Bitcoin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bitcoin
Bitcoin logo.svg
ISO 4217 -koodi ei ole
Keskuspankki Ei keskitettyä hallintoa
Esitelty 3.1.2009
Symboli BTC, ฿
Käyttäjät epävirallinen kansainvälinen valuutta
Inflaatio lasketaan liikkeelle geometrisena sarjana, enimmäismäärä 21 miljoonaa, joista n. 13 miljoonaa laskettu liikkeelle
Jaettava yksikkö mBTC (0,001 BTC)
satoshi (0,00000001 BTC)

Bitcoin (merkki: ฿; lyhenne: BTC) on avoimeen lähdekoodiin pohjautuva digitaalinen valuutta, jonka loi Satoshi Nakamoto -nimimerkkiä käyttänyt henkilö tai taho vuonna 2008.[1] Yksi bitcoin on jaettavissa 100 miljoonaan pienempään yksikköön, joita kutsutaan satosheiksi.[2] Bitcoin-rahavarannon arvo oli tammikuussa 2014 yhteensä noin 7,8 miljardia euroa, ja vaihtokurssi suhteessa euroon noin 700 euroa per bitcoin.[3]

Toisin kuin viralliset valuutat, bitcoinit eivät ole keskuspankin tai muunkaan keskitetyn tahon liikkeellelaskemia, vaan niiden olemassaolo perustuu Bitcoin-ohjelmaa ajavien tietokoneiden muodostamaan vertaisverkkoon Internetissä. Sen vuoksi se ei ole raha vaan vaihdannan väline, sillä se ei Suomen Pankin ilmoituksen mukaan täytä virallisen rahan tai maksupalvelulain mukaisen maksuvälineen kriteerejä. Sen käyttö perustuu maksajan ja maksunsaajan väliseen sopimukseen. Viralliset valuutat ovat viranomaisten liikkeelle laskemia.[4]

Bitcoinien arvo virallisiin valuuttoihin nähden määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Vertaisverkkotopologiansa ja hajautetun hallintonsa ansiosta mikään auktoriteetti, hallitus tai muukaan ei pysty estämään tai ohjailemaan bitcoinien käyttöä eikä aiheuttamaan inflaatiota niitä lisää tuottamalla.

Bitcoinin suunnittelu perustuu anonyymin omistuksen ja arvonsiirron takaamiseen. Bitcoineja voi tallettaa henkilökohtaiselle tietokoneelle virtuaalilompakkoon tai pitää kolmannen osapuolen palveluntarjoajalla. Kummassakin tapauksessa bitcoinit voi lähettää internetin ylitse kenelle tahansa, jolla on bitcoin-osoite.

Bitcoin on yksi ensimmäisistä kryptovaluutan toteutuksista. Ensimmäisenä yhden mahdollisen kryptovaluutan kuvaili Wei Dai Cypherpunks-postilistalla vuonna 1998.[5] Muita kryptovaluuttoja ovat esimerkiksi Litecoin[6] ja Namecoin[7], mutta niiden käyttö on marginaalista.

Bitcoin luottaa julkisen avaimen salaukseen siirtäessään rahaa tilien välillä. Kaikki tilisiirrot ovat julkisia ja niitä säilytetään julkisessa, hajautetussa tietokannassa. Jotta samaa rahaa ei voi kuluttaa kahdesti, verkosto käyttää hajautetun aikapalvelimen mekanismia, käyttäen hyväksi chained proofs of work -ideaa. Jotta voidaan olla varmoja systeemin oikeellisuudesta, koko tapahtumahistoria pitää sisällyttää tietokantaan.[1]

16. joulukuuta 2013 Levykauppa Äx otti tilohinsa Euroopan ensimmäisen Bitcoin-automaatin, jolla voi vaihtaa käteistä rahaa bitcoineiksi.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bitcoin-projektin www-osoite, bitcoin.org rekisteröitiin elokuussa 2008, ja järjestelmän kuvauspaperi julkaistiin syyskuussa 2008[1]. Bitcoinien liikkeellelasku aloitettiin 9. tammikuuta 2009 samalla, kun ensimmäinen bitcoin-lohko julkaistiin[9].

Ensimmäinen bitcoin-siirto käyttäjältä toiselle tehtiin 12. tammikuuta 2009. Bitcoinin ja Yhdysvaltain dollarin välinen vaihtokurssi määritettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2009, jolloin $1 = 1309,03 BTC[10].

Projekti vietti hiljaiseloa vielä vuonna 2010, jolloin ensimmäiset bitcoinien vaihdantapalvelut, Bitcoin Market ja Mt.Gox, julkaistiin[11][12].

Kesällä 2011 yhdysvaltalainen Gawker sekä lukuisat muut lehdet uutisoivat Silk Road -kauppapaikasta, jossa käytiin huumekauppaa bitcoineilla Tor-verkkoa hyödyntäen[13]. Samantyylisestä verkossa käytävästä huume- ja asekaupasta uutisoi myöhemmin myös Iltalehti[14]. Näihin aikoihin bitcoinien vaihtokurssi saavutti hetkellisen huippunsa muutamaan vuoteen, $31,91 [15]. Bitcoinien arvo ylitti tämän huipun seuraavan kerran vasta helmikuussa 2013 [16].

