Tupac Shakur

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tupac Amaru Shakur
Tupac drawing by Makaveli75.jpg
Piirros Tupac Shakurista
Syntynyt 16. kesäkuuta 1971
Harlem, Manhattan, New York, Yhdysvallat[1][2]
Kuollut 13. syyskuuta 1996 (25 vuotta)
Las Vegas, Nevada, Yhdysvallat
Taiteilijanimet 2Pac, 'Pac, Makaveli
Aktiivisena 19881996
Tyylilajit rap, West Coast hip hop
gangsta rap, g-funk, hip hop
Ammatit muusikko, näyttelijä, runoilija
Yhtyeet Digital Underground, Thug Life, Tha Outlawz
Levy-yhtiöt Death Row, Amaru, Interscope
Out Da Gutta, Makaveli Records
MusicBrainz
Tupacin käyttämä logo levynkansissa

Tupac Amaru Shakur (16. kesäkuuta 1971 Harlem, Manhattan, New York, Yhdysvallat13. syyskuuta 1996 Las Vegas, Nevada, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen hip hop -artisti ja näyttelijä. Shakur käytti artistinimenään lyhennettä 2Pac (joskus myös pelkästään Pac) ja yhdellä albumilla myös nimeä Makaveli.

Guinness World Recordsin mukaan Shakur on eniten levyjä myynyt rap-artisti maailmassa: levyjä on myyty Yhdysvalloissa yli 50 miljoonaa kappaletta ja maailmanlaajuisesti yli 75 miljoonaa kappaletta. Todellisuudessa lukemat ovat suuremmat, koska Shakurin levyistä ei ole enää vuosiin pidetty tarkkaa kirjaa.[3]

Shakur oli MTV:n järjestämän äänestyksen kaikkien aikojen parhaimpien MC:den listalla sijalla kaksi. Hän sijoittui Vibe-lehden kaikkien aikojen parhaimman rap-artistin äänestyksessä sijalle 1. Rolling Stone valitsi hänet kaikkien aikojen 86:nneksi parhaaksi artistiksi.[4] Tupacille on omistettu lukuisia lauluja muun muassa Meek Millin ja Rick Rossin ”Tupac back”[5] sekä Naughty By Naturen tekemä ”Mourn U ’Till I Join U” kappale.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shakurin patsas MARTa Herford -museon pihalta, Herford, Saksa.

Tupac Amaru Shakur syntyi köyhään perheeseen New Yorkin itä-Harlemissa Manhattanilla. Hänen äitinsä Afeni Shakur[2][6] oli Mustien panttereiden jäsen.[7] Hän antoi pojalleen ensin nimeksi Lesane Parish Crooks,[8][2] mutta muutti nimen hyvin pian intiaanivapaustaistelijan mukaan Tupac Amaru Shakuriksi, joka on siis hänen virallinen ja oikea nimensä.[9]

Shakur eli lapsuutensa ilman isää. Hänellä oli sisarpuoli Sekyiwa Shakur ja äitinsä uuden avioliiton kautta myös velipuoli Mopreme Shakur, joka on myös luonut uraa rap-artistina. Shakur aloitti räppäämisen 15-vuotiaana, mutta jo sitä ennen hän oli kirjoittanut runoja. Hänellä ei lapsuudessaan ollut jengi- tai rikollistaustaa. Shakur sanoi dokumentissa Tupac: Resurrection, että lapsuus naisvaltaisessa perheessä sai hänet kunnioittamaan naisia. Tämä näkyi muun muassa kappaleissa ”Dear Mama” ja ”Keep Ya Head Up”, joista ensimmäinen on ylistys hänen äidilleen, mutta myös muille äideille.

Perhe muutti ensin Baltimoreen[2], Marylandiin, minkä jälkeen Shakurin taiteellisuus alkoi ilmetä. Koulussa hän opiskeli muun muassa balettia, runoutta, jazzia ja näyttelemistä. Myöhemmin perhe muutti Marin Cityyn Kaliforniaan lähelle San Franciscoa. Shakur muutti pois kotoa 17-vuotiaana saatuaan tietää äitinsä käyttävän crack-huumetta.[10] Tästä ei kuitenkaan tullut mitään. Sen jälkeen Shakur tutustui manageri Leila Steinbergiin, joka oli kuullut hänen musiikkiaan ja vakuuttunut taidoista. Steinberg esitteli Shakurin rap-ryhmä Digital Undergroundin[2] keulahahmo Shock G:lle. Shock G otti Shakurin mukaan ryhmäänsä ensin tanssijaksi ja roudariksi. Työ ei ollut loisteliasta, mutta hän pääsi mukaan isompiin rap-piireihin ja keikoille muun muassa New Yorkiin.[2]

