Vaihtoehtoiset valuutat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vaihtoehtoisena valuuttana voidaan pitää sellaisia vaihdon välineitä ja keinoja, joita käytetään vain marginaalisesti tai ne ovat vasta idean tasolla. Vaihtoehtoinen valuutta edellyttää joskus myös vaihtoehtoista talousjärjestelmää. Vaihtoehtoinen valuutta voi olla joko täydentävä valuutta tai korvaava valuutta, riippuen siitä pyrkiikö se vain lisäämään ihmisten vaihtoehtoja vai syrjäyttämään vakiintuneita valuuttoja.

Verottajan kiinnostus vaihtoehtoisiin valuuttoihin vaihtelee merkittävyyden eli käytön volyymin mukaan. Periaatteessa yksilön tai yhteisön oman rahan liikkeellelaskua rehellisessä tarkoituksessa ei voi kieltää sen enempää, kuin ketään voi kieltää halutessaan ottamasta vastaan tai tarjoamasta vaihdossa esimerkiksi puunappia tuotteesta tai palvelusta. Valtiot tosin käytännössä monopolisoivat rahan siten, että hyväksyvät verojen maksuun käypänä maksuvälineenä vain valitsemansa valuutan. Väärentäminen on puolestaan eri asia ja aina rikos[1][2].

Talouden kriisit voimistavat tyypillisesti keskustelua vaihtoehdoista. 2000 luvun alun finanssikriisin aikana ja lähivuosina tulivat julkisuuteen mm. maailmanlaajuisesti Zeitgeist liike, Occupy liike ja Suomessa Talousdemokratia, sekä muut jäljempänä mainitut liikkeet ja ideat.

Vakiintuneet valuutat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaosa maailman valtioista käyttää nykyään niin sanottua fiat- rahaa. 'Fiat' on latinaa ja tarkoittaa 'olkoon näin'[3]. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rahan arvon takaa vain sen liikkeellelaskijan eli valtion, keskuspankin tai vastaavan tahon auktoriteetti, sekä käyttäjien keskinäinen luottamus arvoon. Vertailun vuoksi mainitaan joskus esimerkiksi kultakanta[4], jossa arvo määräytyy luonnollisesti sen perusteella, että kaikki arvostavat hyödykettä, johon valuutan arvo on sidottu.

Käytössä olevia tai käytössä olleita vaihtoehtoisia valuuttoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vaihtokauppa
  • Aikapankki[5]
  • Bitcoin[6], Litecoin, Dogecoin, EarthCoin ja muut virtuaaliset kryptovaluutat
  • Paikallisvaluutta
    • Raha, jota voi käyttää vain paikallisesti tai muuten määrätyllä alueella. Se voidaan myös painattaa ja laskea liikkeelle paikallisen tahon toimesta, joka ei ole tavanomainen vahva auktoriteetti, kuten valtio tai keskuspankki. Paikallisrahan päätarkoituksia on pitää tietyn alueen taloudellisesta toiminnasta koituva hyöty sillä alueella, lisätä omavaraisuutta ja voimistaa yhteisöllisyyttä.[7]
  • Yhteisöluototus
    • Yhteisöluototuksessa käytetään usein aikapankkien tapaan työtuntia rahayksikkönä. Erikoisuus on, että jokaisella jäsenellä on tili, joka voi vapaasti olla miinuksella tai plussalla. Vaihtotapahtumissa vastaanottajan tilille kirjataan miinusta ja luovuttajan tilille plussaa. Jäsen jonka tili on miinuksella, on yhteisölle velkaa tuotteita tai palveluita. Vastaavasti yhteisö on tuotteita tai palveluita velkaa jäsenelle, jonka tili on plussalla. Tavoite on pitää tili tasapainossa.[8]
  • Hopeasertifikaatit
    • 4.6.1963 Yhdysvaltain presidentti John Fitzgerald Kennedy allekirjoitti presidentin erikoiskäskyn numero 11110. Tarkoituksena oli luoda valuutta, jonka yhdysvaltain Valtionvaranto (United States Treasury) takaisi hopealla.[9]