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mihin bitcoineja voi käyttää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bitcoinista on kehittynyt Internetissä laajalti hyväksytty valuutta, jolla voi nykyään ostaa lähes mitä tahansa[17]. Elokuussa 2012 julkaistun raportin perusteella pelkästään Silk Roadissa käytiin kauppaa noin 2 miljoonan dollarin arvosta kuukaudessa[18]. Lisäksi bitcoineja käytetään pienten lahjoitusten ja tippien vastaanottamiseen. Bitcoinit itsessään ovat myös sijoituskohde.

Kaupat ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bitcoinilla on eniten hyväksyntää erilaisissa Internet-palveluissa. Maailman suurimpaan nettisivujen julkaisualustaan, WordPressiin, voi ostaa lisäpalveluita bitcoineilla[19]. Suosittu kuvapalvelu 4chan tarjoaa vip-palveluja ja hyväksyy bitcoinit[20]. Helmikuussa 2013 sekä sosiaalisen median uutispalvelu Reddit että Kim Dotcomin uusi Mega-palvelu ilmoittivat hyväksyvänsä bitcoinit[21][22]. Suurin bitcoinit hyväksyvä verkkokauppa on Bitcoin Store, jossa on myynnissä yli 500 000 tuotetta[23]. Bitcoin-maksunvälittäjä BitPay ilmoitti elokuussa 2014, että heillä on yli 40 000 kauppiasta asiakkainaan, ja että vuonna 2014 he prosessoivat Bitcoin-siirtoja yli miljoonan dollarin arvosta päivässä[24].

Fyysisessä kaupankäynnissä bitcoinit eivät ole olleet yhtä suosittu vaihdonväline, mutta esimerkiksi Saksan pääkaupungissa Berliinissä on saatu yhteisötoiminnan voimin lähes puolen tusinaa kivijalkayrittäjää hyväksymään bitcoinit[25]. Suomessa kivijalkaliikkeistä ensimmäisenä bitcoinit hyväksyi ravintola Vegemesta[26]. Suomessa toimii myös maailman ensimmäinen bitcoinit hyväksyvä minigolfrata, Sibeliuspuiston minigolf[27].

Uhkapelaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bitcoinin käyttö nettikasinoissa on kehittymässä merkittäväksi osaksi bitcoin-taloutta. Bitcoinia hyödyntävä kasinopeli SatoshiDice raportoi tehneensä 33 000 BTC:n tuloksen vuonna 2012. Toinen Bitcoin-kasino, bitZino, teki 10 000 BTC:n tuloksen. Seals with Clubs on suurin Bitcoin-nettipokerisivusto[28]. Erään suuren Yhdysvaltalaisen pokerisivuston huhutaan toteuttavan Bitcoin-implementaatiota, joten bitcoineilla uhkapelaamisen odotetaan kasvavan huomattavasti[29].

Internet-lahjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahjoitukset ovat pitkään olleet suosittu käyttötapa bitcoineille, erityisesti ruohonjuuritasolla. Kuka tahansa voi helposti liittää oman Bitcoin-osoitteensa blogin tai muun tuotoksensa yhteyteen, ja alkaa vastaanottamaan bitcoineja. WikiLeaks on onnistuneesti hyödyntänyt Bitcoinia maksuliikennesaarron kiertämiseksi[30]. Pelkästään WikiLeaksin julkiseen Bitcoin-osoitteeseen on lahjoitettu yli 3 600 BTC[31][32], joka on nykyarvoltaan (Helmikuu 2013) noin 70 000 euroa[3]. Toinen merkittävä Bitcoin-lahjoituksia vastaanottava organisaatio on Internet-arkistoa ylläpitävä Internet Archive[33]. Bitcoin-lahjoituksia vastaanottavat myös monet muut organisaatiot kuten Wikipedia[34].

Valuutanvaihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bitcoineja voi ostaa ja myydä monilla kansallisilla valuutoilla erilaisissa valuutanvaihtopalveluissa. Bitcoin-talouden suurin välittäjä oli Mt. Gox, jonka kuukausittainen vaihtovolyymi oli yli 35 miljoonaa dollaria (helmikuu 2013)[35]. Se meni kuitenkin konkurssiin helmikuussa 2014.[36] Bitcoin-pörssejä on olemassa kymmeniä, ja ne toimivat eri puolilla maailmaa[3]. Suomessa vaihdantapalveluja tarjoavat Bittiraha.fi (tilisiirrot)[37], Bittimaatti (käteinen)[38], Coinmotion (verkkomaksut, tilisiirto)[39], LocalBitcoins (käteinen ja tilisiirrot)[40] ja Hopea.fi (käteinen, tilisiirrot ja jalometallit)[41].

Sijoittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uutispalvelu Reuters julkaisi huhtikuussa 2012 artikkelin, jossa Bitcoinin sanottiin olevan sijoittajien ja keinottelijoiden leikkikalu. Voidaan jopa väittää, että sijoittaminen, säästäminen ja keinottelu ovat tällä hetkellä bitcoinien suurin yksittäinen käyttötarkoitus. Sijoitusarvon perustana on bitcoinien synnynnäinen niukkuus sekä kasvava käyttö Internet-maksuvälineenä.[42]

Palkanmaksu

Talousanomat uutisoi kesäkuussa 2014, että suomalainen laskutuspalvelu UKKO.fi on ottanut käyttöön Bitcoin-maksut sekä työsuoritteiden maksamisessa, että palkanmaksussa. Palvelu toimii yhteistyössä Bittiraha.fi:n kanssa, joka hoitaa eurojen vaihtamisen Bitcoineiksi. UKKO.fi hoitaa työntekijöiden verot, sekä pakolliset ilmoitukset euroissa. UKKO.fi:llä oli kesäkuussa noin 6 000 aktiivista käyttäjää. Aiemmin Bitcoin-palkkaa on maksanut mm. IT-alan ohjelmistoyhtiö SC5. [43]

Taloustieteellinen näkökulma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bitcoinien kokonaismäärä ajan kuluessa.

Bitcoinin hajautetusta luonteesta johtuen mikään yksittäinen taho ei pysty hallitsemaan sitä kuten keskuspankit hallitsevat perinteisiä fiat-valuuttoja.[44] Bitcoin-ohjelmassa on sisäänrakennettu kontrolloitu rahan liikkeellelasku, joka on ennalta ennustettavissa ja kaikkien tiedossa.[1] Millään taholla ei täten ole valtaa painaa uutta rahaa mielivaltaisesti.

Rahansiirrot tapahtuvat suoraan ilman välikäsiä (kuten pankkeja tai maksunvälittäjiä), joten siirrot eivät mahdollista takaisinmaksuja[1]. Tällä on sekä hyvät ja huonot puolensa. Bitcoin-käyttäjät eivät joudu maksamaan takaisinmaksupetosten kustannusta suurempina kuluina, mutta toisaalta he eivät saa sitä kuluttajansuojaa minkä takaisinmaksut mahdollistavat.

Bitcoineja tulee olemaan olemassa korkeintaan 21 miljoonaa kappaletta. Tämä on käytännössä toteutettu niin, että syntyvien bitcoinien määrä puolittuu neljän vuoden välein. Vuoteen 2013 mennessä puolet maksimimäärästä on luotu, ja vuonna 2040 bitcoineista on olemassa jo 99,9 %. Bitcoinien arvo saattaa synnynnäisen niukkuudensa takia kokea deflaatiota, eli rahan arvon kasvua. Bitcoineja voi kuitenkin jakaa kahdeksanteen desimaaliin asti (mahdollisia valuuttayksiköitä on täten 2,1x1015 kappaletta), mikä mahdollistaa rahan käytön myös deflaatiotilanteen vallitessa.[1]

Taloustieteellisesti tarkasteltuna Bitcoin on valtavirrassa yleistyneistä talousteorioista hyvin poikkeava. Bitcoin perustuu itävaltalaisen koulukunnan talousajatteluun. Itävaltalaisessa koulukunnassa terveen ja kasvavan talouden kivijalkana nähdään jatkuvan velanoton sijaan säästäminen. Itävaltalaiset suhtautuvat myös deflaatioon suopeammin kuin muut taloustieteelliset koulukunnat.[45][46]

Tulevaisuuden näkymät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bitcoineja vaihdetaan kansallisiin valuuttoihin yli 50 miljoonan dollarin edestä joka kuukausi[35] ja Bitcoin-siirtoja tehdään kymmeniä tuhansia joka päivä[47]. Vuonna 2013 bitcoinit hyväksyviä kauppoja ja palveluita oli jo tuhansia[17][24].

Mahdollisia Bitcoinin hajoamisskenaarioita ovat muun muassa tekninen haavoittuvuus, valuutan devaluaatio, käyttäjäkannan supistuminen tai globaali hallitustenvälinen operaatio ohjelmiston käyttäjiä vastaan. Voidaan kuitenkin olettaa, että loppujen lopuksi on mahdotonta kieltää Bitcoinin kaltaisia kryptovaluuttoja.lähde? Vaikuttaa siltä, että Bitcoinin hajautettu malli ja anonymiteetti ovat vastareaktio Yhdysvaltain hallituksen sähköisen rahan vastaiselle ajojahdille, johon ovat joutuneet yritykset kuten e-gold ja Liberty Dollar.lähde? Danny O’Brien reportoi Irish Timesin tutkivan journalismin artikkelissa seuraavasti: Kun esittelen ihmisille tätä Bitcoin-taloussysteemiä, he kysyvät, onko tämä laillista, onko tämä huijaus? Kuvittelisin, että monilla lakimiehillä ja taloustieteilijöillä on suuria vaikeuksia vastata näihin kysymyksiin. Luulen, että lainsäätäjät voidaan kohtapuolin lisätä tähän listaan.[48]