Nousu kuuluisuuteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shakurin rap-ura alkoi Digital Underground -yhtyeessä.[2] Shakur esiintyi ensimmäistä kertaa yhtyeen kanssa vuonna 1991 julkaistussa kappaleessa ”Same Song”, josta kuvattiin myös musiikkivideo. Myöhemmin samana vuonna julkaistiin ensialbumi 2Pacalypse Now, joka myi kultaa[11] singlen ”Brenda’s Got a Babyn” ansiosta. Albumi sai julkisuutta myös siksi, että Yhdysvaltain varapresidentti Dan Quayle hyökkäsi sitä vastaan. Quayle totesi muun muassa, ettei albumilla ole mitään sijaa amerikkalaisessa yhteiskunnassa.[12] Quaylen sanat toivat Shakurille lisää julkisuutta ja lisäsivät levynmyyntiä. Esikoislevyn ilmestymisen aikoihin Shakur sai kiinnityksen ensimmäiseen elokuvarooliinsa Ernest Dickersonin ohjaamassa elokuvassa Juice, jonka ensi-ilta oli vuonna 1992.

Thug Life[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Graffitit Shakurista ja Thug Lifesta Manenbergissä Kapkaupungissa.
Pääartikkeli: Thug Life

Loppuvuodesta 1993 Shakur perusti Thug Life -yhtyeen. Siihen kuului hänen kaverinsa Big Syke, Macadoshis, Rated R ja hänen velipuolensa Mopreme Shakur. Yhtye julkaisi ensialbumin Thug Life Vol. 1 26. syyskuuta 1994. Albumin singlen ”Pour Out a Little Liquor” tuotti Johnny Jackson, joka tuotti myös useita kappaleita Shakurin albumilla All Eyez on Me. Yhtye esiintyi konserteissa ilman Shakuria.

Vaikeudet alkavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1993 oli Shakurille vaikea. Hän julkaisi toisen soololevynsä Strictly 4 My N.I.G.G.A.Z., joka myi platinaa[11] ja toisen elokuvansa Poetic Justice (ohjaaja John Singleton ja vastanäyttelijänä Janet Jackson). Kesällä Menace 2 Society -elokuvaan kiinnitetty Shakur riitaantui elokuvan ohjanneen Allen Hughesin kanssa ja pahoinpiteli tämän.[13] Shakur joutui 15 päiväksi vankilaan ja sai potkut elokuvasta. Saman vuoden lokakuussa sattui selkkaus Atlantassa. Kaksi valkoista siviilipukuista poliisia pysäytti tumman miehen liikennevaloissa, jolloin Shakur sattui paikalle ja kysyi poliiseilta, mistä oli kysymys. Sekä poliisi että Shakur ottivat tällöin aseet esiin, ja kummatkin poliisit loukkaantuivat.[14] Tapaus vahvisti Shakurin gangsta-imagoa ja antoi vahvistusta mielikuvalle, että hän todellakin elää niin kuin kappaleissaan räppää. Oikeudenkäyntien aikana Strictly 4 My N.I.G.G.A.Z. lähestyi myyntiluvuissa platinalevyn rajaa. Levyn myyntiä edistivät top-10 R&B -listatkin vallanneet hittisinglet ”Keep Ya Head Up” ja ”I Get Around”, jotka molemmat myivät kultaa.

Thug Lifen ensimmäinen albumi Thug Life Vol. 1 julkaistiin syyskuussa 1994. Albumi ei ollut yhtä suosittu, kuin Shakurin kaksi ensimmäistä sooloalbumia, mutta se myi kuitenkin kultaa lähes olemattomasta markkinoinnista huolimatta.[15] Marraskuussa 1994 Shakur oli menossa tapaamaan Bad Boy Recordsin edustajia näiden päämajaan New Yorkissa. Odotellessaan hissiä rakennuksen ala-aulassa kaksi miestä tuli ja ampui Shakuria samalla ryöstäen[2] kaikki hänen kultaketjunsa ja -korunsa. Kahdesta päähän osuneesta luodista huolimatta Shakur selvisi hyökkäyksestä hengissä. Laukauksia ammuttiin yhteensä seitsemän, joista viisi osui Shakuriin. Samaan aikaan oli käynnissä oikeudenkäynti Shakuria vastaan, josta hän sai 1,5–4,5 vuoden vankeustuomion. Nuori fani väitti Shakurin raiskanneen hänet vuoden 1993 loppupuolella.[16][17][18] Valamiehistö katsoi Shakurin syyllistyneen seksuaaliseen väkivaltaan ja lähetti hänet vankilaan. Shakur kiisti syytteet. Vankilassa ollessaan jotkut Shakurin vankitovereista kertoivat hänelle, että hänen ystävänsä rap-artisti The Notorious B.I.G. olisi tiennyt ampumisesta etukäteen. Hän alkoi uskoa, että The Notorious B.I.G., Sean ”Puff Daddy” Combs[2] sekä muutamat muut Bad Boy Recordsista tiesivät, että hänet tultaisiin ampumaan ja ryöstämään, mutta eivät varoittaneet häntä. Vankeustuomion aikana ilmestyi kaksinkertainen platina-albumi Me Against the World. Albumi on kautta aikain ensimmäinen listaykkönen, jonka esittäjä on samaan aikaan istunut vankilassa. Shakurin tultua vankilasta, hän työsti 20 biisiä kahdessa viikossa[2]

