Dick Cheney
Sivulta puuttuu | Richard Bruce Cheney | |
|---|---|
 |
|
| Yhdysvaltain 46. varapresidentti | |
|
|
|
| Presidentti | George W. Bush |
| Edeltäjä | Al Gore |
| Seuraaja | Joe Biden |
| Yhdysvaltain 17. puolustusministeri | |
|
|
|
| Presidentti | George H. W. Bush |
| Edeltäjä | Frank Carlucci |
| Seuraaja | Les Aspin |
| Yhdysvaltain 15. edustajainhuoneen vähemmistön whip | |
|
|
|
| Edeltäjä | Trent Lott |
| Seuraaja | Newt Gingrich |
| Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen Wyomingista | |
|
|
|
| Edeltäjä | Teno Roncalio |
| Seuraaja | Craig L. Thomas |
| Valkoisen talon 7. esikuntapäällikkö | |
|
|
|
| Presidentti | Gerald Ford |
| Edeltäjä | Donald Rumsfeld |
| Seuraaja | Hamilton Jordan |
| Tiedot | |
| Syntynyt | 30. tammikuuta 1941 (ikä 72) Lincoln, Nebraska, Yhdysvallat |
| Puolue | Republikaanit |
| Ammatti | poliitikko liikemies |
| Uskonto | metodisti |
| Puoliso | Lynne Cheney |
| Allekirjoitus |  |
Richard Bruce "Dick" Cheney (s. 30. tammikuuta 1941 Lincoln, Nebraska, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen pitkän uran tehnyt liikemies ja republikaanipoliitikko. Vuosina 2001–2009 hän toimi George W. Bushin alaisena Yhdysvaltain varapresidenttinä. Tähän tehtävään hän siirtyi yhdysvaltalaisen öljy-yhtiön Halliburtonin toimitusjohtajan paikalta. Cheney säilytti vahvat siteet liike-elämään myös varapresidenttikautenaan.
Cheney on kotoisin Lincolnista Nebraskasta, mutta vietti nuoruutensa Casperissa, Wyomingissa. Hänen isänsä työskenteli Yhdysvaltain maatalousministeriön palveluksessa. Nuoruudessaan Cheney pidätettiin kaksi kertaa rattijuopumuksesta. Vuonna 1964 hän nai lukiorakkautensa Lynne Vincentin, jonka tapasi jo 14-vuotiaana.
Cheney aloitti yliopisto-opintonsa Yalen yliopistossa, mutta keskeytti ne huonon opintomenestyksen vuoksi. Myöhemmin hän suoritti alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon Wyomingin yliopistossa ja aloitti tohtorinopinnot Madison-Wisconsinin yliopistossa suorittamatta niitä kuitenkaan loppuun. Hän ei palvellut Vietnamissa, vaan sai viisi kertaa lykkäystä, viimeisen kerran ensimmäisen tyttärensä Elizabethin syntyessä 1966. Toinen tytär Mary syntyi 1969.
Cheneyn poliittinen ura alkoi 1969 Richard Nixonin hallinnon avustajana. Presidentti Gerald Fordin aikana Cheneysta tuli presidentin avustaja. Vuonna 1978 hänet valittiin edustajainhuoneeseen Wyomingista. Hänet valittiin uudelleen viisi kertaa, ja hän oli kongressimiehenä vuoteen 1989. Cheney vastusti muun muassa Etelä-Afrikan boikotoimista sen harjoittaman apartheid-politiikan vuoksi, koska hänen mielestään yksipuoliset boikotit eivät toimi.
Cheneyn toimi presidentti George H. W. Bushin puolustusministerinä 1989–1993. Hän johti Panaman miehitystä ja vuoden 1991 Persianlahden sotaa.
Kun Bill Clinton tuli presidentiksi 1993, Cheney palasi liike-elämään. Hän toimi vuosina 1995–2000 Halliburtonin toimitusjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana. Halliburton lobbasi voimakkaasti Iranin ja Libyan boikottien lopettamiseksi. Cheneyn öljyosakkeiden arvoksi arvioidaan 30–100 miljoonaa, joista suuri osa on Halliburtonia. Varapresidentiksi tullessaan hän asetti osakkeensa säätiön haltuun kahdeksaa miljoonaa dollaria lukuun ottamatta.
