Pyramidihuijaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pyramidihuijaus on laitonta rahankeräystä, joka toteutetaan ketjukirjeeseen tai verkostomarkkinointiin verrattavalla tavalla. Kolmas nimitys tai muoto pyramidihuijauksesta ovat Ponzi-huijaukset eli Ponzi-järjestelmät. Suomen rahankeräyslaissa[1] mainitaan pyramidipeli, joka tarkoittaa samaa asiaa.

Pyramidihuijauksen tarkoitus on kerätä rahaa myöhemmin verkostoon liittyviltä keräyksen alkuunpanijoille ja aiemmin verkostoon liittyneille. Huijattavaksi joutunut luulee kuitenkin rahan olevan täysin laillisesti hankittua, esimerkiksi valuuttakaupalla hankittua rahaa.

Tämä on mahdollista harhaanjohtavan markkinoinnin ja henkilökohtaisen luottamuksen kautta, jota osallistuja tuntee idean hänelle esittänyttä henkilöä kohtaan. Pyramidihuijaukset leviävät yleensä tuttavien välityksellä, kun joku kaveripiirissä tai suvussa on lähtenyt mukaan toimintaan. Tämän vuoksi pyramidipelin seuraukset voivat olla vahingolliset ihmissuhteille, jos peliin osallistuneet jäävät pelissä häviölle.

Pyramidipelit leviävät nykyisin nopeasti internetin ja sähköpostin välityksellä. Silloin uhrin värvännyt ei välttämättä tunne uhriaan hyvin eivätkä ihmissuhteet ole yhtä suuressa vaarassa.

Ponzi-huijaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ponzi-huijaus

Ponzi-huijaus on pyramidipelin muoto, jossa joku keksii kuvitellun tai olemassa olevan sijoituskohteen, johon hän kerää rahaa markkinoimalla uskottavasti ideaa muille. Sijoituskohde voi olla mitä tahansa: kaivos, öljyesiintymä, kaukainen lomakohde, arvopapereita pörssissä, kultavaranto jne. Kohteen tärkein ominaisuus on se, ettei sen todellista arvoa tai olemassaoloa voida varmentaa. Kohteen todellinen arvo on vain murto-osa väitetystä tai sitten kohde on keksitty eikä sitä ole edes olemassa.

”8-pallo”-malli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet pyramidipelit ovat hienostuneempia kuin tämä yksinkertainen malli. Niissä tiedetään, että suuren osallistujamäärän värvääminen on vaikeaa, joten yksinkertaisempaa mallia käytetään osallistujien hämäämiseksi. Tässä mallissa jokaisen henkilön täytyy värvätä kaksi muuta, mutta siinä onnistuminen on mahdotonta jokaista pelaajaa ajatellen, koska pyramidin tulisi kasvaa syvyyttä ja leveyttä loputtomiin: osallistujamäärän tulisi kasvaa eksponentiaalisesti, jotta kaikki saisivat kerättyä voitot pois. Todellisuudessa pyramidiverkosto kasvaa syvyyttä ”yksijalkaisia” linjoja pitkin, sillä on mahdotonta, että verkoston jokaiselle tasolle saataisiin enemmän kuin yksi osallistuja.

8-pallo-mallissa on 15 jäsentä

Alimmilla tasoilla olevia pelaajia ei auta vaikka kaikki maailman ihmiset liittyisivät mukaan järjestelmään. Pyramidin pohjalla on aina valtaosa pelaajista riippumatta siitä, kuinka monta ihmistä pyramidissa on. Tästä syystä valtaosa pelaajista häviää rahansa järjestelmään. Kuvan 8-pallo-malli sisältää 15 osallistujaa.