Bitcoin-ohjelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bitcoin-verkossa toimivien ohjelmien määrä kasvaa jatkuvasti. Aluksi oli ainoastaan bitcoin.org-sivuston kautta saatava Satoshi Nakamoton luoma asiakasohjelma, Satoshi-bitcoin, joka tunnetaan paremmin nimellä Bitcoin-qt. Bitcoin-qt ei kuitenkaan ole suositeltavin ohjelma ensimmäiseksi bitcoin-ohjelmaksi: ohjelman ensimmäinen käynnistyskerta kestää useita tunteja tai hitaalla koneella jopa vuorokauden, koska ohjelma lataa koko senhetkisen siirtohistorian vertaisverkosta. Tämän vuoksi saatavilla on myös paljon erilaisia vaihtoehtoisia bitcoin-sovelluksia, jotka soveltuvat paremmin peruskäyttöön.

Verkossa toimivat palvelut ottavat yleensä käyttäjältä pienen siirtopalkkion.

Käyttäjille suunnatut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Easywallet.org[49][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Easywallet.org on verkkopalvelu, jossa voi säilyttää bitcoinejaan. Kun sivun avaa selaimella, luodaan käyttäjälle bitcoin-lompakko. Sivusta on tärkeää tehdä kirjanmerkki ja osoitteesta varmuuskopio: jos siirrät sivuston luomaan lompakkoon bitcoineja ja kadotat lompakkosi linkin, et pääse siihen enää mitenkään käsiksi. Edes palvelun ylläpitäjä ei voi tehdä asialle mitään. Vastaavasti, jos joku toinen saa linkkisi haltuunsa, hän voi käyttää lompakkoasi kuten omaansa. Easywallet.org toimii millä tahansa laitteella, jolla voi selata Internetiä. Se soveltuu siis myös matkapuhelimilla käytettäväksi. Bitcoinit säilytetään palvelun web-palvelimella. Palvelu on käytettävissä myös suomeksi.

Blockchain.info[50][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blockchain.info on verkkopalvelu, joka tarjoaa javascript-pohjaisen bitcoin-lompakon. Lompakkoa luodessa käyttäjän tulee antaa salasana, jolla lompakko suojataan aina ennen lompakon tallentamista palvelimelle. Kaikki lompakon valtuusavainten käsittelyt tapahtuvat käyttäjän selaimessa. Käyttäjä voi helposti tulostaa lompakostaan varmuuskopion paperille. Paperisen varmuuskopion avulla pääsy bitcoineihin säilyy, vaikka Blockchain.info-palvelu lakkaisi olemasta. Palvelun kanssa on tärkeää muistaa salasana. Jos salasana unohtuu, lompakossa olleet bitcoinit ovat lopullisesti menetetty. Edes palvelun ylläpitäjä ei voi tehdä asialle mitään.

Blockchain.info toimii kaikilla selaimilla, joissa on käyttökelpoinen javascript-tuki. Tarjolla on myös Android-sovellus, jonka avulla Blockchain-lompakkoa on helppo käyttää puhelimen kautta.

MultiBit[51][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MultiBit on java-ohjelmisto, joka toimii Windowsilla, Mac OS X:llä ja Linuxilla. MultiBit tarjoaa nopean ja helppokäyttöisen Bitcoin-lompakon monen lompakon tuella. Lompakot on myös mahdollista suojata salasanalla. MultiBit on myös helppo asentaa USB-tikulle. Ohjelma on osittain suomennettu.

BitcoinSpinner[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[52] BitcoinSpinner on Android-sovellus, joka luo puhelimeen Bitcoin-lompakon. Se osaa skannata kameran avulla QR-koodeja, joihin on koodattu Bitcoin-osoite.

Paperilompakot ja aivolompakot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulostetut bitcoin-osoitteet ovat oikein tehtynä tietoturvallinen ja helppo tapa säilyttää bitcoineja.lähde? Vaihdantaan ne eivät kuitenkaan sovellu, koska kaikki jotka näkevät yksityisavaimen, voivat käyttää vastaavaan bitcoin-osoitteeseen lähetetyt bitcoinit. Aivolompakossa taas bitcoin-yksityisavain luodaan ulkoa opetellun salauslausekkeen avulla, jolloin henkilön oma muisti toimii bitcoin-lompakkona eikä fyysista säilytyspaikkaa bitcoineille tarvita.

Accept.bitcoin.se[53] tarjoaa yksinkertaista työkalua paperilompakon tekemiseen. Bitaddress.org[54]-työkalulla on mahdollista tehdä sekä paperilompakoita että aivolompakoita.

Siirtopalkkiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

palvelu siirtopalkkio säilytyspalkkio
Easywallet.org 0,9 % siirtosummasta Jos lompakon saldo yli 12 BTC: 0,0335 % päivässä
Blockchain.info 0,0005 BTC (=bitcoin-verkon siirtopalkkio) -
bitcoin-qt 0,0005 BTC (=bitcoin-verkon siirtopalkkio) -
BitcoinSpinner 0,0005 BTC (=bitcoin-verkon siirtopalkkio) -
MultiBit 0,0005 BTC (=bitcoin-verkon siirtopalkkio) -

Taulukko päivitetty 18.2.2013. Hinnat sisältävät bitcoin-verkon siirtopalkkion 0,0005 BTC.

