Hämeentie (Helsinki)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hämeentien alkupäätä.
Hämeentien, Hermannin rantatien ja Kustaa Vaasan tien risteys. Hämeentie kulkee kuvassa näkyvän alueen vasemmasta alakulmasta sillan yli ja kääntyy pian sen jälkeen oikealle. Oikeaan alakulmaan johtaa Hermannin rantatie, Hämeentien mutkasta suoraan eteenpäin jatkuu Kustaa Vaasan tie.

Hämeentie (ruots. Tavastvägen) on Helsingin Hakaniemestä koillisen suuntaan johtava katu, joka alkaa Hakaniemen torilta (Siltasaari) päättyen Vanhan­kaupungin­kosken kohdalle Vantaanjoen suulla.

Nimensä mukaisesti Hämeentie muodosti vanhastaan alkuosan Helsingistä Hämeenlinnaan johtaneesta päätiestä, joka kulki Viikin, Malmin ja Tuusulan Hyrylän kautta. Kun Helsinkiin johtaneita teitä 1850-luvulla levennettiin ja parannettiin, Hämeentie sai nimen Östra Chaussén, suomennettuna Itäinen viertotie. Vastaavasti silloisen Turuntien alkuosa, nykyinen Mannerheimintie sai nimen Västra Chaussén eli Läntinen Viertotie. Vanhat nimet Hämeentie ja Turuntie palautettiin käyttöön vuonna 1928. (Nykyisin Hämeenlinnaan ja edelleen Tampereelle johtava valtatie 3 alkaa kuitenkin Mannerheimintien päästä.)

Hämeentien eteläosa on Sörnäisten ja Kallion rajana, keskiosa Hermannin ja Vallilan rajana. Kadun pohjoisosa kulkee Toukolan kautta Vanhaankaupunkiin.

Hämeentie oli 1980-luvulle saakka tärkeä Helsingin sisääntuloväylä, jota pitkin Lahdenväylän liikenne ohjattiin Helsingin keskustaan. Varastokadun (nykyään Hermannin rantatie) laajentaminen 1980-luvulla mahdollisti keskustaan suuntautuvan henkilöautoliikenteen ohjaamisen Hämeentien katukuilun sijasta Hermannin kaupunginosan kautta Sörnäisten rantatielle, jossa siitä oli vähemmän haittaa. Hämeentien pohjoisosa oli jo aikaisemmin menettänyt merkityksensä pääliikenneväylänä, kun rakennettiin siitä erkaneva Kustaa Vaasan tie, joka johtaa Lahdenväylälle. Haarautumiskohdassa Hämeentie tekee keskustasta tultaessa jyrkän mutkan oikealle ja Kustaa Vaasan tie jatkuu suoraan eteenpäin kohti Lahden moottoritien alkua.

Hämeentie on tärkeä joukkoliikenteen runkoväylä, jota käyttää Lahdenväylän ja Tuusulanväylän suuntiin koilliseen Helsinkiin suuntaava paikallisliikenne. Raitiolinja 6 kulkee Hämeentietä Hakaniemestä sekä raitiolinja 8 Kurvista Arabianrantaan saakka. Myös raitiolinja 7 kulkee Hämeentietä, Hakaniemen ja Mäkelänkadun risteyksen välisen osuuden.

Hämeentie on ongelmapaikkoja polkupyöräilijöille[1]Kuntalaisaloite vaati Hämeentielle pyöräkaistoja ja Helsingin kaupunginhallitus hyväksyikin huhtikuussa 2016 äänin Hämeentien muutossuunnitelmat. Hämeentieltä kiellettäisiin läpiajo Hakaniemen torin ja Kurvin välillä. Sillä olisi raitiovaunukiskojen ja pyöräilykaistan lisäksi ainoastaan yksi autokaista suuntaansa ja sitä käyttäisivät vain bussit ja taksit. Kadulta poistettaisiin seitsemät liikennevalot ja joukkoliikenne näin myös nopeutuisi. Suunnitelma menee vielä kaupunginvaltuuston käsittelyyn.[2][3]

