Adventtiseppele
Adventtiseppele eli adventtikranssi (saks. Adventskranz) on joulun odotukseen liittyvä saksalainen perinne. Havuista tehdyssä seppeleessä on neljä kynttilää, joita sytytetään adventtisunnuntaisin. Ensimmäisenä adventtina sytytetään yksi kynttilä, toisena kaksi ja kolmantena kolme. Viimeisenä adventtisunnuntaina sytytetään kaikki neljä kynttilää.[1][2]
Ensimmäisen adventtiseppeleen teki teologi Johann Hinrich Wichern vuonna 1839 Hampurissa. Hän halusi helpottaa joulun odotusta johtamassaan Rauhes Haus -lastenkodissa. Wichern otti kärrynpyörän ja kiinnitti siihen 23 kynttilää – yhden jokaiselle päivälle ensimmäisestä adventtisunnuntaista jouluaattoon. Adventtisunnuntaille oli valkoiset kynttilät, kun taas muille päiville oli punaiset, pienemmät kynttilät. Wichern ripusti seppeleen lastenkodin rukoushuoneeseen.[3]
Alkuperäisessä adventtiseppeleessä kynttilöiden määrä vaihteli vuodesta toiseen välillä 22–28, riippuen jouluaaton ajankohdasta.[3] Noin vuodesta 1860 Wichern koristeli seppeleen pihdan havuilla.[3][4] 1900-luvun alussa adventtiseppeleet yleistyivät saksalaisissa kirkoissa ja kodeissa. Jossain vaiheessa kynttilöiden määrä laski ja vakiintui neljään.[3] Seppele syntyi alun perin Hampurin protestanttisissa piireissä, mutta ensimmäisen maailmansodan jälkeen tapa levisi kirkkokunnasta riippumatta Saksan eteläosiin asti.[4] Sanotaan, että katolilaisessa kirkossa adventtiseppele ripustettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1925 Kölnissä.[3][4] Tapa kuitenkin yleistyi katolilaisissa kirkoissa vasta toisen maailmansodan jälkeen.[4]
Adventtiseppeleet ovat levinneet myös Saksan ulkopuolelle, ja niitä valmistetaan nykyään useista eri materiaaleista, kuten muovista ja kankaasta.[3] Adventtiseppeleet ovat yleisiä Keski-Euroopassa, ja eri maihin ja maakuntiin on muodostunut erilaisia perinteitä kynttilöiden värien suhteen.[2] Kynttilät voivat olla esimerkiksi violetteja adventin liturgisen värin mukaisesti.[5] Kynttilöiden symboliikalle on useita erilaisia selityksiä.[6] On esimerkiksi sanottu, että Wichernin alkuperäisessä seppeleessä valkoiset kynttilät kuvastivat viattomuutta ja punaiset rakkautta.[5] Neljä kynttilää voivat myös kuvata pääilmansuuntia, ja pyöreä seppele voi kuvastaa äärettömyyttä, ylösnousemusta ja yhteisöä. Kärrynpyörään liittyy myös esikristillisiä perinteitä, ja pyörää on pidetty muun muassa auringon symbolina.[3]
Adventtiseppeleet saapuivat Saksasta myös Pohjoismaihin. Tanskassa adventtiseppeleistä tuli hyvin suosittuja, Suomessa ja Ruotsissa ei niinkään. Ruotsissa adventtiperinne muutti muotoaan, ja kyntteliköistä, joissa on vierekkäin neljä adventtikynttilää, tuli 1930-luvulla myyntimenestys.[7] Aiemmin Ruotsissa oli jo ollut adventtikuusia, joiden perinne niin ikään saapui Saksasta.[8] Kynttelikköjen muodossa adventtikynttilät ovat levinneet myös Suomeen, erityisesti ruotsinkielisen väestönosan keskuuteen.[7] Myös saksalainen seppeleperinne on hiljakseen tehnyt tuloaan Suomeen, ja 2000-luvulla adventtiseppeleitä on myyty ainakin Lidlissä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Saksalaisia joulutapoja. Teollisuusvirkailija, joulukuu 1938, nro 6, s. 170–172. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.11.2023.
- ↑ a b c Wallenius, Miki: Adventtikranssi tunnetaan myös Suomessa – kynttilöiden poltossa on oppimista Yle Uutiset. 21.11.2015. Viitattu 19.11.2023.
- ↑ a b c d e f g Warum ein Theologe den ersten Adventskranz bastelte 27.11.2022. Norddeutscher Rundfunk. Viitattu 18.11.2023. (saksaksi)
- ↑ a b c d Der Adventskranz: Bedeutung und Ursprung des Adventskranzes 22.11.2022. Erzbistum Köln. Viitattu 19.11.2023. (saksaksi)
- ↑ a b Fafner, Hans Henrik: Adventtikranssin historia Historia. 28.11.2020. Viitattu 19.11.2023.
- ↑ Falk, Svan-Erik: Vem tänder första ljuset? Skara stift. Viitattu 19.11.2023. (ruotsiksi)
- ↑ a b Mickelsson, Christa: Låt adventsljusen brinna. Kyrkpressen, 27.11.2014, nro 48, s. 20. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.11.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Första advent 12.5.2022. Institutet för språk och folkminnen. Viitattu 19.11.2023. (ruotsiksi)