Deflaatio

Deflaatio on kuluttajahintojen yleinen lasku, "rahan arvon nousu" tai rahamäärän väheneminen. Deflaatio on inflaation vastakohta. Klassisesta taloustieteestä periytyvän rahan kvantiteettiteorian mukaan deflaatio johtuu siitä, että liikkeellä oleva rahamäärä eli rahavaranto pienenee suhteessa markkinoilla tarjolla oleviin hyödykkeisiin.

Periaate

Deflaatiota pidetään kansantaloudessa ongelmana, koska se aiheuttaa deflaatiokierteen riskin. Siinä deflaatio aiheuttaa kulutuksen ja investointien laskun, koska hintojen odotetaan laskevan edelleen. Se taas johtaa edelleen tuotannon laskuun ja työttömyyden nousuun.

Esimerkiksi Mika aikoo ostaa jonkun hyödykkeen. Hän huomaakin että tuotteen hinta on laskussa ja ajattelee, että ostaa tuotteen kuukauden päästä. Kuukauden päästä hän huomaa, että tuotteen hinta on edelleen laskussa eikä osta tuotetta vieläkään. Näin ihmiset siirtävät ostopäätöksiään, ja talouden pyörät jumiutuvat. Yritykset köyhtyvät kun niiden tuotteita ei osteta.

Deflaatiota voi esiintyä nousukaudellakin, mikäli liikkeellä oleva rahamäärä kasvaa hitaammin kuin hyödykkeiden reaalinen tuotanto. 1800-luvun teollisen vallankumouksen aikana muun muassa Suomessa ja Britanniassa oli deflaatio vuosikymmenien ajan. Syynä oli rahajärjestelmän jäykkyys käytettäessä kultakantaa. Nousukaudella rahan kysynnän lisääntyessä sen määrää ei voitu lisätä, jolloin rahan arvo nousi. Deflaatiota ei ole juuri esiintynyt 1930-luvun suuren laman jälkeen, lukuun ottamatta Japanin ajautumista siihen 1990-luvulla.

Tyypit

Rahan kvantiteettiteorian mukaan deflaatio johtuu siitä, että liikkeellä oleva rahamäärä eli rahavaranto pienenee suhteessa markkinoilla tarjolla oleviin hyödykkeisiin. Tämän lisäksi deflaatiota esiintyy myös silloin, kun markkinoilla tarjolla olevien hyödykkeiden määrä lisääntyy nopeammin kuin rahavaranto kasvaa ts. kun rahavaranto kasvaa hitaammin kuin markkinoilla tarjolla olevien hyödykkeiden määrä kasvaa.

Rahavarannon supistumisesta johtuva

Deflaatiota pidetään yleisesti huonona asiana, sillä se vähentää kulutusta ja investointeja. Yleisestä rahavarannon supistumisesta johtuva deflaatio vaikuttaa myös korkoihin. Deflaation oloissa korot ovat tavallisesti lähellä nollatasoa, mutta vaikka nimellinen korko olisi nolla prosenttia, deflaation ollessa viisi prosenttia, reaalinen korko on viisi prosenttia. Deflaatiota ei siis sisällytetä nimelliseen korkoon inflaation tavoin, vaan se on lisättävä nimelliseen korkoon jotta saataisiin reaalinen korko. Voimakkaan deflaation oloissa lainaaminen on täten tosiasiassa kallista, vaikka nimelliskorko antaisi olettaa toisin. Tällä on suuria negatiivisia vaikutuksia lainanottoon, kulutukseen ja investointeihin.

Tuottavuuden kasvusta johtuva

Professori George Selgin on esittänyt, että lievä deflaatio ei ole huono asia jos se johtuu tuottavuuden kasvusta. Hänen mukaansa tuottavuuden kasvaessa liikkeellä olevan rahamäärän pitäisi lisääntyä hitaammin. Tällöin samalla rahamäärällä saisi tuottavuuden kasvun vuoksi enemmän ja hintojen laskun kautta tuottavuuden kasvu koituisi ihmisten hyväksi. Näin on käynyt esimerkiksi kodin elektroniikan kohdalla, koska tuottavuus on teknisten parannusten vuoksi kasvanut nopeammin kuin liikkeellä oleva rahamäärä on kasvanut, mikä on johtanut kodin elektroniikan halpenemiseen ts. samalla rahamäärällä saa enemmän ja parempaa kodin elektroniikkaa.