Fingerpori

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo sarjakuvasta. Fingerpori on myös sormustin.
Heimo Vesa ja lukijoiden tunteita kuohuttanut[1] Jeesus housuja sovittamassa.

Fingerpori on Pertti Jarlan piirtämä ja käsikirjoittama suomalainen strippisarjakuva. Sitä alettiin julkaista Helsingin Sanomissa helmikuussa 2007, ja nykyisin se ilmestyy myös lukuisissa muissa suomalaisissa sanomalehdissä. Sen stripeistä on koottu useita sarjakuva-albumeita.

Sarjakuvan keskeisin ympäristö on kuvitteellinen suomalainen pikkukaupunki, Fingerpori. Silmälasipäinen Heimo Vesa on sarjakuvan päähenkilö, mutta hänen lisäkseen stripeissä esiintyy useita muita kaupunkilaisia, kuten paikallisessa kahvilassa työskentelevä rääväsuinen Rivo-Riitta. Fingerporilaisten ohella sarjakuvassa on nähty myös muun muassa paavi, Mustanaamio, Hämähäkkimies, Spede Pasanen, Kimi Räikkönen, Adolf Hitler ja marsalkka Mannerheim.[1]

Fingerporin huumori on pitkälti kielellistä ja perustuu useimmiten erilaisiin sanaleikkeihin ja vitseihin. Vaikka Fingerporissa on jonkin verran myös poliittista satiiria, se ei ole tekijänsä mukaan poliittinen sarjakuva[2][3] vaan pyrkii puhtaasti lukijan huvittamiseen: ”Väännän vitsiä keinolla millä hyvänsä. Tarkoitus ei ole niinkään pohdiskella kuin viisastella.”[4]

Julkaisuhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjakuvataiteilija Pertti Jarla.

Fingerporin alkumuoto oli saman tekijän sarjakuva Karl-Barks-Stadt, joka voitti kolmannen palkinnon pohjoismaisen sarjakuvakilpailun strippisarjassa Kemin sarjakuvapäivillä vuonna 2006. Palkintoraadin lausunnon mukaan Karl-Barks-Stadt oli ”kerrassaan hyvin piirretty sarja, jonka niukkaeleiset hahmot antavat ilmeikkään elämän stripin kertomalle vitsille”.[5] Palkinnon jälkeen Karl-Barks-Stadt ilmestyi marraskuun 2006 ajan Ilta-Sanomissa kuukauden kotimaisena sarjakuvana.[6] Karl-Barks-Stadt oli Jarlan ensimmäinen jatkuva sarjakuva, aiemmin hän oli tehnyt lyhyitä yksittäissarjakuvia huumorilehti Pahkasikaan ja työskennellyt kuvittajana yritysmaailmassa.[6]

Vuodenvaihteessa 2006–2007 Helsingin Sanomat etsi sivuilleen uutta kotimaista sarjakuvaa, ja lehden sarjakuvatoimittaja Eeva Lepistö kiinnitti huomionsa Karl-Barks-Stadtiin.[6] Nimeltään Fingerporiksi vaihdettu sarjakuva alkoi ilmestyä Helsingin Sanomissa 5. helmikuuta 2007. Se korvasi lehdessä yli 40 vuotta ilmestyneen Tiikerin, jonka tekijä Bud Blake oli jäänyt eläkkeelle vuonna 2004.[7]

Huhtikuussa 2008 sarjakuvakustantamo Arktinen Banaani julkaisi ensimmäisen Fingerpori-albumin.[8] Albumi, kuten koko sarjakuvakin, sai vaihtelevan vastaanoton. Helsingin Sanomissa professori Olli Alho arvosteli Fingerporia siitä, että sen huumori perustuu liikaa homonyymisanaleikeille, jotka eivät jaksa kiinnostaa aikuista lukijaa. Sarjan ”ruumiin- ja sielunmaisemaa” hän vertasi kirjallisuudentutkija Mihail Bahtinin määrittelemään groteskiin realismiin ja sen edustajiin, kuten François Rabelais’hen.[9] Arvostelu päätyi sittemmin kopioituna Fingerpori-albumien alkusivuille. Plaza.fin Kaistan arvostelussa Fingerporia sen sijaan kehuttiin ”parhaaksi kotimaiseksi uutuussarjaksi pitkään aikaan”,[10] ja Suomen Kuvalehden arvostelussa Jarlaa kiitettiin suomalaisen puujalkahuumorin nostamisesta uudelle ja tuoreelle tasolle.[11]