Kehittäjille suunnatut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virallisen C++-version lisäksi bitcoin-protokollasta on saatavilla myös avoimen lähdekoodin Java-implementaatio nimeltään BitcoinJ. Sen loi Googlen insinööri Mike Hearn.[55]

Vaihtoehtoisia käyttöliittymiä ovat muun muassa bitcoin-js-remote, joka on JavaScript -web-käyttöliittymä viralliselle Bitcoin-ohjelmalle.[56]

Teknologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvakaappaus suomenkielisestä Bitcoin-qt-ohjelmasta.

Satoshi Nakamoton whitepaper vuodelta 2008 kuvaa Bitcoin-järjestelmän periaatteet.[1] Bitcoin perustuu osittain Wei Dain b-money[57] -ehdotukseen ja Nick Szabon Bitgold-ehdotukseen.

Osoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bitcoin-verkon käyttäjä omistaa virtuaalisen lompakon, johon sisältyy mielivaltainen määrä osoitteita. Osoitteita käytetään Bitcoin-rahan vastaanottamiseen, ja osoitteet muodostetaan julkisesta salausavaimesta. Bitcoin-lähetykset tapahtuvat myös osoitteilla. Käyttäjän ei tarvitse kuitenkaan erikseen valita mistä osoitteista bitcoinit lähetetään, vaan lompakko-ohjelmat määrittävät sen automaattisesti.

Bitcoin-osoitteihin liittyy salausavainpari, eli julkinen ja yksityinen salausavain. Järjestelmän varmuus perustuu siihen, kuinka hyvin käyttäjä pystyy pitämään omat yksityisavaimensa omana tietonaan. Bitcoin-osoitteet eivät kerro mitään omistajistaan ja ovat yleisesti ottaen anonyymejä.[58] Osoitteet ovat satunnaisten merkkien ja numeroiden noin 33-merkkisiä merkkijonoja, esimerkiksi 13vm8jB5Cy6abykkvuUGAaE4PC4a5j4YNz. Käyttäjällä voi olla monia eri osoitteita ja niitä voidaan luoda lähes rajaton määrä. Osoitteiden luominen yhtä ainoata käyttötarkoitusta tai käyttökertaa varten edesauttaa käyttäjän anonymiteetin säilymistä. Uuden osoitteen luominen ei vaadi yhteyttä toisiin verkon solmuihin.

QR-koodit ja Bitcoin-URI[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkki QR-koodista, johon voi lähettää bitcoineja.

Mobiilikäytössä bitcoinien siirtelynä suurena apuna ovat QR-koodit. Bitcoin URI-spesifikaatio mahdollistaa myös määrien ja kuvausten sisällyttämisen QR-koodiin[59]. Lähetettäessä bitcoineja mobiililaitteella skannataan QR-koodi, jolloin tietoja ei tarvitse syöttää käsin. Käytännössä kaikki mobiilikäyttöön tarkoitetut lompakot tukevat QR-koodeja. Vastaavasti lähes kaikki bitcoin-lompakko-ohjelmat osaavat muodostaa automaattisesti QR-koodeja vastaanottamiseen.

Siirrot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bitcoinit sijaitsevat julkisessa tietokannassa, eli lohkoketjussa, josta on ajantasainen kopio jokaisella bitcoin-verkon ydinsolmulla. Lohkoketju sisältää muun muassa bitcoin-osoitteet ja bitcoin-määrän, johon kunkin osoitteen omistajalla on käyttöoikeus. Lohkoketju sisältää myös siirtojen aikaleimat sekä kaikki historialliset bitcoin-siirrot.

Kun käyttäjä siirtää bitcoineja toiselle käyttäjälle, hän luo yhden tai useamman sähköisen viestin tyyliin "Siirrän käyttöoikeuden X bitcoiniin osoitteesta A osoitteelle B", allekirjoittaa[60] tämän viestin osoitetta A vastaavalla yksityisellä avaimella ja kuuluttaa viestin Bitcoin-verkkoon. Verkon muut ydinsolmut varmentavat siirron allekirjoitukset ja kokonaissumman ennen viestin eteenpäin lähettämistä ja lisäämistä jonoon seuraavaa lohkoa varten.

Kun siirto sisällytetään uuteen lohkoon, sen katsotaan saaneen yhden vahvistuksen. Tämän jälkeen siirron katsotaan saaneen yhden lisävahvistuksen aina kun bitcoin-verkko löytää uuden lohkon. Vahvistusten määrä kuvastaa tarvittavaa laskentatehoa, joka olisi tarpeen, että siirtoa olisi jälkeenpäin mahdollista muokata tai perua.

Lohkoketjun siirtohistorian avulla verkko osaa hylätä sellaiset siirrot, joissa yritetään käyttää jo kerran käytettyä rahaa. Lisäksi lohkon luomiseen tarvittavan laskentatehon määrä tekee siirtojen väärentämisestä vaikeaa ja kannattamatonta verrattuna louhintaan itseensä.