Aiempi nimitys tälle pelille ovat olleet ”lentokonepeli” ja neljää tasoa on sanottu nimillä ”kapteeni, lentoperämies, miehistö ja matkustajat”. Nämä nimet kuvaavat pelaajan saavuttamaa hierarkkista tasoa pelissä. Toinen varhaisempi nimitys pelille oli ”päivälliskutsut”, missä kutsuttiin tasoja nimillä ”jälkiruoka, pääateria, lisukesalaatti ja alkupalat”. Jälkiruokaa nauttiva henkilö on ”puun latvassa”. Kolmas vaihtoehtoinen nimitys pelille oli ennen ”aarteenmetsästäjät”, missä käytettiin jalokivien luokittelun mukaisesti eri tasoilta sellaisia nimityksiä kuin ”rubiinit, safiirit, smaragdit, timantit” jne. Samoja nimityksiä on edelleen käytössä joissakin verkostomarkkinointipyramideissa.

Tällaisissa järjestelmissä koetetaan hämärtää systeemin petollista luontoa kuvaamalla niitä ”lahjoitusketjuiksi”, missä rahaa ”annetaan lahjaksi”. Suositut huijaukset toimivat juuri näin, mistä on esimerkkinä the ”Women Empowering Women” Amerikassa. Osallistujille saatetaan sanoa jopa sellaista, että ”lahjoitukset” ovat tapa kiertää verolakeja.

Riippumatta siitä, mitä nimeä pelistä käytetään, niin järjestelmässä on 15 pelaajaa neljällä tasolla (1+2+4+8=15). Pyramidin huipulla oleva henkilö on ”kapteeni”, kaksi hänen allaan ”lentoperämiehiä”, neljä heidän alapuolellaan ”miehistö” ja pohjan kahdeksan osallistujaa ovat ”matkustajia”.

Jokaisen pohjalla olevan täytyy maksaa (tai ”lahjoittaa”) esimerkiksi 1 000 euroa liittyäkseen mukaan järjestelmään. Tämä 1 000 euroa menee kapteenille, joka lähtee pois järjestelmästä 8 000 euroa rikkaampana, jolloin jäljelle jäävät nousevat kukin yhden tason ylöspäin. Näin saadaan kaksi uutta kapteenia eli ryhmä jakaantuu kahtia, joista kumpikin ryhmä tarvitsee kahdeksan uutta matkustajaa. Pelaaja, joka liittyy järjestelmään matkustajana, ei saa palautusta rahoilleen ennen kuin nousee kapteeniksi ja eroaa järjestelmästä sen jälkeen. Tämä edellyttää sitä, että jokaista kapteenia kohti täytyy olla 14 muuta osallistujaa värvätty järjestelmään.

Tämän kaavan mukaan kolme alimmaista tasoa menettävät rahansa, kun uusia osallistujia ei saada enää värvättyä ja järjestelmä lopulta romahtaa. Kuvittele pyramidikaaviota, jossa on osallistujia tasoa kohden seuraavasti: 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 ja näin loputtomiin. Kuva helpottaa havainnollistamaan asiaa. Korostettu osuus on samanlainen 15 henkilön ryhmä, jota yllä oleva diagrammi kuvasi.

Riippumatta siitä, miten suureksi kaavio tulee ennen romahtamista, noin 88 % kaikista osallistujista häviää rahaa.

Riippumatta siitä, miten suureksi kaavio tulee ennen romahtamista, noin 88 % kaikista osallistujista häviää rahaa.

Jos järjestelmä romahtaa tässä vaiheessa, niin vain ne saavat järjestelmästä ulos rahaa, jotka ovat ylimmillä neljällä tasolla (1+2+4+8=15). Loput kolme tasoa eli 112 henkilöä 127:stä häviävät kaiken (16+32+64=112). Se tekee noin 88 %. (112/127×100 % = 88,18 %) Verkostomarkkinoinnissa ja ponzihuijauksissa häviäjien osuus on tästä yksinkertaisesta mallista poiketen tyypillisesti yli 99 %.

Pyramiditoiminnan aallonhuipun aikana osallistujien määrä kasvaa nopeasti niin kauan kuin merkittävä osa henkilöistä tuntee jonkun, joka on lähtenyt systeemistä ulos kahdeksan kertaa sijoitetun rahan takaisin saaneena. Tämä yllyttää muita osallistumaan peliin helppojen voittojen toivossa.

