Ero sivun ”Uurainen” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
erilaisia korjauksia |
||
Rivi 19: | Rivi 19: | ||
| huomautus = |
| huomautus = |
||
}} |
}} |
||
'''Uurainen''' ({{k-sv|Urais}}) on [[Suomi|Suomen]] [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|kunta]], joka sijaitsee [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen maakunnassa]]. Matkaa kirkonkylästä [[Jyväskylä]]n maakuntakeskukseen on 36 kilometriä. Muut lähimmät [[Kaupunki|kaupungit]] ovat [[Saarijärvi]] ja [[Äänekoski]]. Kunnan virallinen väkiluku on {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} |
'''Uurainen''' ({{k-sv|Urais}}) on [[Suomi|Suomen]] [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|kunta]], joka sijaitsee [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen maakunnassa]]. Matkaa kirkonkylästä [[Jyväskylä]]n maakuntakeskukseen on 36 kilometriä. Muut lähimmät [[Kaupunki|kaupungit]] ovat [[Saarijärvi]] ja [[Äänekoski]]. Kunnan virallinen väkiluku on {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ({{#time: j.n.Y | {{Suomen kunta/väkiluku|päiväys}} }}),<ref name="vakilukuviite" /> ja sen [[pinta-ala]] on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} [[Neliökilometri|km²]] josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }} km² on vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{Suomen kunta/väestötiheys|{{PAGENAME}}}} }} asukasta/km². |
||
== Maantiede == |
== Maantiede == |
||
Uurainen sijaitsee Keski-Suomessa. Sen naapurikunnat ovat [[Jyväskylä]], [[Laukaa]], [[Multia]], [[Petäjävesi]], [[Saarijärvi]] ja [[Äänekoski]]. |
Uurainen sijaitsee Keski-Suomessa. Sen naapurikunnat ovat [[Jyväskylä]], [[Laukaa]], [[Multia]], [[Petäjävesi]], [[Saarijärvi]] ja [[Äänekoski]]. |
||
Uuraisten suurimmat järvet ovat [[Kyynämöinen]], [[Sääkspää]] ja Iso-Uurainen. Kaikkiaan kunnassa on 125 järveä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jarviwiki.fi/wiki/Uurainen_(kunta) | Nimeke = Uurainen |
Uuraisten suurimmat järvet ovat [[Kyynämöinen]], [[Sääkspää]] ja Iso-Uurainen. Kaikkiaan kunnassa on 125 järveä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jarviwiki.fi/wiki/Uurainen_(kunta) | Nimeke = Uurainen | Julkaisu = Järvi-Wiki | Viitattu = 4.2.2018 }}</ref> |
||
Uuraisilla on kolme [[Natura]]-kohdetta: keidassuot Oksalan Isosuo ja Miehinkäisensuo, puronvarsisuota edustava Lotakonsuo ja Hitonhauta |
Uuraisilla on kolme [[Natura]]-kohdetta: keidassuot Oksalan Isosuo ja Miehinkäisensuo, puronvarsisuota edustava Lotakonsuo ja Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki, johon kuuluu Äänekosken ja Uuraisten rajalla sijaitseva Kylmäpuron lähteikkö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet?f=KeskiSuomen_ELYkeskus | Nimeke = Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi | Selite = myös linkitetyt kohdesivut | Julkaisu = Ympäristö | Viitattu =21.1.2018 }}</ref> |
||
=== Kyliä === |
=== Kyliä === |
||
Rivi 32: | Rivi 32: | ||
==Historiaa== |
==Historiaa== |
||
Uurainen esiintyy vanhoissa asiakirjoissa 1800-luvun puoliväliin asti nimellä Kuukkajärvi ja joskus myös Minkkilä. Se muodostui Saarijärvestä erotetuksi rukoushuonekunnaksi vuonna 1801 ja siihen liitettiin myös osia silloisesta Laukaasta. Seurakunnan kappeli valmistui 1856 ja se itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1886. Tällöin kunnassa oli |
