Mordor

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mordorin tunnus

Mordor on paikka J. R. R. Tolkienin luomassa fantasiamaailma Keski-Maassa.

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimellä Mordor on itse asiassa kaksi merkitystä: Musta Maa sindariksi ja Varjon Maa quenyaksi. Alku mor merkitsee "mustaa" tai "varjoa". Dor merkitsee maata. Quenyaksi "mordo" tarkoittaa varjoa. Mor nähdään myös esimerkiksi Moriassa ("Musta kuilu") ja dor esimerkiksi Gondorissa ("Kivimaa") ja Doriathissa ("Aidattu maa").

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti ja rajanaapurit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mordor sijaitsi Anduin-joen itäpuolella. Sen rajanaapurit olivat Gondor lännessä, Rhûn pohjoisessa, Harad etelässä ja Khand idässä. Anduinin ja Mordorin välissä oli Ithilienin maakunta, joka kuului Gondorille.

Ympäröivät vuoret ja sisäänpääsyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mordoria ympäröi kaksi suurta vuorijonoa, Ephel Dúath eli Varjovuoret lännessä ja Ered Lithui eli Tuhkavuoret pohjoisessa. Ne suojasivat Mordoria viholliselta ja niiden vuoksi Mordoriin oli vain muutama sisäänpääsyä, joista vain kaksi tunnettiin yleisesti. Periaatteessa mordoriin pääsisi myös kiertämällä tuhkavuorten pohjoispuolelta tai etelästä Haradin kautta. Tunnetuin oli pohjoisessa sijaitseva Udûn, joka oli aukko Varjovuorten ja Tuhkavuorten välissä. Sitä suojasi Morannon eli Musta Portti, korkeaan muuriin rakennettu valtava rautaportti. Musta Portti oli raskaasti vartioitu ja sitä suojasivat Hammastornit. Mustan Portin edustalla oli Dagorladin tasanko.

Toinen tunnettu sisäänpääsy oli Varjovuorilla sijaitseva Cirith Ungolin sola. Sinne pääsi Morgulin laaksosta, mutta laaksoa ja sinne vievää tietä suojasi Minas Morgulin kirottu kaupunki, jossa Angmarin Noitakuningas ja muut Nazgûlit asuivat. Cirith Ungolin solaan johti myös toinen, salaisempi tie, jonne pääsi Morgulin laaksossa sijaitsevia portaita pitkin. Portaat johtivat luolaan, jossa asui hämähäkkiä muistuttava ikivanha olento, Lukitari. Luola johti Cirith Ungoliin, jota vartioi Cirith Ungolin torni.

Mordorin sisällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustan Portin takana oli Ûdunin tasanko, jossa sijaitsi paljon Mordorin armeijoille aseita, haarniskoja ja sotakoneita tuottavia kaivoksia, asepajoja ja tehtaita. Ûdunia suojasivat lukuisat linnakkeet, kuten Durthangin linna. Ûdunista johti pois Rautakitana tunnettua kapea sola, jonka takana sijaitsi tuliperäinen Gorgorothin tasanko.

Gorgoroth oli karu ja eloton alue, jossa ei ollut elämiä tai kasveja lukuun ottamatta kitukasvuisia pensaita ja vertaimeviä hyönteisiä, joiden selkäpanssarissa oli punaista silmää muistuttava merkki. Tasangon peitti tuhka ja tomu, jotka olivat lähtöisin Tuomiovuoresta. Tuomiovuori oli Mordoria ympäröiviä vuoria huomattavasti pienempi tulivuori. Sen jatkuvat purkaukset sinkosivat taivaalle tuhkaa, joka teki hengittämisen vaikeaksi. Tasangon päällä oli savupilvi, joka ei päästänyt auringonvaloa lävitseen. Tuomiovuoren lisäksi Gorgorothissa sijaitsi Barad-dûr, Sauronin linnoitus ja asuinpaikka. Se sijaitsi Gorgorothin reunalla ja Tuhkavuorten eteläpäässä.

