Kryptovaluutta
Kryptovaluutta on kryptografiaan perustuva digitaalinen virtuaalivaluutta. Kryptovaluuttoja on nykyisin yli 5 000 kappaletta, ja uusia syntyy koko ajan[1]. Niistä tunnetuin on vuonna 2008 syntynyt Bitcoin.[2] Bitcoinin lisäksi on olemassa useita satoja erilaisia kryptovaluuttoja, joita yleensä kutsutaan vaihtoehtovaluutoiksi (”altcoins”). Niillä saattaa olla erilaisia ominaisuuksia ja niiden käyttötarkoitus voi olla määritelty. Esimerkiksi STEEM-valuutta luotiin sisällöntuottajien palkitsemiseen vuonna 2016 perustetulla Steem-nimisellä alustalla.
Käytännössä vain harvat kryptovaluutat toimivat Bitcoinin tapaan hajautetun yhteisön hallitsemina. Vaikka kyseessä on lähes poikkeuksetta avoimeen lähdekoodiin pohjaava teknologia, kehitystyöstä vastaa usein yksi keskitetty taho (fintech-yritys). Monien kryptovaluuttojen hallintorakenteeseen kuuluu erillinen yhdistys, joka valvoo sen kehitystyötä ja suuntaa.
Nykyisin myös pankit hyödyntävät kryptovaluuttoja. Tunnetuin esimerkki on Ripple-yhtiön luoma kryptovaluutta XRP, jota voidaan hyödyntää pankkien likviditeettiongelmissa. Myös monet valtiot suunnittelevat omaa kryptovaluuttaansa. Maailman ensimmäinen valtiollinen kryptovaluutta on Venezuelan Petro. Ruotsi on tutkinut myös vuosia mahdollista eKruunun käyttöönottoa. Suomen naapurimaista myös Viro ja Venäjä ovat suunnitelleet kansallisten kryptovaluuttojen käyttöönottoa.
Kryptovaluuttojen arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan kryptovaluuttamarkkinoilla, johon suosion lisäksi vaikuttavat kyseisen valuutan enimmäismäärä, kierrossa oleva valuuttamäärä ja louhinnan kustannukset, jotka vaihtelevat eri kryptovaluuttojen kesken. 5 305:n eri kryptovaluutan yhteenlaskettu markkina-arvo oli 25. toukokuuta 2021 noin 1 650 miljardia yhdysvaltain dollaria, josta Bitcoinin osuus oli noin 43,6 % ja Ethereumin osuus noin 18,2 %.[3]
Vuonna 2019 The Wall Street Journal uutisoi, että sosiaalisen median palvelu Facebook kehittää omaa kryptovaluuttaansa.[4]
Laillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kryptovaluuttojen laillisuus vaihtelee maittain, mutta useissa maissa ne ovat joko laillisia, tai niitä ei ole laittomaksi todettu. Tunnetuin poikkeus on Kiina, jossa keskuspankki on julistanut kryptovaluuttojen vaihdon olevan laitonta.[5][6] Venäjällä kryptovaluuttoja ei ole kielletty, mutta muun kuin Venäjän ruplan käyttäminen maksuvaluuttana on laitonta.[7]
Yleisen uskomuksen mukaan kryptovaluutat soveltuvat vain rikolliseen toimintaan. Vuonna 2018 julkaistun Europol-tutkimuksen mukaan yhdenkään Euroopassa toteutetun terrori-iskun rahoitukseen ei tiettävästi ole käytetty Bitcoineja.[8] Toisaalta; nollatutkimus ei todista mitään. Bitcoinin, kuten monien muidenkin kryptovaluuttojen, lohkoketju on julkinen. Tämä tarkoittaa, että kaikki transaktiot ovat kenen tahansa nähtävissä. Rikollisten transaktioiden suorittaminen tällaisessa järjestelmässä olisi huomattavasti vaarallisempaa kuin käteisen rahan käyttäminen. Kukaan ei tosin kykene seuraamaan murto-osaakaan virtuaalivaluuttojen liikkeistä, eikä transaktio kerro sitä mihin suoritus liittyy.