Vuonna 1994 Shakur seurusteli pop-tähti Madonnan kanssa.[19]

Vuoden 1994 ampuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

30. marraskuuta 1994 Shakur oli Quad Recording Studiosin aulassa Manhattanilla, kun kaksi maastokuvioisiin vaatteisiin pukeutunutta miestä alkoivat ampua häntä kohti. Shakuriin osui kaiken kaikkiaan viisi luotia, joista kaksi päähän, kaksi nivusiin ja yksi käteen ja reiteen.lähde? Hänet vietiin Bellevue Hospitaliin. Hän syytti tapauksesta Bad Boy Recordsin jäseniä The Notorious B.I.Giä, Andre Halleria, Sean Combsia, Kimi Haleyita ja Samuel Sunia.

30. marraskuuta 1995 eli päivälleen vuosi Shakurin ampumistapauksen jälkeen Shakurin läheinen ystävä Randy ”Stretch” Walker murhattiin teloitustyyliin Queensissa, New Yorkissa.

27. maaliskuuta 2007 LA Times -lehti pyysi Combsilta anteeksi hänen syyttämisestä kyseisestä tapauksesta. Artikkelin mukaan Shakur johdatettiin studioon, jossa häntä ammuttiin.[20]

15. kesäkuuta 2011 mies nimeltä Dexter Isaac väittää, että hän ampui Shakuria samalla ryöstäen tämän. Tekoon Isaacin palkkasi James ”Jimmy Henchman” Rosemond, joka lupasi maksaa 2 500 dollaria jos Isaac ryöstäisi Shakurin. Isaac väittää pystyvänsä todistamaan tekonsa, koska hänen mukaansa hänellä on vieläkin tallessa ryöstöstä saatu kaulakoru. Isaac istuu tällä hetkellä elinkautista vankeutta muun muassa murhasta ja ryöstöstä, eikä häntä pystytä enää syyttämään teosta.[21]

Kesäkuussa 2012 James "Jimmy Henchman" Rosemond myönsi ampuneensa Shakuria ryöstön yhteydessä. Rosemond pidätettiin mm. huumekaupoista ja hän samalla myönsi ampumisen. New Yorkin omien säädöksien mukaan rikos on jo vanhentunut, jolloin häntä ei voida enää syyttää teosta.[21]

Death Row Records[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Death Row Records

Death Row- ja Interscope-levy-yhtiöt maksoivat 1,4 miljoonaa dollaria[2] saadakseen Shakurin ulos vankilasta syksyllä 1995. Ehtona oli, että hän tekee kolme levyä Death Rowlle.

Helmikuussa 1996 ilmestyi Shakurin viides albumi, yhdeksänkertaista platinaa myynyt ja ensimmäinen rap-musiikin tupla-cd All Eyez on Me. Albumi pääsi Rock And Roll Hall of Famen listalla sijalle 90.[22] Levyllä vieraili ensimmäistä kertaa Shakurin perustaman Tha Outlawz -yhtyeen jäseniä. Myös rap-artistit Snoop Dogg, Nate Dogg ja Dr. Dre vierailevat albumilla.

Shakur juonsi MTV:n tilaisuuden, jossa hard rock -yhtye Kiss palasi alkuperäiskokoonpanossa ja maskeissa julkisuuteen. Shakur kertoi samalla pitävänsä Kissin musiikista ja ihailevansa Gene Simmonsia ja Ace Frehleytä.

Musiikin ohella hän jatkoi elokuvien tekemistä. Vain videolevitykseen päässyt trilleri Bullet[2] ilmestyi kuukausi Shakurin murhan jälkeen. Samoihin aikoihin Shakur näytteli myös elokuvissa Gridlock'd[2] ja Gang Related, joka jäi miehen viimeiseksi elokuvaksi. Elokuvat saivat ensi-iltansa vuonna 1997.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shakuria ammuttiin 7. syyskuuta 1996 Las Vegasissa, ja hän kuoli saamiinsa vammoihin kuuden päivän kuluttua lasvegasilaisessa sairaalassa. Ampumavälikohtaus tapahtui muutama tunti Mike Tysonin ja Bruce Seldonin välisen raskaan sarjan WBA liiton mestaruusottelun jälkeen.[23] Shakur oli tullut seuraamaan ystävänsä Tysonin paluuottelua yhdessä Death Row -seurueen kanssa.[24] Tyson voitti ottelun tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä. Ottelun jälkeen Shakur hyökkäsi Death Row -ryhmän kanssa Southside Crips -jengin jäsenen Orlando ”Baby Lane” Andersonin kimppuun. Shakur, Marion ”Suge” Knight ja muutama muu pahoinpitelivät Andersonin, koska hän oli ollut huhujen mukaan mukana varastamassa erään Death Row -artistin arvokasta kaulakorua.[24] Hetken kestänyt pahoinpitely tapahtui kello 20.50 MGM-hotellin aulassa. Tappelun jälkeen Shakur seurueineen suuntasi kohti Death Row’n omistamaa klubia Club 662[25] (nykyisin ravintola-klubi tunnetaan nimellä Seven).