Gorgothin takana oli Núrn, jossa Sauronin orjat asuivat. Núrnissa maa oli hedelmällistä, koska Tuomiovuoren tuhka hedelmöitti sitä ja maa oli ravinteikasta. Siellä sijaitsi suuri sisämeri. Núrnin sisämeren vesi oli valitettavasti suolaista eikä raikasta vettä.

Núrnin takana oli teitä, jotka johtivat Haradiin. Sauronin palvelijat käyttivät niitä, kun he menivät Haradiin verottamaan Sauronia palvelivia kansoja, kuten haradrimia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mordor oli muinaisjäännös Morgothin tuhoisista töistä, sillä se näytti muuttuvan jatkuvasti valtaisien tulivuorenpurkausten vuoksi. Mordoria ei ollut mainittu Keski-Maan aikakirjoissa, ennen kuin Musta Ruhtinas Sauron valitsi Mordorin valtakunnakseen vuonna 1000 Auringon Toista Aikaa. Hän ei ollut kuitenkaan Mordorin ensimmäinen asukas, sillä hämähäkkiolento Lukitari oli asunut vuosisatoja aiemmin Cirith Ungolissa sijaitsevassa luolassa.

Sauron ja Mordor[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Sauronin valintaan vaikutti monta syytä. Varjovuoret ja Tuhkavuoret suojasivat Mordoria hyvin númenorilaisilta ja Sauron kykeni käyttämään Tuomiovuoren tulia noituuteen. Sauron keräsi ympärilleen paljon örkkejä ja peikkoja. Hän aloitti Barad-dûrin rakentamisen.

Vuonna 1200 Sauron hylkäsi Mordorin ja lähti Eregioniin. Siellä hän opetti haltiaseppiä takomaan mahtisormuksia, mutta hän palasi Mordoriin vuonna 1600 ja takoi Tuomiovuoren uumenissa Valtasormuksen. Haltiat ymmärsivät Sauronin petoksen ja joutuivat sotaan. Sauronin örkit tuhosivat Eregionin, mutta númenorilaiset tuhosivat Mordorin armeijat.

Sauron kokosi lisää örkkejä ja peikkoja ja käännytti Rhûnin ja Haradin ihmiset palvelijoikseen. Ar-Pharazôn Kultainen, Númenorin kuningas, kuuli Sauronin mahdista ja saapui suuren armeijan kanssa Keski-Maahan. Sauron antautui númenorilaisille, jotka veivät hänet Númenoriin. Hän kuitenkin turmeli ylpeän Ar-Pharazônin ja suurimman osan númenorilaisista. Lopulta hän aiheutti heidän tuhonsa, mutta Númenorin upotessa myös Sauron vajosi meren pohjaan. Hänen henkensä palasi Mordoriin, mutta hän ei enää koskaan kyennyt ottamaan kaunista ulkomuotoa. Hän otti Mustan Ruhtinaan hahmon, joka opittiin tuntemaan pahan perikuvana.

Samaan aikaan Númenorilaisruhtinas Elendil ja hänen poikansa Isildur ja Anárion olivat perustaneet Arnorin ja Gondorin valtakunnat. Sauronin örkit valloittivat Minas Ithilin Varjovuorten kupeessa, mutta hyökkäys pysäytettiin Osgiliathiin ja Haltiain ja Ihmisten Viimeinen Liitto hyökkäsi Mordoriin. Vuonna 3434 haltiat ja ihmiset löivät Sauronin armeijat Dagorladin taistelussa. Viimeisen Liiton joukot astuivat Mordoriin ja aloittivat Barad-dûria piirityksen. Seitsemän vuoden jälkeen Sauron astui Mustasta Tornista ja surmasi Gil-galadin ja Elendilin. Isildur leikkasi Suurimman Sormuksen Sauronin sormesta, mutta ei ahneudessaan tuhonnut sitä. Sauronin henki pakeni Dol Gulduriin ja Barad-dûr kaadettiin maan tasalle.

Sauronin vakoojat kaappasivat vuonna 3017 Klonkun ja veivät sen Barad-dûriin kidutettavaksi. Klonkkua kuulusteltiin, kunnes se mainitsi nimet Kontu ja Reppuli. Sauron lähetti sormusaaveet Kontuun hakemaan Suurinta Sormusta.