Tämä malli kertoo yksinkertaistetussa muodossa sen, miten raha tulee järjestelmään uusilta sijoittajilta ja siirtyy pyramidikaaviossa ylöspäin, missä voittajat majailevat. Tässä perusmallissa 11,8 % pelaajista voittaa, mutta oikea pyramidi ei täyty koskaan optimaalisella tavalla esitetyn kaavion mukaan. Pyramidit kasvavat todellisuudessa ”yksijalkaisia” linjoja pitkin kohti syvyyttä.

Kuvio sisältää myös sen tosiasian, että luottamuksen varastajat saavat leijonan osan rahoista. He tekevät sen siten, että yksi henkilö täyttää ensimmäiset kolme tasoa käyttämällä tekaistuja nimiä kuvitelluista henkilöistä. Yksi henkilö vastaa silloin pyramidin huipulla olevaa seitsemää henkilöä (1+2+4=7) ja voi alalinjan kasvaessa kuitata kahdeksan sijoittajan rahat seitsemän kertaa (7×8=56). Sillä tavalla hän varmistaa sen, että saa 56 000 euroa seuraaville tasoille (tasot 4, 5 ja 6) liittyviltä sijoittamatta itse senttiäkään järjestelmään. (8+16+32=56 henkilöä) Tämän jälkeen hän aloittaa uuden samanlaisen pyramidin.

Toinen tapa huijata sijoittajia on muodostaa seitsemän hengen kopla, joka ei sijoita mitään pyramidiin vaan alkaa ainoastaan värvätä uusia pelaajia neljännestä tasosta lähtien. Kopla jakaa kaikkien sijoittajien rahat, jotka saadaan liitettyä alalinjaan. He väittävät noudattavansa pyramidin jako-ohjeita, mutta koska peli ei etene tasaisesti joka tasolle vaan yksilinjaisia linjoja pitkin, voivat he pitää kaikki sijoitetut rahat itsellään. On erittäin harvinaista, että joku myöhemmin mukaan lähtenyt saa alalinjansa kasvamaan 8-pallo -mallin mukaan ensimmäiset neljä tasoa. (1, 2, 4 ja 8 = 8 000 maksu)

Sijoittajat tulevat harvoin ajatelleeksi sitä, että he voisivat aloittaa itse samanlaisen pyramidin maksamatta mitään ylälinjaan. He saavat värvääjältä ohjeet ja mallin siitä, miten peliä pelataan ja voisivat tekaista ensimmäiset seitsemän osallistujaa peliin ja värvätä muita pelaajia systeemiin. Internetin kautta tällaiset huijaukset voivat jopa onnistua, kun sijoittajia ei tarvitse nähdä kasvotusten eivätkä nämä näe koskaan ylälinjansa henkilöitä – eivät ainakaan sitä yhtä huijaria useampaa. Jos huijareita on monta, niin jokainen heistä voi näytellä sijoittajaa, vaikka kukaan heistä ei ole sijoittanut senttiäkään. He keräävät ainoastaan voitot, mikä on tietysti laitonta, mutta se on pelin idea ja henki niiden suunnittelijoiden kohdalla.

Monitasomarkkinointi ja pyramidipelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaavio osoittaa, miten pyramidihuijauksen tasoja on mahdotonta rakentaa kovin paljoa, koska osallistujien määrän pitäisi olla jo 13 tasolla yli maapallon väkiluvun. Pyramidipelissä osallistujien valtaosa on pyramidin pohjalla.

Monitasomarkkinoinnin tarkempi kuvaus on artikkelissa Verkostomarkkinointi. Tässä artikkelissa puututaan vain monitasomarkkinoinnin tavoin toteutettuihin pyramidipeleihin, jotka ovat Suomessa ja yleensä myös maailmalla lainvastaisia.

Monitasomarkkinointi on lähtökohtaisesti laillinen tapa markkinoida tuotteita ja palveluita sekä värvätä uusia värvääjiä tekemään samoin, mutta lain suomia porsaanreikiä on mahdollista käyttää hyväksi niin, että laiton rahankeräys naamioidaan tavanomaiseksi kaupankäynniksi, jota harjoitetaan monitasomarkkinoinnin tapaan.