Kryptovaluuttoja voidaan käyttää myös huumekauppaan, rahanpesuun tai veronkiertoon[9] - aivan kuten käteistäkin rahaa. Käteisen rahan liikuttaminen on tosin paljon hankalampaa; pankkisiirrot on jäljitettäviä, niitä valvotaan ja käteisen kuljettaminen rajojen yli pitää tarvittaessa selvittää. Tammikuussa 2018 julkaistu tutkimus kykeni osoittamaan vain noin yhden prosentin kryptovaluuttojen transaktioista kryptopörssien kanssa olevan rikollista alkuperää.[10] On siten tulkinnanvaraista, kertooko tulos kryptovaluuttojen virroista vai tutkimuksen laadusta.
Syyskuussa 2021 Kiina ilmoitti kaiken kryptovaluuttojen vaihdon olevan laitonta. Vaihto on ollut virallisesti kiellettyä Kiinassa vuodesta 2019 lähtien mutta se on jatkunut verkossa ulkomaisten vaihtopaikkojen kautta.[5]
Hankkiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleisin tapa hankkia kryptovaluuttaa on niiden ostaminen markkinoiden kauppapaikoista. Kryptovaluuttoja voi ostaa euroilla sekä monilla muillakin valuutoilla pörsseistä sekä muista osto- ja myyntipaikoista. Henkilö voi tehdä talletuksen pörssiin esimerkiksi omalta pankkitililtään tai luottokortilta. Suomalaisia ostopalveluita on muun muassa Coinmotion. Amerikkalainen Coinbase on yksi vanhimpia palveluita.
Kryptovaluuttoja voidaan hankkia myös louhinnalla, jolloin tietokoneen laskentatehoa käytetään valuuttasiirtojen käsittelyyn ja verkon toiminnan turvaamiseen. Louhiminen synnyttää tietyllä ennalta määritetyllä tahdilla uutta valuuttaa, joka annetaan louhijoille palkkioksi. Tämän tyyppistä louhintaa tarvitaan Bitcoinin sekä muutamien muiden vanhempien kryptovaluuttojen verkon pyörittämiseen.
Uudemmat kryptovaluutat eivät tarvitse fyysistä louhintaa. Ne käyttävät Proof-of-Stake -nimistä konsensusalgoritmia. Louhintatyö tapahtuu virtuaalisesti, ja verkon ylläpitoon osallistutaan "holdaamalla" eli omistamalla mahdollisimman suuri määrä ko. kryptovaluuttaa. Tämän jälkeen henkilö saa transaktioista palkkioita sitä enemmän, mitä enemmän kyseistä valuuttaa hän on lukinnut ylläpitotyöhön.
Kryptovaluuttoja on mahdollista hankkia myös samalla tavalla kuin muitakin valuuttoja; myymällä hyödykkeitä niitä vastaan.
Airdrop on tapa saada kryptovaluuttoja ilmaiseksi. Kyseessä on markkinointitempaus, jossa markkinoille tuleva kryptovaluutta haluaa tunnettuutta sijoittajien keskuudessa. Airdropissa henkilö saa pienen määrän kryptovaluuttaa ilmaiseksi vastineeksi pienestä promotyöstä. Usein tämä tarkoittaa kryptovaluuttaprojektin sosiaalisen median tilien (Twitter, Facebook, Telegram) seuraamista, mainostwiitin uudelleentwiittausta sekä Facebook-postauksen jakamista omille ystäville. Tyypillisen Airdropin arvo on muutaman dollarin luokkaa.
Airdropeissa mukana on myös huijauksia, eli lupauksista huolimatta kryptovaluuttoja ei koskaan lähetetä airdroppiin osallistuneen henkilön tilille. Lisäksi omien henkilötietojen jakamista on syytä varoa.
Verotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Verohallinto on julkaissut 29.5.2018 ohjeen virtuaalivaluuttojen verotuksesta Suomessa. Yleistä virtuaalivaluutan tuloverotuksesta:
Tuloverotuksessa virtuaalivaluuttaa pidetään sen ominaispiirteiden vuoksi käyttäjien välisenä sopimuksena. Virtuaalivaluuttaa ei siten rinnasteta verotuksessa virallisiin valuuttoihin tai arvopapereihin. Käytännössä virtuaalivaluutan käyttöalaa ei ole rajoitettu, ja sen käyttö kuuluu osapuolten sopimusvapauden piiriin. Näiden seikkojen vuoksi ja tarkemman sääntelyn puuttuessa virtuaalivaluuttaa pidetään tuloverolakien soveltamistilanteissa luonteeltaan muuna, erikseen määrittelemättömänä ei-fyysisenä välineenä, jonka käyttäminen perustuu osapuolten väliseen sopimukseen.