Bitcoinien synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskitetysti hallituista valuutoista poiketen, ei ole olemassa mitään tahoa, joka kykenisi luomaan bitcoineja yksinoikeudella tai rajattomasti. Uudet bitcoinit syntyvät Bitcoin-verkossa louhintaprosessin sivutuotteena. Tämä luo louhijoille rahallisen kannusteen ylläpitää Bitcoin-verkon turvallisuutta laskentatehoillaan.

Bitcoinien liikkeellelaskemisessa on jäljitelty arvometallien louhintaa.[1] Uusi erä bitcoineja syntyy keskimäärin kuusi kertaa tunnissa, satunnaisesti jollekulle, joka ajaa louhintaohjelmistoa. Yksinkertaistetusti asian voi hahmottaa niin, että joka päivä on jaossa 144 pakettia uusia bitcoineja, jotka arvotaan louhijoiden kesken.[61] Arpalippuna tässä arvonnassa toimii louhijan tekemän laskennan määrä. Yksittäisen erän koko on tämän tekstin kirjoitushetkellä (18.2.2013) 25 bitcoinia ja puolittuu 210,000 lohkon välein.[58] Ensimmäinen puolittuminen tapahtui 28.11.2012 kello 18.[62]

Louhinta ja lohkoketju[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Louhinnan ensisijainen tehtävä on taata bitcoin-siirtojen pysyvyys ja luoda pysyvä tallenne niiden keskinäisestä järjestyksestä.[1] Tämä on toteutettu määrittelemällä kelvollisen lohkon tiivisteelle tietyt ehdot. Ainoa keino löytää kelvollinen lohko on luoda uusia lohkoja ja laskea niille tiivisteitä niin kauan, kunnes ehdot täyttävä lohko löytyy. Tämän takia louhinta vaatii paljon laskentatehoa. Ehtoja säätämällä voidaan säätää lohkon löytämiseen tarvittavan laskennan määrää. Kyseistä määrää kutsutaan myös vaikeustasoksi.

Lohkoketju muodostuu siitä, että jokainen uusi lohko sisältää sitä edeltäneen lohkon tiivisteen. Jos lohkoketju on jostain kohdasta haarautunut kahdeksi haaraksi, niin voimassa oleva haara on se, jonka lohkojen yhteenlaskettu vaikeustaso on suurempi.[1] Tästä seuraa, että jotta lohkoketjun historiaa voisi muuttaa, pitäisi ensin uudelleenluoda sekä se lohko, johon muutos tulee, että kaikki sen jälkeiset lohkot. Verkko säätää lohkoilta vaadittavaa vaikeustasoa 2 016:n lohkon välein sellaiseksi, että uusi lohko syntyy keskimäärin kymmenen minuutin välein. Louhinnan vaikeusaste siis muuttuu sen mukaan, kuinka louhijoiden yhteenlaskettujen tehojen määrä muuttuu.

Aluksi louhintaa tehtiin laskemalla suorittimien (CPU) avulla, mutta grafiikkasuoritinta (GPU) hyödyntävät louhintaohjelmistot ovat syrjäyttäneet CPU:lla louhinnan. Uusi kehityssuunta tällä hetkellä on ASIC-piirit, joiden laskentateho on moninkertainen CPU ja GPU -piireihin verrattuna. ASIC-piirien yleistyttyä on odotettavissa, että näytönohjaimilla tehtävä louhinta ei enää tuota edes käyttämänsä sähkön hintaa takaisin.

Käyttäjät voivat myös louhia bitcoineja kollektiivisesti, liittymällä niinkutsuttuun pooliin, jolloin palkkiot jaetaan osallisille poolin asetuksista riippuvalla tavalla.[63]

Siirtomaksut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Solmuilla ei ole mitään velvoitteita sisällyttää siirtoja luomiinsa lohkoihin, mutta Bitcoineja lähettävät osapuolet voivat vapaaehtoisesti maksaa siirroista palkkiota. Siirtopalkkion maksaminen voi nopeuttaa siirron käsittelyä ja kannustaa louhijoita lisäämään louhintatehoja. Tämä tulee erityisesti olemaan tärkeätä siinä vaiheessa, kun uusien bitcoinien luonti vähenee pikkuhiljaa. Louhintasolmu voi kerätä siirtopalkkiot kaikista siirroista, jotka ovat sisällytettynä solmun löytämissä uusissa lohkoissa.[58]

Anonymiteetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bitcoin-verkko ei sisällä kenenkään henkilötietoja, vaikka osoitteiden väliset siirrot ovatkin täysin julkisia. Tämän takia anonymiteetti riippuukin paljon siitä, miten ja mitä lompakko-ohjelmaa tai palvelua käyttäjä käyttää. Esimerkiksi Android-lompakko BitcoinSpinner luo käyttäjälle ainoastaan yhden osoitteen ja käyttää aina sitä. Tästä seuraa, että jokainen, jolta käyttäjä on saanut siirron tai jolle hän on tehnyt siirron, voi käydä katsomassa osoitteen siirtohistoriaa ja nähdä kaikki tehdyt siirrot. Yksi sivusto, jolta näitä tietoja voi käydä katsomassa on blockchain.info.