Markkinointirikosten (harhaanjohtava ja totuudenvastainen markkinointi), Kuluttajansuojalain rikkomusten, petosten ja epärehellisen elinkeinotoiminnan (unfair trade practices) lisäksi nämä tavanomaiseksi kaupankäynniksi naamioidut pyramidipelit rikkovat eri maiden pyramidimyyntiä ja rahankeräystä koskevia lakeja (pyramid selling ja front loading). Tohtori Jon Taylorin tutkimusten[2] mukaan monitasomarkkinoinnin tavoin toteutettu laiton pyramidipeli muuttuu Ponzi-huijaukseksi, kun yhtiö levittää toimintansa uusille maantieteellisille alueille.[3]

Laillisen verkostomarkkinoinnin ja pyramidipelin välinen ero on osittain siinä, tuleeko järjestelmässä liikkuva raha ensisijaisesti osallistujilta itseltään (laiton pyramidipeli) vai tuotteiden ja palveluiden myymisestä verkoston ulkopuolisille asiakkaille (laillinen verkostomarkkinointiyritys). Suomen lakien ja asetusten mukaan rahankeräysrikokseksi riittää kuitenkin jo se, että vain osa kaupankäynnistä on ns. vastikkeetonta myyntiä eli kun tuotteita, koulutusta ja markkinointimateriaalia myydään reiluun ylihintaan, voidaan se tulkita rahankeräysrikokseksi vastikkeettoman osuuden eli ylihinnan osalta.

Pyramidipelejä koskeva Suomen lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi rahankeräyslaki[1] astui voimaan 1.7.2006. Siinä puhutaan myös ketjukirjeistä ja niiden tavoin toimeenpannuista pyramidipeleistä, jotka voidaan naamioida muistuttamaan tavanomaista kaupankäyntiä.

Rahankeräyslain 4. luku, 4) ja 5):

»Tässä laissa tarkoitetaan:
4) ketjukirjeellä toimintaa, jossa toimintaan osallistuville luvataan taloudellinen etu sitä vastaan, että hän lähettää ketjukirjeen edelleen; ketjukirjeeseen rinnastetaan myös sähköisessä tai muussa muodossa lähetetty viesti, jossa kehotetaan lähettämään rahaa toimintaan aiemmin liittyneille;
5) pyramidipelillä toimintaa, jossa mukaan liittyvän henkilön ansainta- tai voittomahdollisuudet osaksi tai kokonaan muodostuvat vastikkeetta niistä maksuista, joita toimintaan myöhemmin mukaan liittyvät maksavat osallistumismaksuina tai muina kerta- tai toistuvaissuorituksina.»

Lain tulkinnan kannalta on keskeistä se, mikä on vastikkeetonta myyntiä niissä tapauksissa, kun toimintaan liittyy kaupankäyntiä ja tuotteiden tai palveluiden ostaminen on ehtona peliin osallistumiselle. Käytännössä peliin osallistuminen ja ostot sen ehtona tarkoittavat sitä, että ostamalla selvästi ylihintaisia tuotteita saadaan oikeus provisioihin sen verkoston osan liikevaihdosta, joka on värvätty osallistujan alalinjaan. Tuotteiden ja palveluiden sisältämä selvä ylihinta voidaan katsoa vastikkeettomaksi myynniksi ja laittomaksi rahankeräykseksi, jolloin toiminta on kaupankäynnistä huolimatta lainvastaista pyramidipeliä.

Hallituksen esitys uudesta rahankeräyslaista[4] puhuu monitasomarkkinoinnista ja sen tapaan toimeenpannusta pyramidipelistä. Mietinnön mukaan ratkaisevaa lain tulkinnan kannalta on se, maksetaanko osallistujille palkkioita uusien osallistujien värväämisestä jakelutavalle luonnostaan kuuluvasta kustannushyödystä vai maksavatko sen osallistujat itse. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos toimintaan osallistumisen ehtona pitää ostaa ylihintaisia tuotteita, niin tämä ylihinta voidaan katsoa vastikkeettomaksi myynniksi, mikä sisältää laitonta rahankeräystä. Kaikki verkostomarkkinointi ei kuitenkaan ole laitonta rahankeräystä, joten lainvalvojilla ja oikeuslaitoksella on vaikea tehtävä määritellä se, miten paljon tuotteissa saa olla ylihintaa, kun niiden ostaminen on välttämätöntä liiketoiminnan harjoittamiseksi.