Virtuaalivaluutan käyttö missä tahansa tilanteissa realisoi sen arvonnousun verotuksen. Virtuaalivaluutan arvonnousu realisoituu verotettavaksi jokaisella kerralla erikseen esimerkiksi sillä hetkellä, kun
a) virtuaalivaluutta vaihdetaan mihin tahansa viralliseen valuuttaan. Merkitystä ei ole sillä, jätetäänkö varat esimerkiksi välittäjän hallinnoimalle tilille vai siirretäänkö ne verovelvollisen tilille.
b) virtuaalivaluutasta luovutaan siirtämällä se toiselle osapuolelle hankkimalla joitakin hyödykkeitä tai palveluita.
c) virtuaalivaluutta vaihdetaan toiseen virtuaalivaluuttaan.
Verotuksessa jokaista verotuksen realisoivaa käyttö-, myynti- tai vaihtotapahtumaa käsitellään erillisenä tapahtumana. Jokainen virtuaalivaluutan käyttötilanne realisoi virtuaalivaluutan arvonnousun tai -laskun. Jos käytetty virtuaalivaluutta on hankittu useassa erässä, jokaisesta erästä realisoituva arvonnousu tai lasku on laskettava erikseen. Arvonmuutosta laskettaessa katsotaan virtuaalivaluuttaa käytetyksi siinä järjestyksessä kuin henkilö on ne hankkinut, jos hän ei muuta näytä.[11]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Initial coin offering
- Bitcoin, maailman ensimmäinen lohkoketjuteknologiaan perustuva kryptovaluutta
- Litecoin, yksi vanhimmista ja suosituimmista kryptovaluutoista
- Dogecoin, vitsistä alkunsa saanut kryptovaluutta
- Onecoin, kryptovaluuttana markkinoitu tuote, joka on pyramidihuijaus
- Vapaa pankkitoiminta
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kaikkien kryptovaluuttojen kurssit | Coinmarketcap.com Coinmarketcap.com. Viitattu 25.5.2021.
- ↑ Bittiraha.fi: Mikä on Bitcoin? bittiraha.fi. Arkistoitu 26.12.2013. Viitattu 24.12.2013.
- ↑ Coinmarketcap.com: Cryptocurrency Market Capitalizations coinmarketcap.com. Viitattu 25.05.2021. englanti
- ↑ https://www.talouselama.fi/uutiset/haluaisitko-tienata-facebookin-kaytolla-kohta-se-voi-olla-mahdollista-wsj-facebook-kehittaa-omaa-kryptovaluuttaa/a65835f3-2ade-4539-af01-b3c8e2da8059
- ↑ a b China declares all crypto-currency transactions illegal bbc.com. 24.9.2021. Viitattu 17.10.2021. (englanniksi)
- ↑ The Big Picture Behind the News of China's Bitcoin Bans – Bitcoin Magazine Bitcoin Magazine. Viitattu 24 helmikuuta 2015. (englanniksi)
- ↑ Forbes: Bitcoin's Legality Around The World forbes.com. 31.1.2014. (englanniksi)
- ↑ Bitcoin Hasn't Funded any Terror Attacks in Europe, Europol Report Reveals CCN. 19.9.2018. ”none of the attacks carried out on European soil appear to have been funded via cryptocurrencies.” Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Bittiraha.fi: Usein kysytyt kysymykset bittiraha.fi. Arkistoitu 26.9.2018. Viitattu 26.12.2013.
- ↑ Tompkins, Matthew: New Study Finds Less Than 1% of Bitcoin Transactions To Exchanges Are Illicit Bitcoinist.com. 18.1.2018. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Virtuaaivaluuttojen verotus. Verohallinto 29.5.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- BIS: Central bank cryptocurrencies. (PDF)
- Venkataramakrishnan, Siddharth & Wigglesworth, Robin: Inside the cult of crypto. Financial Times 10.9.2021.