Miljöö ja hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fingerporin kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fingerpori on pieni rannikkokaupunki, joka sijaitsee määrittelemättömässä osassa Suomea. Sen pohjoinen rajanaapuri on Mordor ja eteläinen Vatikaani. Tarun mukaan kaupungin perustivat viikingit, jotka eivät päässeet palaamaan kotiinsa, koska merihirviö söi heidän laivansa.[12] Myöhemmin kaupunkia on tehnyt tunnetuksi muun muassa talvisodan aikainen Fingerporin prikaati, jonka hidas matka kohti rintamaa päättyi lopulta joukon pakenemiseen kokonaisuudessaan laivalla Ruotsiin.[13] Toisen maailmansodan jälkeen itse Adolf Hitler piiloutui Fingerporiin, koska havaitsi kaupungin olevan otollista maaperää fasismille.[14]

Nykypäivän Fingerporissa on 3 600 asukasta, kevyttä teollisuutta sekä ”kansainvälisestikin keskustelua herättänyt” Tiedekeskus Fingerpoli. Kaupungin valtapuolue on keskusta, jolla on 75 % kaupunginvaltuuston paikoista (tilanne vuonna 2008); muihin valtuustossa edustettuihin poliittisiin ryhmiin kuuluvat muun muassa kommunistit, piraatit ja natsit.[12] Tärkeimpiin nähtävyyksiin kuuluvat kuplahallitekniikalla toteutettu Fingerporin uusi kirkko[12] sekä fasistista klassismia edustava Fingerporin kaupungintalo, jonka Albert Speer piirsi tupakka-askin kanteen vieraillessaan Lapissa vuonna 1944.[14]

Pertti Jarlan mukaan hänen alkuperäinen visionsa oli luoda kaupungista jonkinlainen ”itäsaksalainen Ankkalinna[15]. Tähän viittasi myös sen ensimmäinen nimi Karl-Barks-Stadt, yhdistelmä itäsaksalaisesta Karl-Marx-Stadtista (nykyisin Chemnitz) ja Ankkalinnan luoneesta sarjakuvapiirtäjästä Carl Barksista. Kaupungin nimi kuitenkin vaihdettiin, kun sarjakuva pääsi Helsingin Sanomiin. Lehden kulttuuritoimituksen esimies Saska Saarikoski pyysi Jarlaa korvaamaan Karl-Barks-Stadtin helpommalla nimellä, ja tämä päätyi Fingerporiin, koska ajatteli sen kuulostavan pieneltä rannikkokaupungilta.[16] Nykyinen Fingerporin kaupunki edustaa Jarlan mukaan ”kaurismäkeläisesti jämähtänyttä, ei kovin modernia nyky-Suomea”,[4] joka muistuttaa visuaalisesti enemmän 1970-lukua kuin 2010-lukua.[14]

Fingerporin asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa Fingerpori-stripeistä käsittelee Heimo Vesan ja tämän lähipiirin toimia. Keskeisimpiä hahmoja ovat:

  • Heimo Vesa, ruskeaan kokovartaloalusasuun pukeutuva Tiedekeskus Fingerpolin tutkija. Pertti Jarlan mukaan ”aluksi Heimo Vesa oli vain säälittävä pikkutyyppi, sittemmin hänestä on tullut minulle jotain alter egon tapaista.”[17][18]
  • Irma Kääriäinen, Heimo Vesan vaimo, lentoyhtiö Fingerairin lentoemäntä.
  • Inkeri Kääriäinen, edellisen täti, kansaneläkeläinen.
  • Rieti, Heimo Vesan kissa.
  • Allan Kurma, Heimo Vesan paras ystävä, taajaan ammattia vaihtava sekatyömies ja boheemi poikamies.[19]
  • Rivo-Riitta, päähenkilöiden kantapaikan Kahvila Aromin rääväsuinen tarjoilija, joka heittää kaksimielisen kommentin asiaan kuin asiaan.[19][18]
  • Asko Arimo Vilenius, Heimo Vesan vanha koulutoveri, perverssi.
  • Krapula-Päivi alias Päivi Kankkonen, päihdeongelmainen lähihoitaja, joka ajautuu jatkuvasti treffeille rikollisten kanssa.
  • Pahani Julmu, kaupungin alamaailmaa pyörittävä fetsipäinen suurrikollinen ja ”Fingerporin kuudenneksi pelätyin hullu nero”[20][19]
  • Sam Makkonen, pikkurikollinen jolla on sammakkomainen pää sekä kasvoissa arpi, Pahani Julmun kätyri ja Krapula-Päivin poikaystävä; tunnetaan myös nimellä Jokke[21]
  • Aulis Homelius, Fingerporin korruptoitunut kaupunginjohtaja, jota tiedotusvälineet vainoavat.
  • Urho Puuma, entinen jalkapallotähti, nykyinen aikuisviihdetaiteilija.
  • Gootti-Kustaa alias Kusti Lapanen, gootti ja saatananpalvoja.
  • Mustanaamio, rikollisia jahtaava salaperäinen Vaeltava aave, joka asuu Pääkalloluolassaan Fingerporin laidalla.
  • J.Suoro, Fingerporin näätämäinen partahirviö. Kiusannut esimerkiksi jalkapallojoukkuetta.