Hallituksen esitys rahankeräyslaista HE 102/2005 ja monitasomarkkinointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monitasomarkkinoinnin tapaan toteutettuja pyramidihuijauksia sanotaan laissa pyramidipeleiksi. Hallituksen esityksessä ja uudessa rahankeräyslaissa puhutaan näistä pyramidipeleistä, jotka ovat laitonta rahankeräystä, mikä on toimeenpantu ketjukirjeeseen verrattavalla tavalla.

Esityksessä sanotaan:[4]

»Monitasomarkkinointi
Monitasomarkkinointi (Multi-Level-Marketing, jatkossa MLM) on levinnyt laajalti erilaisten tuotteiden jakelumuotona erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. MLM perustuu tietynlaiseen pyramidirakenteeseen, mutta eroaa kuitenkin pyramidipeleistä varsinkin siinä, että järjestelyyn kuuluu tavaroiden tai palvelujen tosiasiallista kaupankäyntiä. MLM määritellään eri tasoisiksi rakennetuiksi jakelujärjestelmiksi, joissa erilaisten tuotteiden myyjä saa taloudellista hyötyä tuotemyynnistä ja alemmalle tasolle sijoittuvien uusien myyjien värväyksestä. Kuluttajansuojanäkökulmasta MLM-järjestelmiin liittyy tällaisten järjestelmien lumipallovaikutus ja mahdollinen pyramidivaikutus. Jakelujärjestelmä on rakennettu voimakkaan kasvun ajatukselle.
Ketjukirjeen tavoin pyramidipeleinä toimeenpannut rahankeräykset voidaan tulkita jo nykyisellään kielletyiksi. Olennaista näissä toimeenpanotavoissa on, vastaako uusien myyjien värväämisestä saatavaa palkkiota jakelutavalle luonnostaan kuuluva kustannushyöty vai maksavatko sen uudet myyjät. Sellainen maksu voi olla suorassa muodossa osanottaja-, ilmoittautumis- tai liittymismaksu tai vastaava.»

Pyramidipelin tavoin toimineita monitasomarkkinointiyrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyramidipeli ja laiton rahankeräys voidaan toteuttaa verkostomarkkinoinnin tavoin. Moni alan yritys on tuomittu laittomana pyramidina maailmalla[5] ja vuonna 2007 myös Suomessa.[6][7] Viranomaisten kokonaan sulkemista kansainvälisistä yhtiöistä suurin vuoteen 2007 mennessä on ollut SkyBiz International, joka huijasi kuluttajilta noin 200 miljoonaa USD vuosina 1999–2002.[8] Muita suuria tai Suomessa tunnettuja lakkautettuja yrityksiä ovat olleet muun muassa Equinox, Bestline Products ja Rennaissance eli the Tax People.[5] Rahankeräysrikoksista saatujen tuomioiden lisäksi yhtiöitä on tuomittu uhkasakkoihin harhaanjohtavan markkinoinnin ja hyvien liiketapojen vastaisen elinkeinotoiminnan vuoksi.[9]

Aiemmin laittomasta rahankeräyksestä on Suomessa tuomittu World Games Inc.:n (WGI) nettipeliorganisaatioon vuosina 2002–2003 osallistuneita henkilöitä.[10] Tuomiot lievenivät Kouvolan hovioikeudessa ehdollisesta vankeusrangaistuksesta sakkoihin.[10]

Laillisen verkostomarkkinoinnin ja laittoman pyramidihuijauksen ero[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laillisella verkostomarkkinoinnilla ja pyramidihuijauksella ei ole kaikkien mielestä selvää eroa, minkä vuoksi lainvalvojat, oikeuslaitos, toimintaan osallistuvat verkostomarkkinoijat ja suuri yleisö ovat osittain hämmennyksissä. Lain tulkinnan kannalta on tärkeintä se, sisältääkö kaupankäynti vastikkeetonta myyntiä. Jos sisältää, niin tämä vastikkeeton osuus myynnistä voidaan katsoa laittomaksi rahankeräykseksi ja pyramidipeliksi.

