Luottokortti
Luottokortti on kortti, jonka käyttäjä saa luottoyhtiöltä luottoa ostoksien tekoa varten. Luottoyhtiöt saavat tulonsa korttien käyttömaksuista, luottojen korosta ja pienestä provisiosta (kauppiaalta) jokaisesta ostotapahtumasta.
Osa korteista on käytössä suuressa osassa maailmaa, mutta osa on yksittäisten kauppaketjujen myöntämiä luottokortteja, jotka käyvät vain kyseisen ketjun kaupoissa.
Sisällysluettelo |
Maksuaikakortti [muokkaa]
Yleiskielessä luottokortti merkitsee kaikkia maksuaikaa antavia kortteja. Luottokortteja, joiden lyhytaikaisesta luotosta ei peritä vuosimaksun lisäksi erillistä korkoa, nimitetään joskus maksuaikakorteiksi. Esimerkiksi American Express, joka usein mielletään luottokortiksi, on todellisuudessa ainoastaan maksuaikakortti ilman luotto-ominaisuutta.[1] Myös tavallinen Visa-kortti, joka tavallisesti antaa ostoksille maksuaikaa seuraavan kuun loppuun pelkillä kortin käyttökustannuksilla (yleensä n. 2-5 % luottorajasta), on osittain maksuaikakortti luotto-ominaisuudestaan huolimatta. Jotkut kortit, kuten Diners Club, eivät tarjoa luotto-ominaisuutta ollenkaan mutta niistä silti puhutaan yleisesti luottokortteina.[2]
Visan ja Mastercardin provisio Suomessa on 0,31–1,35 % ostosten loppusummasta riippuen ostotapahtuman varmennus- ja tilitystavasta. Provision maksaa tavallisesti kauppias. Ulkomailla ja Suomessa luottokortilla maksettaessa provisio saatetaan lisätä laskun loppusummaan.
Yritysluottokortti [muokkaa]
Yritysluottokortti on yritykselle suunnattu luottokortti, yleensä maksuaikakortti.
Jos ostot keskitetään yhdelle korttiohjelmalle, on mahdollista saada lisäarvoa korttikäytöstä, esimerkiksi kokonaisvaltainen raportointi matka- ja edustuskuluista sekä pienhankinnoista helpottuu, samoin tapahtumien siirto matkalaskujärjestelmään. Usein luottoyhtiöt tarjoavat rinnalla lisäetuja, kuten täydentävän matkavakuutuksen, yhteistyökumppanien alennuksia yms.
Yrityskorteilla on erilaisia tapoja jakaa maksuvastuu yrityksen ja käyttäjän kanssa:
- yrityksen maksuvastuu, joka on ns. perinteinen yrityskortti
- yksityinen maksuvastuu, jolloin yritys ei lainkaan ole vastuussa korttikäytöstä
- yhteinen/jaettu/kortinhaltijan maksuvastuu, jolloin laskutetaan kortinhaltijaa, mutta yritys on viime kädessä vastuussa laskujen maksamisesta.
Usein tarjolla on myös lisäkortti yksityiskäyttöön sekä puolisokortti. Tällöin maksuvastuu on yksityinen. Joihinkin korttiohjelmiin on liitettävissä myös matkatili.
Luottokorttitapahtumien maksujenvälitysjärjestelmät [muokkaa]
- VISA
- MasterCard
- American Express
- Diners Club
- JCB
- sirukortti, menetelmä
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Luottokorttitieto: American Express
- ↑ Luottokortit 2008:11 18. 12. 2008. Kuluttajavirasto. Viitattu 11. 01. 2009.
Sivulta puuttuu