Rakennuksia, aukioita, muistomerkkejä ja puistoja lounaasta koilliseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeentien alkupäätä pohjoisesta katsoen.
  • Hämeentien alkupäässä ovat Hakaniemen kauppahalli, jolla ei ole osoitenumeroa, ja Arenan talo, Hämeentie 2.
  • Väinö Tannerin muistomerkki "Tannerin portti" (veistänyt Kari Juva, 1985) V. Tannerin kentän ja Kaikukadun kulmassa.
  • Elannon pääkonttori sijaitsi Hämeentiellä Kaikukadun kulmassa.
  • Sörnäisten metroasema sijaitsee Hämeentien ja Helsinginkadun risteyksessä, joka tunnetaan myös Kurvin nimellä.
  • Kansa-yhtymän pääkonttori sijaitsi Hämeentie 33:ssa vuosina 1962-1994. Rakennuksen katolla oli Ilmatieteen laitoksen hoitama säätorni, joka ennusti säätilan 12 tunniksi eteenpäin. Aiemmin paikalla oli sijainnut vuonna 1902 valmistunut Sörnäisten apteekin talo.
  • Vanhainkoti Helena numerossa 39. Sitä vastapäätä Hämeentien vasemmalta puolelta haarautuu Käpylään ja Tuusulanväylälle johtava Mäkelänkatu.
  • Vallilan raitiovaunuvarikko sijaitsee Hämeentien, Hauhontien ja Eurantien muodostamassa korttelissa.
  • Paavalinkirkko Sturenkadun ja Hämeentien risteyksessä maamerkkinä kaupunginportilla, joka oli kaupungin ja maaseudun raja.
  • Hämeentie 103:n kohdalla sijaitsevat kaksi kivistä portinpylvästä ovat jäänne Hämeen tullista. Tiemaksuja kerättiin 25 vuoden ajan maalta kaupunkiin tulleilta hevosilta viertotien valmistumisesta lokakuussa 1864 lähtien.[4]
  • Kumtähden kenttä on pienehkö puistoalue Hämeentien, Kustaa Vaasan tien ja Floorantien välissä. Siellä Maamme-laulu laulettiin ensimmäisen kerran ylioppilaiden Flooran päivän juhlassa 13. toukokuuta 1848. Paikalla on nykyisin muistomerkki.
  • Intiankadun kulmassa on Arabianaukio, jossa sijaitsi raitiolinja 6:n päätepysäkki vuoteen 2004. Aukio uudistettiin vuonna 2006.
  • Arabiankadun risteyksen koillispuolella on iso Arabian tehtaan kortteli, jossa on nykyään pienteollisuustoimintaa.
  • Hämeentien loppupäässä, Vantaanjoen suulla on Vanhankaupunginkoski, voimalaitos ja Tekniikan museo. Vanha tielinjaus tekee tässä kohdassa mutkan jatkuen joen yli ja sen itäpuolella Viikintien nimisenä.
  • Hämeentien varrella sijaitsevat puistot: Alli Tryggin puisto Kalliossa, Katri Valan puisto Kurvissa Sörnäisissä, Allotrianpuisto, Vellamonpuisto ja Nylanderin puisto Hermannissa, Hauhon puisto ja Paavalinpuisto Vallilassa, Bokvillanin puisto, Arabianmäki, Annalan kartanopuisto ja Verkatehtaanpuisto Arabiassa, sekä Koskipuisto Vanhassakaupungissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. [1]Kuntalaisaloite Pyöräkaista Hämeentielle (viitattu 19.5.2014)
  2. Tältä näyttäisi uusittu Hämeentie – jopa seitsemät liikennevalot poistuisivat Helsingin Uutiset. Viitattu 11.4.2016.
  3. Kaupunginhallitus hyväksyi Hämeentien pyörätiet Helsingin Uutiset. Viitattu 11.4.2016.
  4. Hämeen tulli Inkerikeskus. Viitattu 19.1.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]