyyttä. 2008. Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos.. Viitattu 9.7.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taustalla olevat yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dahl, Hjördis. 1934. ”Textilslöjd i Korsnäs”. Teoksessa Folkloristiska och etnografiska studier V. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland, 147-172.
  • Dahl, Hjördis. 1987. Högsäng och klädbod. Ur svenskbygdernas textilhistoria. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland.
  • Dahlberg, Gretel. 1987. Korsnäströjor för och nu. Korsnäs hembygdsförening.
  • Heikel, Yngvar. 1934. ”Dräckskicket i Korsnäs”. Teoksessa Folkloristiska och etnografiska studier V. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland, 15-146.
  • Luutonen, Marketta, 1980: Korsnäsin kuviolliset villapaidat. Österbottens hantverk rf. ISBN 951-99320-0-3.
  • Luutonen, M., Bäckman, A-M. & Bäckman, 2003. G. Koreaa virkkaamalla. Vaasa: Österbottens hantverk rf.
  • Luutonen, M. 1997. Kansanomainen tuote merkityksenkantajana. Tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Helsinki: Akatiimi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Korsnäsinpaita&oldid=22335446”