Fingerporin maailma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fingerpori ei sarjakuvana ole sidottu yhteen aikatasoon. Jarla on piirtänyt lukuisia päähenkilöiden, etenkin Heimo Vesan, lapsuuteen ja nuoruuteen sijoittuvia strippejä. Osa stripeistä sijoittuu kauemmas historiaan, ja niissä esiintyy sekä päähenkilöiden esivanhempia että tunnettuja historiallisia hahmoja, kuten Adolf Hitler ja marsalkka Mannerheim. Lisäksi sarjakuvassa esiintyy muista sarjakuvista tuttuja hahmoja, jotka toimivat vuorovaikutuksessa Fingerporin asukkaiden kanssa: vakiohahmoihin kuuluvan Mustanaamion lisäksi Fingerporissa on nähty supersankareita kuten Hämähäkkimies, Teräsmies ja Batman, Disney-hahmoja kuten Mikki Hiiri ja Aku Ankka, sekä suuri joukko muita sarjakuvasankareita kuten Jaska Jokunen, Rip Kirby, Uppo-nalle ja Pekka Puupää.[19].

Pertti Jarlan mukaan Fingerpori on hänelle ”jonkinlainen vaihtoehtoinen universumi”, jonka puitteissa hän voi käyttää sekä todellisia että kuvitteellisia hahmoja eri aikakausilta:[3] ”Päätin heti alussa, että Fingerporissa voi olla mitä vain. Ei kannata sitoa käsiään välttämällä ristiriitaisuuksia.”[14] Suomalaista huumoria tutkinut perinteentutkimuksen professori Seppo Knuuttila pitää Fingerporia 2000-luvulle tyypillisen intertekstuaalisen vitsailun erinomaisena edustajana. Kun sarjakuvastripin vitsi perustuu esimerkiksi historiasta tai toisesta sarjakuvasta lainattuun hahmoon, se vaatii lukijaltaan yleissivistystä ja kulttuurin tuntemusta. Knuuttilan mukaan ”Fingerpori vaatii kompetenssia. Ei kovin paljon, mutta aivan sopivasti.”[22]

Kiistat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jarlan pahennusta aiheuttanut sarjakuva vitsaili juutalaisvainoilla.

Joitakin Fingerpori-sarjakuvastrippejä on arvosteltu mauttomuudesta. Helsingin Sanomat poisti 4. toukokuuta 2010 ilmestyneen Fingerpori-sarjakuvastripin verkkosivuiltaan, kertoen syyksi sen, että se loukkasi poikkeuksellisen monia lukijoita. Stripissä oli kuvattuna natsisotilas ostamassa "vapaan juutalaisen saippuaa". Jarla myös kirjoitti Helsingin Sanomien yleisönosastoon vastineen, jossa hän pyysi anteeksi sarjakuvansa aiheuttamaa pahaa mieltä.[23][24] Jarlan mukaan stripin tavoitteena oli nauraa "tietynlaiselle puolivillaiselle eettisyydelle", ja vastineellaan hän halusi selventää vitsin ideaa sekä pahoitella sen loukkaavuutta. Kirjoituksen alkuperäinen otsikko oli "Fingerporin harhalaukaus", mutta Helsingin Sanomien toimitus muutti sen muotoon "Pyydän anteeksi Fingerporin lukijoilta".[25]

Toinen paljon palautetta aiheuttanut aihe on ollut uskonnon kustannuksella vitsailu.[1] Koko sarjakuvauransa "pahimmat haukut" Jarla kertoo saaneensa Jeesuksen hahmon käyttämisestä Fingerporissa.[3] ”Uskonnolliset aiheet huumorisarjakuvissa koetaan näköjään vieläkin loukkaaviksi. Tanskassa kohua aiheuttanutta Muhammad-pilapiirrosjupakkaa kummasteltiin Suomessa, mutta ei meidänkään kirkkomme piirissä näköjään niin kovin suvaitsevaisia olla”, Jarla sanoi Apu-lehden haastattelussa 2009.[26]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fingerpori -"bisseä" ja -"lonkkua".

Sanomalehdissä ilmestyneitä Fingerpori-strippejä on julkaistu kovakantisina kokooma-albumeina. Niiden rinnalla on julkaistu pehmeäkantisia Pikku-Fingerporeja, joissa on sanomalehtistrippien lisäksi pidempiä Fingerpori-tarinoita ja vierailevien taiteilijoiden sarjakuvia. Molempien julkaisija on sarjakuvakustantamo Arktinen Banaani.