Shakurin seurue pysähtyi kello 22.55 punaisiin liikennevaloihin. Shakur avasi ikkunan ja valokuvaaja otti hänestä kuvan.[24] Kuva on viimeinen, jossa Shakur on elossa. Kello 23.00–23.05 poliisit pysäyttivät Sugen ajaman auton Las Vegas Blvd. kadulla.[24] Syynä oli liian kovaa soinut musiikki. Autossa ei myöskään ollut rekisterikilpiä. Kello 23.10 Knightin ajama musta BMW 750iL -sedan pysähtyi Maxim Hotellin edessä East Flamingo Roadin ja Koval Lanen risteykseen liikennevaloihin. Vasemmalta puolen auton lähelle tuli omalla autollaan kaksi naista, joiden kanssa Shakur vaihtoi muutaman sanan ja kutsui heidät juhlimaan Club 662:een. Kello 23.15 oikealta puolen takaa lipui hiljalleen valkoinen, tummennetuin lasein varustettu Cadillac, johon kukaan ei kiinnittänyt huomiota. Cadillacin takapenkiltä ammuttiin drive-by -tyyliin 12-13 laukausta kohti Sugen BMW:tä.[26] Apukuskin paikalla istuneeseen Shakuriin osui viisi luotia;[2] yksi rintaan, yksi lantioon, yksi päähän, yksi oikeaan käteen ja yksi vyötäröön. Yksi luodeista lävisti Shakurin oikean keuhkon.[27] Suge lähti kuljettamaan Shakuria sairaalaan. Koko matkan sairaalaan Shakur toisti: ”I can’t breathe, I can’t breathe”.[28] Sugen ohjaama auto osui keskikaiteeseen ja kaksi rengasta puhkesi. Suge soitti paikalle ambulanssin. Kun ambulanssi saapui ja oli lähdössä, Shakur sanoi Sugelle: ”I’m dying, man”.[29]. Suge väitti, että häntä osui päähän luoti, mutta lääkärin kuvauksen mukaan vammat johtuivat Sugen päähän osuneista lasinsiruista.[30]

Poliisit veivät Shakurin ja Sugen Etelä-Nevadan yliopistolliseen keskussairaalaan.[2][27] Shakurin ystävän mukaan heidän ollessaan sairaalassa hän sai kuulla Death Row’lta, että ampujat olivat ilmoittaneet tulevansa viimeistelemään Shakurin sairaalaan.[25] Perjantaina 13. syyskuuta 1996, kuusi päivää myöhemmin kello 16.03[2] Shakur todettiin kuolleeksi. Hän oli kuollessaan 25-vuotias.[31] Hänet polttohaudattiin seuraavana päivänä.[32] Outlawzin jäsenet sekoittivat osan Shakurin tuhkista marihuanaan ja polttivat ne sätkässä.[33]

Orlando Anderson[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Orlando Anderson

Monet uskovat Orlando Andersonin olleen mukana Shakurin murhassa. Anderson ja Shakurin seurue olivat kahakassa MGM Grand Hotelliin aulassa vain kolme tuntia ennen kuin Shakuria ammuttiin 7. syyskuuta 1996. Tämän takia monet uskovat Andersonin ampuneen Shakuria myöhemmin tuona yönä. Huhujen mukaan Anderson kerskui räppärin ampumisella, minkä hän kuitenkin kielsi haastatteluissa. Las Vegasin poliisi piti Andersonia syyllisenä, mutta he eivät onnistuneet todistamaan häntä syylliseksi. Shakurin äiti, Afeni Shakur haastoi Andersonin oikeuteen, mutta jutun käsittely lopetettiin, koska Anderson kuoli ennen sen alkamista.[34]

Kuoleman jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupac Shakurin murhaajia ei ole saatu kiinni, vaikka ammuskelun sattuessa kadulla vilisi ihmisiä ja Sugen auton takana oli vielä muita seurueeseen kuuluneita autoja. Ainoa, joka olisi pystynyt kuvasta tunnistamaan murhaajan, oli Shakurin lapsuudenystävä ja Tha Outlawz -yhtyeen jäsen Yafeu ”Kadafi” Fula. Fulaa ammuttiin kasvoihin 10. marraskuuta 1996,[2] ja hän kuoli vammoihinsa heti. Myöhemmin selvisi, että ampuja oli hänen serkkunsa. Poliisi ei ehtinyt näyttää hänelle kuvia epäillyistä.[35]