Verkostomarkkinointiyritysten tavoin toimeenpannut pyramidipelit aiheuttavat voimakkaita kannanottoja alan puolesta ja sitä vastaan. Verkostomarkkinoijat ovat itse sitä mieltä, ettei heidän toiminnassaan ole mitään laitonta ja pyramidipelit eivät liity heihin mitenkään. Alan tutkijat, kuluttajaneuvojat ja kriittisesti alaan suhtautuvat ihmiset näkevät kuitenkin monitasomarkkinoinnissa pyramidipeleille ja ketjukirjeille tyypillisiä ongelmia.

Pyramidipeliin osallistumisesta säädetyt rangaistukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyramidipeliin osallistuja voidaan tuomita ”rahankeräysrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.[11]

Jos rahankeräysrikos on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä rahankeräysrikoksesta sakkoon.

Sakko- tai vankeusrangaistuksen lisäksi rikoksella saatu hyöty voidaan tuomita valtiolle menetetyksi.

Rahankeräyslaissa (255/2006) sanotaan näin:[1]

»25 §
Rangaistus rahankeräysrikoksesta ja lievästä rahankeräysrikoksesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 17 luvun 16 b ja 16 c §:n mukaan.
Menettämisseuraamuksen määräämisestä säädetään rikoslain 10 luvussa.»

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Suomen hallitus 2006: Rahankeräyslaki 255/2006, ks. 4 § Muut määritelmät, 4) ja 5) 1.7.2007. Finlex Valtion Säädöstietopankki. Viitattu 2.5.2007.
  2. Jon M. Taylor: Research – Truth on MLM or Network Marketing 2006. CAI Consumer Awareness Institute. Viitattu 2. toukokuuta 2007. (englanniksi)
  3. Jon M. Taylor, suom. P. Haipola: Viisi Punaista Lippua tunnistamaan ja paljastamaan tuotepohjaiset pyramidit ja MLM-värväysjärjestelmät, ss. 3,10 Revised 2006. CAI Consumer Awareness Institute. Viitattu 2. toukokuuta 2007. (englanniksi)
  4. a b Suomen hallitus 2005: Hallituksen esitys Eduskunnalle uudesta rahankeräyslaista HE 102/2005 19. elokuuta 2005. Finlex Valtion Säädöstietopankki. Viitattu 2. toukokuuta 2007.
  5. a b Jon M. Taylor: LIST OF MLM'S shut down by law enforcement 2006. CAI Consumer Awareness Institute. Viitattu 2. toukokuuta 2007. (englanniksi)
  6. Hanna Ruokangas: Rikoksia, verkostoja ja vitamiineja TV-ohjelma 4. huhtikuuta 2007. MTV3:n ohjelma 45 Minuuttia, katseluversio. Viitattu 2. toukokuuta 2007.
  7. Hanna Ruokangas: Rikoksia, verkostoja ja vitamiineja ohjelman esittelyteksti 4. huhtikuuta 2007. MTV3:n ohjelma 45 Minuuttia, esittelyteksti. Viitattu 2. toukokuuta 2007.
  8. P. Haipola: SkyBiz uutiset 2003. P. Haipola. Viitattu 2. toukokuuta 2007.
  9. Teemu Mäntynen: Pyramidisivut Lakitupa 1998. Teemu Mäntynen. Viitattu 2. toukokuuta 2007.
  10. a b Merja Åkerlind: Kouvolan hovioikeus lievensi nettipelituomioita 26.1.2007: STT/Verkkouutiset. Viitattu 10.4.2008.
  11. Rikoslaki 17 LUKU 16 b. ja 16c Finlex Valtion Säädöstietopankki. Viitattu 2. toukokuuta 2007.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nars, Kari: Miten miljoonia huijataan: Suurpetkuttajien värikäs historia. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-5049-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyramidihuijaus.

Linkkejä viranomaisten sivuille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kritiikkiä, tutkimuksia ja tilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]