Fingerporia julkaisevat lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fingerpori-albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikku-Fingerporit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut Fingerpori-julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Siikavirta, Pekka: Vastenmielinen, ikävä, mauton: Fingerporin kaksimielisyydet siedetään, mutta Jeesus on liikaa Turun Sanomat. 2.4.2008. Viitattu 19.8.2008.
  2. Römpötti, Harri: HS:n uusi sarjakuva Fingerpori on tekijänsä naivistinen maailmankartta Helsingin Sanomat. 4.2.2007. Viitattu 19.8.2008.
  3. a b c Granqvist, Juha-Matti & Kittelä, Jouni: Historiaa, sarjakuvataiteilija Jarla. Kronikka, 4/2007, s. 16–18.
  4. a b Römpötti, Harri: Fingerporista länteen on kapitalismi Helsingin Sanomat. 5.2.2007. Viitattu 5.10.2009.
  5. Pohjoismaisen sarjakuvakilpailun tulokset 2006 Kemin sarjakuvakeskus. Viitattu 19.8.2008.
  6. a b c Koivurinne, Wade: Jarlaa Hesariin! 20.1.2007. Kvaak.fi. Viitattu 19.8.2008.
  7. Römpötti, Harri: Jäähyväiset Tiikerille Helsingin Sanomat. 4.2.2007. Viitattu 19.8.2008.
  8. Kevään 2008 uutuudet Arktinen Banaani. Viitattu 19.8.2008.
  9. Alho, Olli: Fingerporillinen piirroskomiikkaa: Pentti Jarlan groteski maisema Helsingin Sanomat. 12.4.2008. Viitattu 19.8.2008.
  10. Junni, Tatu: Pertti Jarlan Fingerpori (****) Plaza.fi. 21.4.2008. Kynämies Oy. Viitattu 19.8.2008.
  11. Jantunen, Jyrki: Erikoisia ihmisiä – mikä yhdistää Heimo Vesan Fingerporia ja Elias Lönnrotin Kajaania? Suomen Kuvalehti, 2008, nro 15, s. 78.
  12. a b c Jarla, Pertti: Fingerpori, s. 3. Helsinki: Arktinen Banaani, 2008. ISBN 978-952-5602-84-5.
  13. Jarla, Pertti: Fingerpori 2, s. takakansi. Helsinki: Arktinen Banaani, 2009. ISBN 978-952-5768-17-6.
  14. a b c d Römpötti, Harri: Turistikierroksella Fingerporissa. Helsingin Sanomat, 5.3.2009.
  15. Mukala, Ismo: Fingerporin isä, sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla. Metropoli-kaupunkilehti, 2010, nro 7.
  16. Posti Sjöman, Sanna: Pertti Jarla Sheriffi.se. 26.5.2010. Viitattu 15.4.2010.
  17. Lankinen, Jussi: Fingerpori nauraa kaikelle? Metro, 4.4.2008, s. 6.
  18. a b c Ängeslevä, Heta: Hän on Rivo-Riitan isäukko Keskisuomalainen. 14.2.2009. Viitattu 28.3.2010.
  19. a b c d Eskola, Sinikka: Fingerpori virittää hymyä huuleen Turun Sanomat. 2.1 2010. Viitattu 26.5.2010.
  20. Jarla, Pertti ym.: Pikku-Fingerpori 3: Kinkkuja ja kiusauksia (Pikkujoulu-Fingerpori), s. 33. Helsinki: Arktinen Banaani, 2009. ISBN 978-952-5768-37-4.
  21. Fingerpori Helsingin Sanomat. 15.12.2007 julkaistu strippi. Viitattu 1.3.2013.
  22. Heikkinen, Mikko-Pekka: Mikä naurattaa? Helsingin Sanomat, 18.10.2009.
  23. Fingerporin piirtäjä pyytää anteeksi Aamulehti. 7.5.2010. Viitattu 26.5.2010.
  24. Fingerpori Helsingin Sanomat. 4.5.2010 julkaistu strippi. Viitattu 26.5.2010.
  25. Pakotettuna pyytämään anteeksi SuomenKuvalehti.fi. 14.6.2011. Viitattu 11.7.2011.
  26. Väliranta, Eija: Fingerporin piirtäjä Pertti Jarla: Olen kasvanut naurattamaan Apu. 24.11.2009. Viitattu 8.5.2010.
  27. Eskola, Sinikka: Fingerpori virittää hymyä huuleen Turunsanomat.fi. 2.1.2010. Viitattu 28.3.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]