Betlehemin tähti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jeesus-lapsi, itämaan tietäjät ja Betlehemin tähti. Giotto di Bondonen maalauksessa Betlehemin tähti on kuvattu komeettana, ja on luultavasti saanut inspiraationsa Halleyn komeetan ilmaantumisesta vuonna 1301.

Betlehemin tähti on ilmiö, joka mainitaan Matteuksen evankeliumin kertomuksessa Jeesuksen syntymästä.[1]. Evankeliumin mukaan itämaan tietäjät päättelivät tähden ilmestymisestä, että ennustettu juutalaisten kuningas, Messias, oli syntynyt, ja se myös opasti heidät vastasyntyneen Jeesus-lapsen luokse. Raamatussa sanotaan: ”tähti... kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, se pysähtyi siihen.” Raamatun mukaan Jeesus syntyi kuningas Herodeksen aikana. Nykytietämyksen mukaan Herodes kuoli noin vuonna 1 eaa., ja oletetun Jeesuksen syntymäajankohdaksi on päätelty 3-2 eaa.

Käsityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On esitetty useita selityksiä, joiden mukaan Betlehemin tähteä koskeva kertomus perustuisi johonkin tähtitieteelliseen ilmiöön, jolle aikakauden oppineet olisivat esittäneet jonkin astrologisen tulkinnan. Tämän mukaan itämaan tietäjät olisivat olleet astrologeja.[2]

Tähtitieteelliset ilmiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut ovat ehdottaneet, että kyseessä olisi ollut kirkas pyrstötähti eli komeetta. Pyrstötähdistä ei kuitenkaan ole mainintoja aikalaishistorioitsioden kirjoituksissa[3], vaikka aikaisemmista ja myöhemmistä komeetoista on paljon mainintoja. Esimerkiksi Halleyn komeetta oli nähtävissä 12 eaa kiinalaisten tehdessä siitä merkinnän.[4]

On ehdotettu myös novaa ja supernovaa, mutta Raamatun mukaan tähti liikkui taivaalla, ja osoitti tietä Itämaan tietäjille. Novista ei myöskään ole merkintöjä missään muussa aikakauden kirjoituksissa.[3]

Jupiter ja Saturnus konjunktioissa 7–6 eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläinen taivas Jerusalemissa 11.12. 7 eaa. klo 18.00 - 21.30 paikallista aikaa

Jo Johannes Kepler esitti Betlehemin tähdelle selitykseksi planeettojen kohtaamista eli konjunktiota. Voidaan laskea, että Jupiter ja Saturnus kohtasivat toisensa kolmesti Kalojen tähdistössä vuosina 7–6 eaa.[3] Aikakauden astrologisten käsitysten mukaan tällaisella kolminkertaisella kohtaamisella olisi ollut erityisen tärkeä merkitys.

Konjunktioita Leijonan tähdistössä Jupiterin, Venuksen ja Reguluksen kesken 3–2 eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen lääninrovasti Risto Heikkilä on ehdottanut selitykseksi Jupiterin ja Venuksen kohtaamista vuosien 3-2 eaa. aikana. Tuon ajan tähtitutkijat eivät ymmärtäneet taivaanmekaniikan toimintaa, ja tekivät niistä omia johtopäätöksiään. Tietokonemallinnusten mukaan kuitenkin Jupiter ja Venus olivat elokuussa 3 eaa samalla suunnalla Leijonan tähdistössä. Seuraavana vuonna 17. kesäkuuta ne kohtasivat uudestaan niin lähellä toisiaan, että ne näyttivät yhdeltä kirkkaalta tähdeltä.[3].

Vuonna 2008 myös australialainen tähtitieteilijä Dave Reneke mallinsi tietokoneella Israelin tähtitaivasta ja tuli tulokseen, että 17. kesäkuuta 2 eaa. taivaalla oli ollut Venus- ja Jupiter-planeettojen yhtenäinen valo, joka olisi hänen mukaansa voinut olla Betlehem-tähti. [5]

Astrologiset tulkinnat tähtitieteellisistä ilmiöistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Michael R. Molnarin mukaan astrologiaa ja tähtitiedettä ei eroteltu toisistaan Rooman aikoihin. Astrologia kytkeytyi tuolloin läheisesti uskontoon ja filosofiaan. [6] Kuitenkin Molnarin mukaan monet modernit tutkijat eivät ole perehtyneet kreikkalaiseen astrologiaan,[6] koska astrologia on pseudotiedettä. Astrologia ja astronomia alkoivat erottua toisistaan uuden maailmankuvan kehittyessä 1500 - luvulta lähtien järjestelmällisten havaintojen ja matematiikan kehityksen myötä.[7]

Raamatussa mainitut Itämaan viisaat saattoivat olla kotoisin Babyloniasta, nykyisen Irakin alueelta. Babyloniassa harrastettiin ajanlaskun alun tienoilla aktiivisesti tähtitaivaan tutkimusta. Tutkijat ovat vasta hiljattain alkaneet ajatella, että nämä olisivat olleet astrologeja.[2]

Jupiter Oinaksen tähdistössä 6 eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astronomi Michael R. Molnar esittää kirjassaan The Star of Bethlehem: The Legacy of the Magi todisteita, jotta Jupiter olisi peittynyt Kuun taakse ja liikkunut näennäisen retrogradisesti Oinaksen tähdistössä vuonna 6 eaa. Molnar sanoo kirjassaan Oinaan olevan merkittävä juutalainen symboli ja väittää, että Matteuksen evankeliumia käännettäessä olisi tapahtunut käännösvirhe: kääntäjä ei ole ymmärtänyt kreikankielisen alkutekstin astrologista sanastoa. [6] [8]

Astronomi Mark Kidger väittää, että tapahtumat olisivat tapahtuneet taivaalla melko lähellä Aurinkoa ja että tapahtumia olisi ollut vaikea nähdä edes pienellä kaukoputkella. Kaukoputkea ei ollut kuitenkaan vielä keksitty tuohon aikaan.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Matt. 2:1-12
  2. a b Betlehemin tähti Astronetti.com. 2002???.
  3. a b c d Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 162-163. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.4.2010).
  4. Oja - Komeetat
  5. Cancel Christmas – Jesus was born June 17, say scientists The Daily Mail. 9.12.2008. Viitattu 10.12.2008. (englanniksi)
  6. a b c Michael R. Molnar: Revealing the Star of Bethlehem Viitattu 7. heinäkuuta 2008.
  7. Oja - Komeetat s.26
  8. Was Christmas star a double eclipse of Jupiter? 27. joulukuuta 2001. CNN.
  9. Cambridge conference correspondence 5. joulukuuta 2001. The Cambridge conference network (CCNet).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]