Anonymiteetti Bitcoinia käytettäessä on siis täysin käyttäjän omalla vastuulla ja vaatii tarkkuutta ja taitoa. Anonymiteetillä viitataan tässä yhteydessä tasoon, millä tarkkuudella transaktio on yhdistettävissä tiettyyn henkilöön tai henkilöjoukkoon.

Anonymiteettiä ja yksityisyydensuojaa Bitcoin-käytön yhteydessä voi parantaa esimerkiksi käyttämällä jokaiselle transaktiolle uutta bitcoin-osoitetta sekä sekoittamalla transaktioita esimerkiksi jaetuissa lompakoissa.

Säätely ja laillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bitcoinin laillinen asema
  Bitcoin on laillinen
  Bitcoinin käyttöä on rajoitettu
  Bitcoin on laiton
  Ei tietoa

Bitcoinin säätely vaihtelee maittain, laillisuus vaihtelee laidasta laitaan.

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen keskuspankki Suomen Pankki on julkaissut tammikuussa 2014 lausunnon, jossa toteaa että Bitcoin ei nykymuodossaan täytä virallisen rahan tai maksupalvelulain mukaisen maksuvälineen kriteerejä. Keskuspankki totesi myös, että Bitcoin ei nykyisellään vaikuta rahoitusjärjestelmän vakauteen ja että Bitcoinin käyttöä ei tällä hetkellä valvota ja säännellä.[64]

Verohallinto on julkaissut elokuussa 2013 ohjeen virtuaalivaluuttojen tuloverotus, jossa esimerkkinä käytetään Bitcoinia.[65]

Kritiikki ja riskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bitcoin tarjoaa perinteistä pankkijärjestelmää merkittävästi paremman yksityisyyden suojan, joka tekee Bitcoinista houkuttelevan vaihtoehdon rikollisille. Bitcoineilla käydään muun muassa laitonta ase- ja huumekauppaa, mikä tuo negatiivista julkisuutta valuutalle.

Tekniset riskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bitcoin-rahansiirtojen peruuttaminen on mahdotonta. Jos siirtää vahingossa rahaa tutun henkilön osoitteeseen, eikä hän suostu palauttamaan rahoja, siirtoa ei pysty perumaan. Tuntemattomaan osoitteeseen siirtämisessa rahat ovat käytännössä mennyttä, koska osoitteen haltijaa ei pysty tavoittamaan käytännössä mitenkään.

Kadonnutta bitcoin-lompakkoa on mahdotonta saada takaisin, sillä bitcoineja ei hallinnoi mikään keskitetty taho. Jos bitcoin-lompakko on omalla tietokoneella ja kiintolevy hajoaa, eikä varmuuskopioita ole, ovat lompakossa olleet bitcoinit lopullisesti mennyttä koko bitcoin-taloudessa. Hukkaamisriskiä voi pienentää säilyttämällä bitcoineja ulkopuolisella palveluntarjoajalla. Tällöin luotettavuus riippuu palveluntarjoajan luotettavuudesta.

Jos bitcoin-lompakkoa säilyttää omalla tietokoneellaan, voi tietokoneelle pääsevä murtautuja tai haittaohjelma varastaa bitcoinit helposti [66].

Taloudelliset riskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bitcoinien rahavarannon arvo on noin 8,6 miljardia euroa. Riittävän varakkaalla taholla on mahdollisuus heiluttaa bitcoinien arvoa ostamalla ja myymällä niitä kerrallaan suuria määriä.

