Keskustelu:Deflaatio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Artikkelissa lukee:

Esim. Pekka aikoo ostaa jonkun hyödykkeen. Hän huomaakin että tuotteen hinta on laskussa ja ajattelee, että ostaa tuotteen kuukauden päästä. Kuukauden päästä hän huomaa, että tuotteen hinta on edelleen laskussa eikä osta tuotetta vieläkään. Näin ihmiset siirtävät ostopäätöksiään, ja talouden pyörät jumiutuvat. Yritykset köyhtyvät kun niiden tuotteita ei osteta.

Jos asia on näin, miksi ihmeessä ihmiset ostavat tietokoneita ja muita digihärveleitä? Jos lykkään uuden tietokoneen ostoa puolella vuodella, saan joko tykimmän koneen tai halvemmalla yhtä tykin koneen kuin nyt saan... --88.195.3.205 10. lokakuuta 2007 kello 19.43 (UTC)

Mutta koska huomaat, että hinta laskee seuraavan puolenvuoden aikana vielä lisää, (siis enemmän kuin se laskisi normaalisti sen takia, että tuote käy vanhaksi) siirrät ostoa taas puoli vuotta ja taas jne.. Kommentin jätti 88.85.155.170 (keskustelu – muokkaukset).

käyttäjä 88.195.3.205; Älkää kyseenalaistako!!!
Juu, näköjään on jäänyt kierosilmäartikkeliksi pirulainen. Voisiko joku täydentää sitä?
Tässä on aika selkeästi selostettu deflaation "luonnetta". Eli: rahan kierrossa oleva määrä suhteessa saatavilla oleviin hyödykkeisiin määrittää hinnan: kaikki saatavilla olevat (tuotetut) hyödykkeet täytyy saada kaupaksi.
1. Jos rahaa poistetaan kierrosta, hyödykkeiden hinta laskee.
2. Jos kuluttajat säästävät eli varastoivat itselleen rahaa (pois kierrosta), hyödykkeiden hinta laskee.
3. Jos rahan määrä pysyy nykyisellään, mutta hyödykkeiden tuotanto muuttuu halvemmaksi(/tuotantokapasiteetti kasvaa), tällöin hyödykkeiden hinta luonnollisesti laskee.
Kohdissa 1 ja 2 kyseessä on haitallinen deflaatio, kohdassa taas 3 hyödyllinen deflaatio, sillä tässä kuluttajien hyvinvointi lisääntyy koska heillä jää rahaa muiden hyödykkeiden ostoon.
Taidat olla tuon artikkelissa mainitun "havainnollistavan esimerkin" osalta oikeassa: eli että sehän on täyttä huttua. Sikäli inha homma että se on päässyt artikkeliin, nimittäin olen lukenut useita taloustoimittajien kirjoittamia deflaatiota käsitteleviä artikkeleja, joissa yritetään avata deflaatioilmiötä ko. wikipediasta löytyvän "havainnollistuksen" avulla. Ja minkälainen haloo siitä aina syntyy (lukijoiden kommentit)! Mitä "päivittäisempi" hyödyke on kyseessä (esim maito), sitä absurdimmalta kuulostaa että joku viivyttelisi ostopäätöstään odottaen hintojen alenemista.
Kysymyshän on suomenkielellä ilmeisesti niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin että ihmiset pistävät sukanvarteen isomman osuuden palkastaan, jolloin kierrossa olevan rahan määrä vähenee.

--157.24.191.239 20. marraskuuta 2008 kello 01.20 (EET)[vastaa]

Nykyään artikkelissa lukee pehmennyksenä, aivan lopussa:

Deflaatiota voi esiintyä nousukaudellakin, mikäli liikkeellä oleva rahamäärä kasvaa hitaammin kuin hyödykkeiden reaalinen tuotanto. Teollisen vallankumouksen aikana 1800-luvulla oli muun muassa Suomessa ja Britanniassa deflaatio vuosikymmenien ajan. Syynä oli rahajärjestelmän jäykkyys käytettäessä kultakantaa. Nousukaudella rahan kysynnän lisääntyessä sen määrää ei voitu lisätä, jolloin rahan arvo nousi.

Käsittääkseni kylmän sodan aikaan moni haaveili tuon deflaation paluusta. Käytännössä tuolloin pyöritettiin devalvaatio–inflaatio-myllyä. Suurempaa kulutusta toivovat yrittivät pitää korot matalina, jotta ihmiset voisivat ostaa esimerkiksi uusia kodinkoneita ja huonekaluja luotolla. Toisilla oli vielä ensi käden tietoa tai ainakin vahvaa perheen sisäistä perimätietoa siitä, että deflaatio liittyi nousukauteen: lisää hyvinvointia ilman moraalisesti kyseenalaisena pidettyä velaksi elämistä!
Itse olen sen verran nuori, että olen sisäistänyt pääasiassa kaikuja tuosta deflaation ihannoimisesta, mutta olen muistavinani koulukirjasivun, jolla ohimennen puhuttiin hienona asiana siitä, miten deflaatio kasvatti ihmisten ostovoimaa.
Väittäisinkin, että vallitseva teoria perustuu keski- ja yläluokkaisten, koko ikänsä kohtalaista aineellista hyvinvointia nauttineitten kuluttajien oletettuun (ei välttämättä todelliseen) johdonmukaiseen käyttäytymiseen. Ei niin, että mielipiteelläni olisi suurtakaan merkitystä, mutta kai suhteellisessa köyhyydessä elävä ihminen voi suhtautua deflaatioon aivan rationaalisesti myös näin: ”Hyvänen aika, hinnat ovat laskeneet! Minulla on varaa ostaa pyykinpesukone jo ensi kuussa eikä vasta jouluksi. Ei tarvitse enää pyykätä käsin. Ja kun kerran palkkani pysyy samana mutta hinnat edelleen laskevat, voin ehkä ostaakin jo jouluksi uuden sohvan tuon pahasti rikkinäisen tilalle. Ei tarvitse lykätä sitä asiaa vuoden tai parin päähän.” Oma hypoteesini on, että aikakauden suuret ja todelliset kulutustarpeet (verrattuna nykyisiin usein paljon keinotekoisempiin tarpeisiin) mahdollistivat nousukauden ja deflaation rinnakkaiselon 1800-luvulla ja eräissä tapauksissa vielä 1900-luvun puolellakin, eikä tilannetta tarvitse selittää pelkällä kulta- tai hopeakannan jäykkyydellä. Eikö kukaan (kansan)taloustietielijä ole koskaan esittänyt tätä mahdollisena näkökulmana? – Jippe (keskustelu) 7. elokuuta 2023 kello 04.37 (EEST)[vastaa]