Shakurin kuudes albumi The Don Killuminati: The 7 Day Theory ilmestyi pari kuukautta hänen kuolemansa jälkeen.[2] Hän käytti albumilla nimeä Makaveli italialaisen filosofin Niccolò Machiavellin mukaan. Levy valmistui jo ennen kuolemaa, joten se julkaistiin sellaisena kuin hän halusi. Myöhemmin julkaistuille levyille kappaleita on muutettu niin, etteivät ne enää täysin vastaa alkuperäisiä äänityksiä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Loppuvuodesta 2003 Afeni Shakur perusti Makaveli-vaatemerkin[36]. Vuonna 2005 Death Row julkaisi CD:n ja DVD:n Live at the House of Blues. Elokuussa 2006 julkaistiin Jamal Josephin kirjoittama Tupac Shakur Legacy. Shakurin kuudes postuumi studioalbumi Pac’s Life oli alun perin tarkoitus julkaista Shakurin kuoleman kymmenvuotispäivänä, mutta albumin julkaisu viivästyi ja julkaistiin vasta marraskuussa. Hän oli edelleen vuonna 2006 yksi suosituimmista artisteista.[37].

Vuoden 2008 syyskuussa aikakauslehti Blender kirjoitti Shakurin olevan musiikkimaailman yliarvostetuin henkilö.[38]

Vuonna 1998 julkaistu kokoelma-albumi Greatest Hits on myynyt yli 10 miljoonaa kappaletta ollen näin ensimmäinen Shakurin albumi, mikä on saavuttanut timantti rajapyykin.[11]

Shakurista ollaan tekemässä Broadway-musikaalia jo tämän vuoden puolella. Shakurin äiti Afeni Shakur, joka toimii myös musikaalin tuottajana, kertoi, että musikaali saa ensi-iltansa kaudella 2013-2014. Musikaali kantaa nimeä "Holler If Ya Hear Me" ja musikaalin ohjaa Kenny Leon.[39].

Tyyli ja vaikutteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shakurin musiikki ja filosofia juontaa juurensa amerikkalaisiin, afroamerikkalaisiin ja yleismaailmallisiin aatteisiin, kuten Mustiin panttereihin, mustaan nationalismiin, egalitarismiin ja vapausaatteeseen. Shakurin ensialbumista 2Pacalypse Now tuli esille hänen yhteiskunnallisesti tiedostava puolensa. Hän otti albumin kappaleissa ”Brenda’s Got a Baby”, ”Trapped” ja ”Part Time Mutha” kantaa yhteiskunnalliseen epäoikeudenmukaisuuteen, köyhyyteen ja poliisiväkivaltaan. Hän sai tyyliin albumilla vaikutteita hip-hopissa 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa levinneestä yhteiskunnallisesta tiedostamisesta ja afrosentrismista. Ensimmäisiin julkaisuihinsa Shakur otti tyylillisiä vaikutteita eri rap-ryhmistä, kuten Boogie Down Productions, Public Enemy, X-Clan ja Grandmaster Flash, kun hänestä tuli ensimmäinen tiedostava rap-muusikko länsirannikolla.[40]

Toisessa nauhoituksessaan Shakur jatkoi laulamista afroamerikkalaisia kohtaavista yhteiskunnallisista epäkohdista kappaleilla ”The Streetz R Deathrow” ja ”Last Wordz”. Hän myös näytti inhimmillisen puolensa kappaleella ”Keep Ya Head Up”, mutta toisaalta näytti tunnetun aggressiivisuutensa Strictly 4 My N.I.G.G.A.Z. albumin nimikappaleella jossa hän mainitsi Digital Undergroundin kappaleessa ”I Get Around”. Shakurin myöhemmillä albumeilla ilmenee koko uran ajan nähtävillä ollut aggressiivisuus.[40]

Shakurin työhön vaikuttivat ristiriitaiset teemat yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta, hillitön aggressio, myötätunto, leikillisyys ja toivo jatkuivat kaikki , kuten hänen vuoden 1995 Me Against the World -albumista huomaa. Vuonna 1996 Shakur julkaisi albumin All Eyez on Me. Kriitikot ovat luokitelleet klassikoiksi monet albumin kappaleista, esimerkkeinä ”Ambitionz Az a Ridah”, ”I Ain’t Mad at Cha”, ”California Love”, ”Life Goes On” ja ”Picture Me Rollin’”. Albumilla All Eyez on Me Shakurin tyyli muuttui aikaisemmista albumeista. Albumi sisälsi aikaisemman tyylin lisäksi myös meneviä bilekappaleita ja oli muutenkin iloisempi kuin aikaisemmat. Shakur kuvaili albumia ”elämän ylistykseksi”, ja albumi oli myyntimenestys.[40]

Shakur luki runsaasti kirjallisuutta ja sai vaikutteita monilta tunnetuilta kirjailijoilta, kuten Niccolo Machiavelli, Donald Goines, Sun Tzu, Kurt Vonnegut, Mikhail Bakunin, Maya Angelou, Alice Walker, ja Khalil Gibran.[40]

