Riemuitse tytär Siionin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuoro-osuus Händelin oratoriosta Joshua

Riemuitse tytär Siionin (engl. See, the Conqu’ring Hero Comes!) on Georg Friedrich Händelin vuonna 1747 säveltämä kuorolaulu, joka alun perin kuului hänen oratorioonsa Joshua, mutta jonka hän myöhemmin lisäsi myös muilta osin jo aikaisemmin säveltämäänsä oratorioon Judas Maccabeus. Sävelmä tunnetaan myös lähinnä adventtiaikaan liittyvänä[1] hengellisenä lauluna sekä ainakin Ruotsin kirkossa sekä suomenruotsalaisissa seurakunnissa myös virtenä.


Kirkollinen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Tochter Zion, freue dich

Sävelmä on alun perin draamalliseen oratorioon kuuluva sotasankarille osoitettu ylistyslaulu, mutta se otettiin jo varhain myös kirkolliseen käyttöön, Kristukselle osoitetuksi ylistyslauluksi. Friedrich Heinrich Ranke kirjoitti siihen vuonna 1820 saksankieliset sanat, jotka ovat mukaelma Sakarian kirjan 9. luvun 9. jakeesta.[2]

Laulu on mukana myös suomenruotsalaisessa virsikirjassa numerolla 7 nimellä Dotter Sion, fröjda dig.[3] Suomenkielisessä virsikirjassa sitä ei ole, mutta siitä on laadittu useitakin suomennoksia, useimmat niistä tuntemattomien tekijöiden laatimia.[1]


Pääsiäishymni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1884 sveitsiläinen Edmond Louis Budry kirjoitti pääsiäiseen liittyvän ranskankielisen hymnin À toi la gloire ("Sinulle kunnia"), joka lauletaan See, the Conqu’ring Hero Comes:n sävelellä. Richard B Hoyle käänsi sen myöhemmin englanniksi nimellä Thine Be the Glory.[4]

Laulun suomenkieliset sanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulun tunnetuin suomennos kuuluu seuraavasti:[5][6]

Riemuitse, tytär Siionin,
kiittäen laula, Jerusalem!
Luoksesi saapuu Herras, kuninkaas.
Niin, nyt hän saapuu, rauhanruhtinaas.
Riemuitse, tytär Siionin,
kiittäen laula, Jerusalem!

Oi terve Poika Daavidin!
Kansalles suo sä siunaus.
Vahvista valtaas, iankaikkinen!
Hoosianna, taivas soikohon!
Oi terve Poika Daavidin!
Kansalles suo sä siunaus.

Sävelmän muita käyttöyhteyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Judas Maccabaeus

Ludwig van Beethoven sävelsi vuonna 1796 teoksesta 12 variaatiota pianolle ja sellolle (WoO 45).[7]

Sävelmä tuli 1800-luvulla Britanniassa tunnetuksi myös siitä, että torvisoittokunnat soittivat sitä joka kerta, kun uusi rautatielinja tai -asema avattiin. Sävelmä on mukana myös BBC Promsin esittämässä Henry Woodin teoksessa Fantasia on British Sea Songs.

Saksalaiset nationalistit laativat vuonna 1914 Händelin oratoriosta oman versionsa, Der Felthern, jossa sankarina ei ollut kukaan yksittäinen henkilö vaan Saksan kansa. Versio tuli myöhemmin suosituksi natsien valtakaudella, jolloin se esitettiin muun muassa Hallen musiikkijuhlilla vuonna 1935, jolloin Händelin syntymästä tuli kuluneeksi 250 vuotta.[7]

Juutalaiset viettävät vuosittain temppelin vihkimisen juhlaa eli hanukkaa saman kapinan muistoksi, joka on ollut aiheena myös Händelin oratorioon Judas Maccabaeus. Sen vuoksi teos ja erityisesti laulu See, the Conqu’ring Hero Comes on Israelissa yhdistetty myös hanukkaan. Israelilainen lastenrunoilija ja -kirjailija Levin Kipnis on laatinut samalla sävelmällä laulettavan, hanukkaan liittyvän lastenlaulun, Hava Narima. [8][9]

Japanin kouluissa sävelmä soitetaan usein palkintoja jaettaessa.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Joululaulukalenteri: Riemuitse tytär Siionin joululaulukalenteri.wordpress.com. 4.12.2016. Viitattu 15.12.2017.
  2. Sak. 9:9
  3. Psalmbok 7: Dotter Sion Suomen evankelisluterilainen kirkko. Viitattu 15.12.2017. (ruotsiksi)
  4. Find Songs and Hymns: Thine Is the Glory songsandhymns.org. Viitattu 15.12.2017.
  5. Jorma Pukkila, Matti Rautio: ”Riemuitse tytär Siionin”, Musiikkia oppimaan, s. 270, 340. Musiikki-Fazer, 1963.
  6. ”Riemuitse tytär Siionin”, Suuri toivelaulukirja, 6. osa, s. 44. Musiikki-Fazer, 1985. ISBN 951-643-681-1.
  7. a b Christopher Hogwood: ”Handel and Posteriority”, Handel, s. 248. Lontoo: Thames & Hudson, 2007. ISBN 978-0-500-28681-4.
  8. See, the Conqu’ring Hero Comes uwyo.edu. Viitattu 15.12.2017.
  9. a b Robert Ignatius Letelier: ”Handel: Judas Maccabaeus (1746)”, The Bible in Music, s. 167–169. Cambridge Scholars Publishing, 2017. ISBN 1-4438-7314-4. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sak. 9:9 Raamatun jae, josta laulun sanat on mukailtu