Vuonna 3019 Sauron aloitti hyökkäyksensä Gondoria vastaan. Noitakuningas johdatti armeijan Minas Morgulista ja Sauron lähetti Mustalta Portilta lisäjoukkoja. Minas Tirith joutui piirityksiin, mutta Gondorin ja Rohanin joukot tuhosivat armeijan ja Noitakuningas kaatui. Armeija oli kuitenkin vain osa Sauronin todellisista joukoista, sillä suuri osa niistä oli vielä Mordorissa.

Gandalf, Aragorn, Éomer ja Imrahil johtivat armeijan Mustalle Portille. Sauronin Suu saapui neuvottelemaan heidän kanssaan ja vaati Gondorin ja Rohanin antautumista ja alistumista Mordorin alaisuuteen. Gandalf kieltäytyi ja Sauronin joukot marssivat Mustasta Portista. Gondor ja Rohan olivat häviöllä, mutta silloin Klonkku puraisi Sormuksen Frodo Reppulin sormesta ja putosi Tuomiorotkoon. Sormus tuhoutui ja Mordorin valtakunta mureni.

Barad-dûr, Musta Portti ja Hammastornit sortuivat ja Gorgorothin tasanko halkeili maanjäristyksen voimasta. Sauron ja loput sormusaaveista tuhoutuivat ja Mordorin joukot pakenivat tai antautuivat ilman johtajaa. Tuomiovuori purkautui suurella voimalla, mutta kotkat pelastivat Frodon ja Samin purkaukselta.

Aragorn kruunattiin Mordorin häviön jälkeen kuninkaaksi ja hän päätti, että Núrnin orjat vapautettaisiin ja luovutti heille kaikki maat Núrnin sisämeren lähistöllä. Gorgorothista tuli taas karu autiomaa, eikä siellä asunut enää örkkejä ja muita pahuuden voimia palvelevia olentoja. Sauron ja sormusaaveet olivat tuhoutuneet ja Mordor joutui jälleen Gondorin vallan alaisuuteen.

Rajavartiolinnakkeet Mordorissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gondorilaiset rakensivat Mordoriin rajavartiolinnakkeita siltä varalta, etteivät örkit palaisi sinne. He rakensivat muun muassa Hammastornit, Durthangin ja Cirith Ungolin tornin. Gondor kuitenkin rappioitui ja vuonna 1636 Kolmatta Aikaa Suuri Rutto tuli Mordorista ja tappoi paljon Gondorin asukkaita. Gondorilaiset hylkäsivät linnoituksensa Mordorissa ja ne joutuivat pian örkkien haltuun. Vuonna 1980 Nazgûlien herra kokosi muut sormusaaveet Mordoriin ja valloitti vuonna 2002 Minas Ithilin, josta tuli Minas Morgul. Minas Ithilin palantír, joka tunnettiin nimellä Ithil-kivi, annettiin myöhemmin Sauronille.

Mordor ja Uruk-hai[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2745 uruk-hai-niminen uudenlainen örkkirotu tuli Mordorista ja tuhosivat Osgiliathin. Sauron, joka oli asunut Dol Guldurin linnoituksessa Synkmetsässä, palasi vuonna 2942 salaa Mordoriin. Yhdeksän vuotta myöhemmin hän julisti palanneensa ja aloitti Mustan Tornin jälleenrakentamisen. Hän loi olog-hai-nimisen peikkorodun, joka kesti auringonvaloa. Hän myös keräsi ympärilleen örkkejä, eteläisiä ja itäläisiä.

Mordor elokuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peter Jacksonin ohjaamassa Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogiassa Mordor kuvattiin Uudessa Seelannissa, kuten myös muut elokuvien paikat. Osa paikoista, kuten Barad-dûr ja Cirith Ungolin torni, toteutettiin pienoismalleilla ja tietokoneanimaatiolla. Kuninkaan paluussa Tuomiovuorena käytettiin Mount Ngauruhoe -tulivuorta. Kuninkaan paluussa Mordorin mittasuhteita on muuteltu, esimerkiksi Barad-dûr näkyy Mustalta Portilta, vaikka niiden välissä on satojen kilometrien välimatka, ja kaiken lisäksi vuoria.