National Recording Registry[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupacin kappale Dear Mama on päässyt erittäin arvostettuun seuraan, sillä kappale valittiin Yhdysvaltain kongressin kirjaston National Recording Registry -arkistoon. Kyseinen arkisto säilyttää musiikkia tuleville sukupolville. Arkistoon valitaan joka vuosi 25 kappaletta ja albumia, yleisön ja asiantuntijoiden valitsemina. Tupac on kolmas rap-artisti, joka on päässyt kyseiseen arkistoon. Muut ovat Grandmaster Flash ja Public Enemy.[41]

Seksivideo-skandaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

15 vuotta Shakurin kuoleman jälkeen julkisuuteen on vuotanut seksivideo, jossa Shakur ja tuntematon nainen harrastavat suuseksiä.[42] Video on kuvattu vuonna 1991 ja sen kesto on noin viisi minuuttia. Videolla esiintyy myös Digital Underground -yhtyeen jäsen Money B, jonka kanssa Shakur juttelee suuseksin aikana. Videon aikana taustalla soi Tupacin julkaisematon kappale, jonka oikeuksista on tarjottu yli miljoona dollaria. Tarjouksen on jättänyt yhdysvaltalainen NOHO-yhtiö, jonka toimitusjohtaja haluaa sen virvoitusjuomansa mainoskampanjaan.

Hologrammiesiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

15. huhtikuuta 2012 Coachella-musiikkifestivaaleilla Shakur esiintyi 2D-tekniikkaa käyttäen hologrammina yleisölle. Shakur liikkui lavalla musiikin tahtiin ja esiintyi yhdessä Snoop Doggin kanssa, esittäen kaksi tunnettua kappalettaan ”Hail Mary” ja ”2 of Amerikaz Most Wanted”. Hologrammin loihti Digital Domain Media Groupin johtaja Ed Ulbrich. Hahmon luomiseen meni aikaa noin neljä kuukautta ja toteuttaminen maksoi yhtiölle noin 100 000–400 000 dollaria. Dr. Dre on visioinut mahdollista kiertuetta Tupacin hologrammin ympärille.[43] Myöhemmin Dr. Dre kertoi, ettei kiertuetta tehdä.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shakurin kuoleman jälkeen julkaistussa albumissa The Don Killuminati: The 7 Day Theory kannessa lukee Makaveli tavallisen 2Pac:n sijaan.[44] Nimi on otettu italialaisesta filosofista Niccolo Machiavellista. Kaiken kaikkiaan Shakurilla on albumeita 23, joista viisi on studioalbumeja, kahdeksan postuumisti julkaistu, kahdeksan kokoelma-albumia ja kaksi livealbumia 2Pac Live ja Live at the House of Blues. Hänen musiikkiaan on myös kuuden elokuvan soundtrackilla, joista neljässä hän on näytellyt. Shakurin musiikkia löytyy myös dokumentista Tupac: Resurrection, joka sisältää vanhojen klassikkokappaleiden lisäksi kolme uutta kappaletta.

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Postuumit studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soundtrackit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shakur teki elokuvadebyyttinsä jo vuonna 1991, kun hän näytteli elokuvassa Nothing but Trouble pientä sivuroolia. Ensimmäisen ison roolin hän sai elokuvaan Juice vuonna 1992. Elokuvassa Shakur näytteli ”pahista”. Toisen ison roolin hän sai elokuvassa Poetic Justice, jossa hän näytteli Janet Jacksonin kanssa. Vuonna 1994 julkaistussa, koripallomaailmaan sijoittuvassa elokuvassa Above the Rim hän näytteli rikollista. Kolme seuraavaa elokuvaa, vain video levitykseen päässyt trilleri Bullet sekä Gridlock'd ja Gang Related julkaistiin vasta Shakurin kuoleman jälkeen. Gridlock’d:ssa Shakur näyttelee narkomaania joka yrittää päästä kaikinkeinoin irti huumeista. Gang Relatedissa (suom. Rikollisin aikein) Shakur esittää korruptoitunutta poliisia. Shakur on näytellyt myös muutamassa sarjassa kuten ”In Living Color”.

Hänelle oli myös rooli elokuvassa Menace II Society, mutta hänet erotettiin elokuvasta, koska hän pahoinpiteli ohjaajan Allan Hughesin. Ohjaaja John Singleton kirjoitti elokuvaan Baby Boy Shakurille roolin, mutta Shakur kuoli ennen elokuvan kuvaamista ja hänen paikan elokuvassa otti Tyrese Gibson. Baby Boy julkaistiin vuonna 2001.

