Violetti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Liila” ohjaa tänne. Koiraväristä katso Liila (koiraväri), espoolaisesta kauppakeskuksesta taas kerrotaan artikkelissa Kauppakeskus Liila.
 
Violetti.[1]

Violetti eli sinipunainen[2] on väri, jonka ihminen aistii, kun silmään tulee puhdasta valoa, jonka aallonpituus on 390–420 nanometriä[3], tai kun silmään tulee sinistä ja punaista valoa oikeassa suhteessa. Puhdas violetti valo on kaikkein lyhyt­aaltoisinta näkyvää valoa, ja näkyvän valon spektrissä violetti on reunimmainen ”syvänsininen” väri.[3]

Nimitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Violetti on saanut nimensä orvokkia merkitsevästä sanasta.

Sana violetti johtuu ranskan kielen orvokkia merkitsevästä sanasta violette,[4] sillä useimpien orvokkilajien kukat ovat violetin värisiä.

Violetin vanhempi suomenkielinen nimitys on sinipunainen. Kansankielessä violettia on kutsuttu myös gretliiniksi, retliiniksi ja kretuliiniksi. Varsinkin vaaleasta violetista käytetään myös nimitystä liila. Punertavanviolettia kutsutaan purppuraksi ja harmahtavansävyistä violettia usein malvaksi tai mauveksi.[5]

Aistiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Violetin valon kohdalla (400 nm) punaista aistivat silmän tappisolut aktivoituvat enemmän kuin vihreää aistivat tappisolut, mikä yhdessä siniherkkien tappisolujen aktivoitumisen kanssa aiheuttaa violetin väriaistimuksen.

Ihmisen silmä aistii violetin aallonpituuden enimmäkseen sinisen valon aallonpituusalueille herkillä silmän tappisoluilla. Ihminen tulkitsee violetin aallonpituuden violettina värinä eikä sinisenä siksi, koska punaista aistivat tappisolut ovat jonkin verran herkempiä violetin aallonpituudelle kuin vihreälle herkät tappisolut.[6] Violettia saadaankin myös sekoittamalla sinistä ja punaista väriainetta.

Symboliikka ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Violetti symboloi orvokin värinä henkisyyttä, ja sitä on pidetty myös uhriveren värinä. Liturgiassa se kuvaa katumusta ja parannusta ja kuuluu kirkkovuoden paastonaikoihin. Vanhoissa Kristuksen kärsimystä esittävissä maalauksissa hänet on puettu violettiin viittaan. Sinisen ja punaisen yhdistelmänä väri ilmaisee myös viisautta ja rakkautta.[7]

Korkea-arvoisimmat buddhalaiset munkit käyttävät violetteja kaapuja, ja juutalaisilla se on ollut kuninkaiden ja ylipappien väri. Meksikossa pyhimykset puetaan pyhän viikon aikana violetteihin vaatteisiin.[5]

Japanissa violetti on kuninkaallinen vallan ja varakkuuden väri. Kiinassa ja Turkissa violetti liitetään suruun.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Violet 99Colors
  2. violetti. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy, 2020.
  3. a b Esko Ranta, Lennart Ekbom: Matematiikan taulukot, s. 77, taulukko Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. WSOY, 1973. ISBN 951-0-05129-2.
  4. Suomen sanojen alkuperä, Etymologinen sanakirja, 3. osa (R–Ö), s. 454, s.v. ”violetti”. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Gummerus, 2001. ISBN 951-717-712-7.
  5. a b c Violetti Coloria. Viitattu 11.10.2021.
  6. Giacomo Catenazzi: Can humans see violet light, or is everything purple just a combination of red and blue? Quora. 2017. Viitattu 11.10.2021.
  7. Suuri symbolikirja. Toimittanut Pentti Lempiäinen. WSOY 1993, ISBN 951-0-18537-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]