Dan Quayle

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
James Danforth Quayle
Dan Quayle
Dan Quayle pitämässä puhetta vuonna 2011.
Yhdysvaltain 44. varapresidentti
20. tammikuuta 198920. tammikuuta 1993
Presidentti George H. W. Bush
Edeltäjä George H. W. Bush
Seuraaja Al Gore
Indianan nuorempi senaattori
3. tammikuuta 19813. tammikuuta 1989
Edeltäjä Birch Bayh
Seuraaja Dan Coats
Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen Indianan 4. piiristä
3. tammikuuta 19773. tammikuuta 1981
Edeltäjä J. Edward Roush
Seuraaja Dan Coats
Tiedot
Syntynyt 4. helmikuuta 1947 (ikä 67)
Indianapolis, Indiana, Yhdysvallat
Puolue Republikaanit
Puoliso Marilyn Tucker
Ammatti juristi
poliitikko
Uskonto presbyteriaaninen
Allekirjoitus Dan Quayle Signature 2.svg

James Danforth ”Dan” Quayle (s. 4. helmikuuta 1947 Indianapolis, Indiana, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko, joka toimi varapresidenttinä George H. W. Bushin presidenttikaudella 1989–1993.

Quayle syntyi varakkaaseen indianalaiseen kustantajasukuun. Suku on kotoisin Mansaarelta, mistä johtuu heidän harvinainen sukunimensä. Dan Quayle suoritti yliopistolliset tutkinnot valtiotieteessä 1969 ja oikeustieteessä 1974 ja palveli Indianan kansalliskaartissa 1969–1975. Quayle työskenteli virkamiehenä ja juristina ennen valintaansa kongressin edustajainhuoneeseen 1976 ja senaattiin 1986.

George H. W. Bush valitsi 1988 Quaylen varapresidenttiehdokkaakseen, ja hän toimi varapresidenttinä koko Bushin presidenttikauden ajan 1989–1993. Quaylen asema valtion johdossa oli vähäisempi kuin seuraajillaan Gorella ja Cheneyllä.

Quaylen kokemuksen riittävyyttä varapresidentiksi epäiltiin avoimesti. Demokraattien varapresidenttiehdokas Lloyd Bentsenin kanssa käymässään väittelyssä Quayle vertasi kokeneisuuttaan John F. Kennedyyn, minkä jälkeen Bentsen totesi lakonisesti palvelleensa Kennedyn kanssa ja: ”senaattori, ette ole todellakaan mikään Jack Kennedy”.[1]

Quayle oli varapresidenttinä kansallisen avaruusviraston National Space Councilin ensimmäinen puhemies. Kesällä 1989 presidentti Bushin ilmoittaessa avaruusasema Freedomin rakentamisesta ja paluusta Kuuhun ja miehitetystä lennosta Marsiin Quaylelta kysyttiin hänen ajatuksiaan Mars-lennosta. Hämmentävässä lausunnossaan lehdistölle Quayle sanoi Marsin olevan samalla radalla kuin Maa ja kertoi nähneensä kuvia Marsin ”kanavista”, mikä tarkoittaisi että siellä on vettä ja happea.[2] Quayle saikin vuoden 1992 humoristisen Ig Nobel -palkinnon, koska hänen sanottiin osoittavan tiedekoulutuksen tärkeyden.[3]

Quaylen tunnetuin julkinen töppäys sattui, kun hän toimi tuomarina koululaisten tavauskilpailuissa New Jerseyn Trentonissa 15. kesäkuuta 1992 ja korjasi oikean vastaukseen sanaan potato (peruna) väärin.[1] Quaylen muistelmien mukaan hän käytti koulun antamia kortteja, joissa piti olla oikeat vastaukset, ja luki ylimääräisen e-kirjaimen sieltä.[4]

Bush ja Quayle pyrkivät uudelle kaudelle vuoden 1992 vaaleissa, mutta hävisivät Bill Clintonin ja Al Goren muodostamalle parivaljakolle. Quayle vetäytyi vuoden 1996 republikaanien presidenttiehdokasnimityksestä terveysongelmien vuoksi. Hän pyrki uudelleen presidenttiehdokkaaksi George W. Bushia vastaan 2000, mutta jäi valitsematta. Vuodesta 1952 vuoteen 2008 vain kaksi muuta entistä varapresidenttiä ei ollut ehdolla presidentiksi (Spiro Agnew ja Nelson A. Rockefeller).

Varapresidenttikautensa jälkeen Quayle on työskennellyt yksityisellä sektorilla Cerberus-nimisessä sijoitusyhtiössä.[5]

Quayle meni naimisiin Marilyn Tuckerin kanssa vuonna 1972. Heillä on kolme lasta, pojat Tucker ja Ben sekä tytär Corinne.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Dan Quayle America's Worst Vice Presidents. TIME. Viitattu 21.1.2015.
  2. Classic quotes
  3. Richard, Eric: Second Ig Nobel Ceremony Held 6.10.1992. Tech Online. Viitattu 21.1.2015.
  4. 1992: Gaffe with an 'e' at the end The Trentonian. Viitattu 21.1.2015.
  5. a b Vice President Dan Quayle 2004-2014. Dan Quayle. Viitattu 21.1.2015.