Ehdotettuja vaihtoehtoisia valuuttoja ja talousjärjestelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Digital Coin
    • Paul Grignonin ideoima digitaalinen raha, jonka olemusta hän itse kuvailee pelkäksi sarjanumeroksi, jota voidaan suoraan vaihtaa henkilöiden tai tahojen kesken nimettömästi ja ilman kirjanpitoa. Teknologia mahdollistaa Grignonin mukaan tällaisen rahan käsittelyn ilman turhia pankkipalveluita, kuten säilytystä, tilisiirtoja tai maksutapahtumien selvityksiä. Digital Coin olisi lisäksi velaton ja hajautettu järjestelmä.[10]
  • Parecon
    • Osallisuustalous (engl. participatory economics tai parecon).
  • Resurssipohjainen talous (ei valuuttaa)
    • Eräs tätä talousjärjestelmää ajava taho on alkujaan Yhdysvaltalainen liike nimeltä Venus Projekti, jonka tavoite on pelkkää talousuudistusta laajempi - "holistinen sosioekonominen järjestelmä". Projektin isän, Jacque Frescon mukaan resurssipohjaisen järjestelmän ajatuksena on, että kaikki tavarat ja palvelut ovat tasa-arvoisesti jokaisen saatavilla ilman rahaa, luottoa, vaihtokauppaa tai mitään muutakaan velan tai orjuuttamisen muotoa. Kaikki planeetan resurssit olisivat kaikkien maailman ihmisten kesken yhteisiä. Tämän tyyppinen talous toimisi suoraan resurssien ehdoilla, eikä vaihdon välineen kautta, ja kaikille voitaisiin helposti tuottaa elämän perustarpeet sekä korkea elintaso.[11]
    • Venus Projektin näkemykseen resurssipohjaisesta taloudesta liittyy lisäksi teknologiakeskeisyys; ongelmien syy ei ole teknologia vaan sen väärinkäyttö. Keskeistä on myös arvomaailman sekä toiminnan psyykkisten ja henkisten kannustimien kehittyminen pois varallisuuden, omaisuuden ja vallan hamuamisesta kohti henkilökohtaisen onnistumisen iloa. Tämä mahdollistuisi puutteen ja velkaorjuuden pelon häviämisen myötä terveessä yhteiskuntajärjestelmässä.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yleissopimus väärän rahan valmistamisen vastustamiseksi. Valtiosopimukset. 1936. Viitattu 30.1.2012. Saatavana: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1936/19360047
  2. Maksuvälinerikoksista. Rikoslaki. 37 luku. Viitattu 30.1.2012. Saatavana: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
  3. Fiat. Online Etymology Dictionary. Viitattu 29.1.2012. Saatavana: http://www.etymonline.com/index.php?allowed_in_frame=0&search=fiat&searchmode=none (englanniksi)
  4. Tarkka, J. 2008. Kultakannan periaatteet. Kultakanta - unelma maailmanrauhasta 5. Suomen Pankki. Viitattu 29.1.2012. Saatavana: http://web.archive.org/web/20111018075103/http://www.rahamuseo.fi/monetaria/studia_monetaria_tarkka_kev%C3%A4t_2008.pdf [vanhentunut linkki]
  5. Suomen aikapankit. Viitattu 29.1.2012. Saatavana: http://www.aikapankit.fi/?page_id=49
  6. Bitcoin P2P Digital Currency. Viitattu 29.1.2012. Saatavana: http://bitcoin.org/ (englanniksi)
  7. Schwartz, J D. 2009. Tough Times Lead to Local Currencies. Time. Viitattu 30.1.2012. Saatavana: http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,1908421,00.html (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  8. What is the Community Exchange System? Community Exchange System Viitattu 30.1.2012. Saatavana: http://www.ces.org.za/docs/whatces.htm (englanniksi)
  9. Kennedy, J.F. 1963. Executive Order 11110 - Amendment of Executive Order No. 10289 as Amended, Relating to the Performance of Certain Functions Affecting the Department of the Treasury. Sivustolla: Woolley, J. Peters, G. The American Presidency Project. Document Archive. Viitattu 30.1.2012. Saatavana: http://www.presidency.ucsb.edu/ws/index.php?pid=59049#axzz1kw6QajXR (englanniksi)
  10. Grignon, P. 2009. Digital Coin in Brief - July 17 2009. Viitattu 8.2.2012. Saatavana: http://digitalcoin.info/Digital_Coin_in_Brief_07-17-09.pdf (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  11. a b Resource Based Economy. The Venus Project. Viitattu 29.1.2012. Saatavana: http://www.thevenusproject.com/en/the-venus-project/resource-based-economy (englanniksi)[vanhentunut linkki]
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.