Hyvän valuutan ominaisuus on arvon stabiilius eli matala volatiliteetti. Bitcoinien arvon voimakkaat heilahtelut häiritsevät sen käyttöä vaihdon välineenä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Bitcoin P2P e-cash paper (englanniksi)
  2. Cracking the Bitcoin: Digging Into a $131M USD Virtual Currency Daily Tech. (englanniksi)
  3. a b c Bitcoin Watch Bitcoinwatch.com. Viitattu 7.1.2014. (englanniksi)
  4. Suomen Pankin mukaan Bitcoin ei ole rahaa. Helsingin sanomat 21.1.2014 s. A 25
  5. Weidai.com
  6. Bitcoin.it
  7. Bitcoin.it
  8. Levykauppa Äx ottaa asematunnelin tiloihin euroopan ensimmäisen Bitcoin-automaatin, jolla voi vaihtaa käteistä rahaa Bitcoineiksi. Samalla kokeillaan tuotteiden myyntiä Bitcoineilla.
  9. Bitcoin Genesis Block (englanniksi)
  10. Bitcoin exchange rates 2009 (englanniksi)
  11. Bitcoin Market bitcoin wiki (englanniksi)
  12. Mtgox bitcoin wiki (englanniksi)
  13. The Underground Website Where You Can Buy Any Drug Imaginable (englanniksi)
  14. Uusi alamaailma
  15. Bitcoin 2011 peak (englanniksi)
  16. Bitcoin 2013 peak (englanniksi)
  17. a b Online and real world businesses that currently accept Bitcoin Bitcoin.it Wiki. 18.2.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  18. Traveling the Silk Road: A measurement analysis of a large anonymous online marketplace Nicolas Christin. 1.8.2012. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  19. Pay Another Way: Bitcoin WordPress.com. 15.11.2012. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  20. 4chan - Pass 4chan.org. 18.2.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  21. New Gold Payment Options: Bitcoin and Credit Card Reddit.com. 14.2.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  22. Kim Dotcom will sell you a Mega membership for just half a bitcoin Arstechnica.com. 17.2.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  23. Bitcoin Store Bitcoinstore.com. 18.2.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  24. a b BitPay Surpasses 10,000 Bitcoin Merchant Transactions Bitpay.com. 22.1.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  25. Berliinistä on tulossa maailman Bitcoin-kaupunki! Bittiraha.fi. 14.11.2012. Viitattu 18.2.2013.
  26. Bitcoin puhuttaa: Saako yritys käyttää mitä valuuttaa huvittaa? Vihrealanka.fi. 22.10.2012. Viitattu 18.2.2013.
  27. Bitcoin-karttapalvelu - Päivitetty 25.3.2013. Lisätty Lahden alueelta tietotekniikkapalveluita tarjoava Datapilvi ja Helsingin alueelta maailman ensimmäinen bitcoinit hyväksyvä minigolfrata. Bittiraha.fi. 25.03.2013. Viitattu 25.3.2013.
  28. Bitcoin Casinos Release 2012 Earnings Forbes.com. 22.1.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  29. Major US-Facing Online Gambling Site Confirms Bitcoin Implementation Gambling911.com. 28.1.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  30. WikiLeaks Bypasses Financial Blockade With Bitcoin Forbes.com. 20.8.2012. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  31. WikiLeaks Bitcoin Address Blockchain.info. 18.2.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  32. Donate to WikiLeaks WikiLeaks.com. 18.2.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  33. Make a Donation to the Internet Archive Archive.org. 18.2.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  34. Donation-accepting organizations and projects en.bitcoin.it/wiki/. 13.1.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  35. a b Bitcoin Charts / Markets Bitcoincharts.com. 18.2.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  36. Yle.fi uutiset
  37. Osta ja myy bitcoineja Bittiraha.fi. 17.2.2013. Viitattu 18.2.2013.
  38. Bittimaatti Bitcoin-automaatti Bittimaatti.fi. 23.11.2014. Viitattu 23.11.2014.
  39. Coinmotion: Helpoin tapa ostaa, säilyttää ja käyttää bitcoineja Coinmotion.com. 27.3.2014. Viitattu 27.3.2014.
  40. LocalBitcoins.com - Buy And Sell Bitcoins In Person, With Cash! LocalBitcoins.com. 18.2.2013. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  41. Toimintaohjeet Bitcoin-vaihdossa Hopea.fi. 18.2.2013. Viitattu 18.2.2013.
  42. Bitcoin, the City traders' anarchic new toy Reuters.com. 1.4.2012. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  43. Bitcoinpalkka yleistyy suomessa
  44. Bitcoin FAQ
  45. Virtual Currency Schemes European Central Bank. 1.10.2012. Viitattu 20.2.2013. (englanniksi)
  46. Deflation: When Austrians Become Interventionists Mises.org. 15.10.2008. Viitattu 20.2.2013. (englanniksi)
  47. Number Of Transactions Per Day Blockchain.info. 20.2.2013. Viitattu 20.2.2013. (englanniksi)
  48. Danny O'Brien: Imagine your computer as a wallet full of Bitcoins 2010-11-26. Viitattu 2010-12-19. (englanniksi)
  49. Easywallet.org
  50. Blockchain.info
  51. Multubit.org
  52. Play.google.com
  53. Accept.bitcoin.se
  54. Bitaddress.org
  55. angry tapir, timothy: Google Engineer Releases Open Source Bitcoin Client 23.3.2011. Slashdot. (englanniksi)
  56. bitcoin-js-remote tcatm. GitHub. Viitattu 2011-03-29. (englanniksi)
  57. Wei Dai: B-Money Proposal Wei Dai. (englanniksi)
  58. a b c Nathan Willis: Bitcoin: Virtual money created by CPU cycles 2010-11-10. LWN.net. (englanniksi)
  59. Bitcoin URI scheme (englanniksi)
  60. Bitcoin.it
  61. Thomas Luongo: The FED’s Real Monetary Problem 2010-07-23. Viitattu 2010-10-12. (englanniksi)
  62. Henry Brade: Bitcoin tekee historiaa 2012-11-27. Viitattu 2013-02-18.
  63. Bitcoin Pooled Mining
  64. Bitcoinin käyttöön liittyy riskejä Suomen Pankki
  65. Virtuaalivaluuttojen tuloverotus Verohallinto
  66. Bitcoin mullistaa maksuliikennettä Talouselämä. 28.11.2011. Viitattu 18.2.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]