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Nimi Rooli Ohjaaja/Muistiinpanot
1991 Nothing But Trouble omana itsenään Dan Aykroyd[46]
1992 Juice Bishop Ernest Dickerson[46]
Drexell's Class omana itsenään 1. kausi, jakso: "Cruisin'"
1993 A Different World Piccolo 6. kausi, jakso: "Homie, Don't You Know Me?"
Poetic Justice suom. Murhan jälkeen Lucky John Singleton[46]
In Living Color omana itsenään 5. kausi, jakso: "Ike Turner and Hooch"
1994 Above the Rim Birdie Jeff Pollack[46]
1996 Bullet suom. Kohtalon luoti Tank Julien Temple[46]
1997 Gridlock'd Ezekiel 'Spoon' Whitmore Vondie Curtis-Hall[46]
Gang Related suom. Rikollisin aikein Rikosetsivä Rodríguez Jim Kouf[46]
2002 Biggie & Tupac – Totuus murhien takaa omana itsenään Nick Broomfield
2003 Tupac: Resurrection omana itsenään Lauren Lazin
2009 Notorious omana itsenään (arkistomateriaalia) Anthony Mackie esittää Shakuria
201? Tupac (tekeillä) omana itsenään (arkistomateriaalia) Antoine Fuqua
20?? Live 2 Tell (suunnitteilla) käsikirjoittajana (kirjoitettu 1995)[47]

Dokumentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hoye, Jacob: Tupac:Resurrection. Yhdysvallat: Atria, 2003. ISBN 9780743474351.
  • Joseph, Jamal: Tupac Shakur Legacy. Yhdysvallat: Simon & Schuster, 2006. ISBN 978-0-7432-8611-4.
  • Monjazue, Molly & Cox, Gloria & Robinson, Staci: Tupac Remembered. Yhdysvallat: Chronicle Books, 2008. ISBN 9781932855760.
  • White, Armond: Rebel for the Hell of It. Yhdysvallat: Thunder's Mouth Press, 2002. ISBN 9781560254614.
  • Legg, Barnaby & McCarthy Jim & Flameboy: Death Rap Tupac Shakur. Yhdysvallat: Omnibus Press, 2006. ISBN 9781844497270.
  • Alexander, Frank & Cuda, Heidi Siegmund: Got Your Back : The Life of a Bodyguard in the Hardcore World of Gangsta Rap. Yhdysvallat: St. Martin's Press, 1998. ISBN 9780312181116.
  • Back in the Day: My Life and Times With Tupac Shakur. . ISBN 9780306812958.
  • Scott, Cathy: The Killing of Tupac Shakur. Yhdysvallat: Huntington Press, 2002. ISBN 9780929712208.
  • Gee, Alex & Teter, John: Jesus and the hip-hop prophets: spiritual insights from Lauryn Hill and Tupac Shakur. Yhdysvallat: InterVarsity Press, 2003. ISBN 9780830832347.
  • Sandy, Candace & Daniels, Dawn Marie: How Long Will They Mourn Me?: The Life and Legacy of Tupac Shakur. Yhdysvallat: One World, 2006. ISBN 9780345494832.
  • Dyson, Michael Eric: Holler If You Hear Me: Searching for Tupac Shakur. Yhdysvallat: Basic Civitas Books, 2001. ISBN 9780465017553.
  • Daughtry Herbert Sr. & Seaburn Publishers & Daughtry, Herbert Jr.: Dear 2Pac: Letters to a Son. Yhdysvallat: Seaburn Publishers, 2001. ISBN 9781885778901.
  • Skinner, Quinton: All Eyez on Me: The Life and Times of Tupac Shakur. Yhdysvallat: Simon & Schuster, 2009. ISBN 9780743448888.
  • Brown, Sam: Tupac: A Thug Life. Yhdysvallat: Plexus Publishing, 2005. ISBN 9780859653756.
  • Olson, Nathan: Tupac Shakur. Yhdysvallat: Capstone Press, 2004. ISBN 9780736827034.
  • McClairne, Denard: Tupac and Elvis (Inevitably Restless). Yhdysvallat: Trafford Publishing, 2003. ISBN 9781553956914.
  • Golus, Carrie & Cosgrove, Martha: Tupac Shakur: Just the Facts. Yhdysvallat: Lerner Publications, 2006. ISBN 9780822566090.
  • Dright, Jimmy & Chopmaster J.: Static: My Tupac Shakur Story. Yhdysvallat: Herb N' Soul Media, 1999. ISBN 9780967395906.
  • Brown, Jake: Tupac Shakur in the Studio: The Studio Years (1989-1996). Yhdysvallat: Amber Books Publishing, 2006. ISBN 9780976773504.

Runoteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Shakur, Tupac: The Rose that Grew from Concrete. Yhdysvallat: Pocket Books, 1999. ISBN 9780671028442.
  • Shakur, Tupac & Ardis, Angela: Inside a Thug's Heart. Yhdysvallat: Kensington Publishing, 2004. ISBN 9780758207890.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 2Pac Discogs. Viitattu 19.1.2009. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Tupacin henkilötiedot 2pacworld.co.uk. Viitattu 12.1.2009. (englanniksi)
  3. RIAA:n myyntiluvut Recording Industry Association of America. Viitattu 25.1.2009. (englanniksi)
  4. 50 Cent: 100 Greatest Artists of All Time. 86: Tupac Shakur Rolling Stone Magazine. 2010. Rolling Stone Magazine. (englanniksi)
  5. http://www.youtube.com/watch?v=m5spMjy8uhc&ob=av2e
  6. Tupac Amaru Shakur Family 2pacworld.co.uk. 2007. Rap Central Group. Viitattu 19.1.2009. (englanniksi)
  7. Afeni Shakur (pdf) 2paclegacy.com. Viitattu 25.1.2009. (englanniksi)
  8. Shakurin kuolinsyytutkijan raportti Viitattu 25.1.2009. (englanniksi)
  9. Tupacin historiaa (pdf) Viitattu 25.1.2009. (englanniksi)
  10. Afeni Shakur riippuvainen kokaiinista (pdf) Viitattu 25.1.2009. (englanniksi)
  11. a b c RIAA: RIAA:n lista Shakurin kulta ja platinalevyistä riaa.com. RIAA. Viitattu 8.6.2009. (englanniksi)
  12. Don Quaylen kritiikki Viitattu 25.1.2009. (englanniksi)
  13. Tate, Greg: Sex & Negrocity New York News. 26.7.2001. Viitattu 29.1.2009. (englanniksi)
  14. Smothers, Ronald: Rapper Charged in Shootings of Off-Duty Officers New York Times. 2.11.1993. Viitattu 25.1.2009. (englanniksi)
  15. Thug Life Vol. 1 RIAA:n sivuilla RIAA. Viitattu 26.1.2009. (englanniksi)
  16. JJ-Productionsin tiedote raiskauksesta Viitattu 25.1.2009. (englanniksi)
  17. Hari, John: Tiedote raiskauksesta The Indipendent. 15.11.2007. Viitattu 25.1.2009. (englanniksi)
  18. ThugLifeArmyn tiedote raiskauksesta Viitattu 25.1.2009. (englanniksi)
  19. Will, Kelly: Madonna & Tupac Shakur's love child? Almost happened Daily News. 30.10.2007. Viitattu 25.1.2009. (englanniksi)
  20. Kreps, Daniel: Report: Sean Combs’ Associates Allegedly Responsible for Tupac Shakur’s 1994 Shooting Rolling Stone. Viitattu 29.1.2009.
  21. a b Nelonen: Mies väittää: Minä ammuin Tupacia! Nelonen. Viitattu 16.6.2011.
  22. Rock and Roll Hall of Fame Viitattu 25.1.2009. (englanniksi)
  23. http://www.boxrec.com/media/index.php?title=Fight:10905
  24. a b c d Shakurin kuolema (englanniksi)
  25. a b D, Stephen: Gobin haastattelu 2.2004. (englanniksi)
  26. Raportti Tupacin kuolemasta Viitattu 26.1.2009. (englanniksi)
  27. a b Tupacin kuolema 25.1.2009.
  28. Tupac Shakur Gunned Down in Las Vegas (englanniksi)
  29. I'm Dyin, man
  30. Steve Huey: Suge Knightin biografia Viitattu 23.6.2009. (englanniksi)
  31. Toinen raportti Shakurin kuolemasta Viitattu 26.1.2009. (englanniksi)
  32. Tupac Shakur polttohaudattiin Viitattu 26.1.2009. (englanniksi)
  33. Ylex: Outlawzin jäsenet polttivat Shakurin tuhkat maritupakassa 31.08.2011. Suomen lippu Suomi
  34. http://www.alleyezonme.com/2pacarticles/tupacshakur/19/Orlando_Anderson_Theory.html
  35. Jones, Solomon: "The Truth is Being Covered Up" Philadelphia Weekly Philadelphia Weekly. Viitattu 22.1.2009. (englanniksi)
  36. Makaveli Brandedin kotisivut (englanniksi)
  37. Suosituimmat artistit NDP Groupin selvityksen mukaan vuonna 2006 Viitattu 26.1.2009. (englanniksi)
  38. Tupac Shakur yliarvostetuin musiikkihenkilö Ilta-Sanomat. 4.9.2008. Viitattu 26.1.2009.
  39. Shakurista Broadway-musikaali Viitattu 25.6.2013.
  40. a b c d Dyson, Michael: Holler If You Hear Me. Yhdysvallat: Basic Civitas Books, 2003. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.6.2009). (englanniksi)
  41. http://www.loc.gov/today/pr/2010/10-116.html
  42. http://videohits.com.au/vh/news/2011-10-05/newsdetail_220174.htm
  43. http://www.nelonen.fi/uutiset/viihde/uutinen/hologrammi-2pacin-luominen-ei-ollut-halpaa-puuhaa
  44. The Don Killuminati: The 7 Day Theory -albumin kansi amazon.com. Viitattu 11.6.2009. (englanniksi)
  45. http://www.nelonen.fi/uutiset/viihde/517376-tupac-palaa-levylautasille
  46. a b c d e f g Elokuvat 2pacworld.co.uk. Viitattu 12.1.2009. (englanniksi)
  47. Butler, Susan: EverGreen Inks Deal With Shakur, Biopic In the Works billboard.biz. 16.5.2007. Billboard. Viitattu 22.1.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tupac Shakur.