Keväällä 2000 George W. Bush pyysi Cheneyä varapresidenttiehdokkaakseen. Cheney johti energiatyöryhmää, NEPDG:ä, jonka tarkoitus oli luoda Bushin hallinnolla energiastrategia. Cheney oli yksi vahvimmista kidutuksen sallimisen ajajista terrorismin vastaisessa sodassa.
29. kesäkuuta 2002 hänestä tuli toinen vastaava Yhdysvaltain presidentti perustuslain 25. lisäyksen nojalla hiukan yli kahdeksi tunniksi, kun presidentti Bush oli suoliston tähystyksessä.
11. helmikuuta 2006 Cheneyn ampui vahingossa haulikolla 78-vuotiasta teksasilaista lakimiestä Harry Whittingtonia metsästysmatkalla Texasissa. Whittington pääsi sairaalasta muutaman päivän päästä.
Cheneyn kansliapäällikkö Lewis Libby tuomittiin heinäkuussa 2007 vankeuteen niin sanotussa CIA-vuotojutussa ja erosi.
Cheney ei pyrkinyt Bushin kauden jälkeen presidentiksi, toisin kuin useat muut varapresidentit.
Hän on entinen ketjupolttaja ja saanut neljä sydänkohtausta, käynyt läpi useita sydänleikkauksia sekä sairastaa ateroskleroosia.
Bushin kauden jälkeen Cheneysta tuli yksi näkyvimmistä republikaanipuolueen oikeiston edustajista ja Obaman hallinnon arvostelija.[1]
Washington Post kertoi 2009 ennakkotietoja Cheneyn muistelmista, jotka on suunniteltu julkaistavan 2011. Ennakkotietojen mukaan Cheney syyttää presidentti Bushia siitä, että hänellä oli toisella virkakaudella liian pehmeät otteet muun muassa terrorismin vastaisessa sodassa. Bush muuttui itsenäisemmäksi eikä enää kuunnellut varamiehensä neuvoja.[2]
Malesialaisessa istuimessa Cheney on tuomittu poissaolevana sotarikoksista, syytteinään vankien kidutus, sekä epäinhimillinen ja ihmisarvoa alentava käsittely.[3]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ http://www.elpais.com/articulo/internacional/Dick/Cheney/frente/oposicion/ultra/elpepuint/20090514elpepuint_13/Tes
- ↑ Dick Cheney: Bush oli nynny. Ilta-Sanomat, 2009, nro 15.8., s. 18.
- ↑ http://www.foreignpolicyjournal.com/2012/05/12/bush-convicted-of-war-crimes-in-absentia/
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Valkoinen talo: varapresidentin viralliset sivut (englanniksi)
John Adams | Thomas Jefferson | Aaron Burr | George Clinton | Elbridge Gerry | Daniel D. Tompkins | John C. Calhoun | Martin Van Buren | Richard Mentor Johnson | John Tyler | George M. Dallas | Millard Fillmore | William R. King | John C. Breckinridge | Hannibal Hamlin | Andrew Johnson | Schuyler Colfax | Henry Wilson | William A. Wheeler | Chester A. Arthur | Thomas A. Hendricks | Levi P. Morton | Adlai E. Stevenson | Garret A. Hobart | Theodore Roosevelt | Charles W. Fairbanks | James S. Sherman | Thomas R. Marshall | Calvin Coolidge | Charles Dawes | Charles Curtis | John Nance Garner | Henry A. Wallace | Harry S. Truman | Alben W. Barkley | Richard Nixon | Lyndon B. Johnson | Hubert Humphrey | Spiro Agnew | Gerald Ford | Nelson A. Rockefeller | Walter Mondale | George H. W. Bush | Dan Quayle | Al Gore | Dick Cheney | Joe Biden
