Adventti

Adventtikynttilöiden sytytys kirkossa.

Adventtikalenteri.

Adventti (lat. adventus Domini, ’Herran saapuminen/tuleminen’) tarkoittaa joulua edeltävää vajaan neljän viikon jaksoa kristillisessä kirkollisessa kalenterissa. Se on valmistautumista joulunajan kirkolliseen juhlakauteen. Neljä joulua edeltävää sunnuntaita ovat adventtisunnuntaita. Adventtiaika alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista ja päättyy jouluaattoon. Adventtiajan jumalanpalvelusten teemat liittyvät Jeesuksen saapumiseen maan päälle.

Aikaisemmin adventtiaikana oli tapana harjoittaa katumusta ja paastota. Nykyisin adventtiajasta on muodostunut iloisen jouluodotuksen ja yhdessäolon aikajakso, jolloin vietetään pikkujouluja. Adventtiajan jälkeen tulee 12 päivän pituinen jouluaika, joka kestää joulupäivästä loppiaiseen.

Eri adventtisunnuntait

Seuraavassa käsitellään kunkin adventtisunnuntain teemaa Suomen luterilaisen kirkon nykykäytännön mukaisesti, joka noudattelee läntistä, latinalaista perinnettä.

Adventtiaikaa kutsutaan myös pieneksi paastoksi tai adventtipaastoksi erotuksena pääsiäistä edeltävästä suuresta paastosta. Aikaisemmin adventtiaikana oli tapana harjoittaa katumusta ja paastota. Tästä muistona on juhlapöydän joulukala.

Läntisten Kirkkojen kirkkovuosi on keskiajan lopulta lähtien alkanut ensimmäisestä adventtisunnuntaista, joka on aikaisintaan 27. marraskuuta ja viimeistään 3. joulukuuta. Adventtia edeltää edellisen kirkkovuoden viimeinen sunnuntai eli tuomiosunnuntai.

Jokaisena adventtisunnuntaina sytytetään adventtikynttilä. Neljän adventtikynttilän sytyttäminen on Suomessa varsin uusi, vasta muutaman vuosikymmenen mittainen perinne. Tapa on ruotsalaista perua. Ruotsissa alettiin 1870-luvulla Estran diakonissalaitoksella polttaa ensimmäisenä adventtina seitsemänä päivänä polttaa kynttilöitä niin, että ensimmäisenä päivänä poltettiin seitsemän kynttilää ja sitten aina seitsemän kynttilää lisää jokaisena seuraavana päivänä. Nathan Söderblomin kodista on tieto ensimmäisestä nelikynttiläisestä joulupuusta 1800-luvun lopulta, joulupuu oli silloin kataja. Ruotsissa nelikynttiläiset adventtikyntteliköt yleistyivät 1920-luvulla. Tavan alkuperä on protestanttisesta Saksasta.

Sekä adventtiaikana että pääsiäistä edeltävänä paastonaikana liturginen väri kirkoissa on pääsääntöisesti violetti, ensimmäisenä adventtisunnuntaina kuitenkin valkoinen.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa joulunajan katsotaan nykyään alkavan jouluaattona puolenpäivän aikaan. Mikäli jouluaatto sattuu sunnuntaiksi ja näin ollen samaksi päiväksi neljännen adventtisunnuntain kanssa, käytetään siis aamupäivällä violettia liturgista väriä mutta iltapäivän ja illan tilaisuuksissa valkoista.

Nöyrtymisen adventti

Perinteen mukaan evankeliumina on palmusunnuntaihin kuuluva kertomus Jeesuksesta, joka ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Siten adventti liittyy palmusunnuntain ja pääsiäisen tapahtumiin. Aikojen kuluessa ensimmäisestä adventtisunnuntaista on tullut ilonjuhla, johon kuuluu tärkeä sävellys Hoosianna-hymni. Hymnin sävelsi saksalainen Vogler 1700-luvun lopulla, ja se esitettiin Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 1807. Alun perin seurakuntalaiset vain kuulivat hymnin kirkkokuorojen esittäminä, mutta 1900-luvun puolivälistä lähtien on adventtina menty kirkkoon varta vasten sitä laulamaan. Nykyään ensimmäinen adventti on kävijämäärältään toiseksi suosituin kirkkopyhä heti jouluaaton jumalanpalvelusten ja hartausten jälkeen. Hoosianna!-huudahdus on oikeastaan rukous joka tarkoittaa ”oi auta, pelasta!”, mutta jo ennen Jeesuksen aikaa sitä pidettiin yleisenä juhlahuutona ja riemunilmauksena. Suomen evankelis-luterilainen kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventista. Liturginen väri on muusta adventtiajasta poiketen valkoinen. Ensimmäinen adventtikynttilä symboloi odotusta.

Kunnian adventti

Toisen adventtisunnuntain, kunnian adventin (Adventus glorificationis) aiheena on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla eli niin sanottu toinen tuleminen. Toinen kynttilä on jouluilon sytyttäjä.

Hengen adventti

Kolmantena adventtisunnuntaina, hengen adventtina (Adventus spiritualis), puhutaan Johannes Kastajasta ja hänen kehotuksestansa katumukseen ja parannukseen. Kolmas kynttilä on joulurauhan tunnus.

Pyhä adventti

Neljäs adventtisunnuntai, pyhä adventti (Adventus sanctificationis), on monissa kirkkokunnissa omistettu Marialle. Niin on vuodesta 2000 lähtien ollut myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa, jotta se erottuisi selkeämmin kolmannesta adventista. Neljäs kynttilä on rakkauden kynttilä.

Adventtiperinteitä

Suomalaiseen jouluperinteeseen kuuluu monin paikoin adventtikonserttien järjestäminen. Yksi vanhimmista tämän perinteen vaalijoista on Viipurin Lauluveikot -mieskuoron jo vuodesta 1953 saakka Helsingissä Johanneksen kirkossa ensimmäisenä adventtisunnuntaina järjestämä konsertti. Adventtikynttilöiden sytyttäminen on lähtöisin Saksasta kuten adventtitähden ripustaminenkin ikkunaan.

Lähteet

• Helsingin kaupunginmuseon sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Natalia Brotherus & Nina Dodd: Joulun kuvia – kohti joulun tunnelmaa. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33713-4

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Adventti Wikimedia Commonsissa

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuosi

adventti | joulu | uusivuosi | loppiainen | kynttilänpäivä | laskiainen | Marian ilmestyspäivä | palmusunnuntai | kiirastorstai | pitkäperjantai | pääsiäinen | helatorstai
helluntai | Pyhän Kolminaisuuden päivä | juhannus | apostolien päivä | kirkastussunnuntai | mikkelinpäivä | reformaation päivä | pyhäinpäivä | tuomiosunnuntai