Uurainen esiintyy vanhoissa asiakirjoissa 1800-luvun puoliväliin asti nimellä Kuukkajärvi ja joskus myös Minkkilä. Se muodostui Saarijärvestä erotetuksi rukoushuonekunnaksi vuonna 1801, ja siihen liitettiin myös osia silloisesta Laukaasta. Seurakunnan kappeli valmistui 1856, ja se itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1886. Tällöin kunnassa oli 1 058 asukasta. Vuonna 1900 väkiluku oli 3 153.<ref name="hss">{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivut = 269, 555| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref> Nykyinen [[Uuraisten kirkko]] on rakennettu vuonna 1904 entisen paikalle. Siihen liittyvä tapuli on rakennettu 1882 lääninarkkitehti [[Alfred Cavén]]in piirustusten mukaan.<ref name="Auto2R-3"/> |
||
Vuonna 1976 Uuraisten kunnanjohtajaksi valittu Sirpa Rautio oli Suomen ensimmäinen naispuolinen kunnanjohtaja.<ref name="Auto2R-2"/> |
|||
[[Trombi (pyörremyrsky)|Trombi]] tai [[syöksyvirtaus]] tuhosi vuonna 2010 Uuraisilla matkailuvaunualueen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5694540 | Nimeke =Myrsky tuhosi leirintäalueen Keski-Suomessa, kolme loukkaantui | Ajankohta =4.8.2010 | Julkaisu = Yle | Viitattu =27.1.2018 }}</ref> |
|||
== Hallinto == |
== Hallinto == |
||
Uuraisten kunnanjohtaja vuodesta 2011 |
Uuraisten kunnanjohtaja on ollut vuodesta 2011 Juha Valkama.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ksml.fi/kotimaa/Uuraisten-kunnanjohtajaksi-Juha-Valkama/145876 | Nimeke = Uuraisten kunnanjohtajaksi Juha Valkama | Ajankohta =2011 | Julkaisu = Keskisuomalainen | Viitattu =22.1.2018 }}</ref> Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kahdeksan on kaudella 2017–2021 keskustan hallussa, perussuomalaisilla viisi, sosiaalidemokraateilla neljä, kristillisillä kaksi sekä vasemmistoliitolla ja kokoomuksella kummallakin yksi.<ref name="KV"/> |
||
== Talous == |
== Talous == |
||
Vuonna 2015 kunnassa oli 804 työpaikkaa. Niistä 12% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 68% palveluissa ja 17% jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli neljä kertaa niin suuri kuin koko maassa (3%).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2017&active1=SSS&active2=892 | Nimeke = Kuntien avainluvut | Julkaisu = Tilastokeskus | Viitattu = 22.1.2018 }}</ref> |
Vuonna 2015 kunnassa oli 804 työpaikkaa. Niistä 12 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 68 % palveluissa ja 17 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli neljä kertaa niin suuri kuin koko maassa (3 %).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2017&active1=SSS&active2=892 | Nimeke = Kuntien avainluvut | Julkaisu = Tilastokeskus | Viitattu = 22.1.2018 }}</ref> |
||
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuljetusliike Ville Silvasti, Rakennusliike Well-Done ja Metallisorvaamo Pitkänen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9262761#Uurainen | Nimeke = Alueen Uurainen yhteisöverotiedot |
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuljetusliike Ville Silvasti, Rakennusliike Well-Done ja Metallisorvaamo Pitkänen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9262761#Uurainen | Nimeke = Alueen Uurainen yhteisöverotiedot | Julkaisu = Yle | Viitattu = 22.1.2018 }}</ref> Suurimpia työllistäjiä ovat betonielementtejä valmistava [[Parma (yritys)|Parma Oy]], puuntyöstöteriä mekaaniselle puuteollisuudelle valmistava Leitz KES Metalli Oy sekä metallilaitteita ja -rakenteita valmistava Jake-Man Oy.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://uurainen.fi/fi/7/Yritykset+ja+Yhteis%C3%B6t | Nimeke = Yritykset ja yhteisöt | Tekijä = | Ajankohta = 2011 | Julkaisu = Uurainen | Viitattu = 4.2.2018 }}</ref> |
||
==Väestönkehitys== |
==Väestönkehitys== |
||
Vuonna 2016 Uurainen arvioitiin Keski-Suomen "muuttovetovoimaimmaksi kunnaksi".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8927854 | Nimeke = Uurainen on maakunnan vetovoimaisin |
Vuonna 2016 Uurainen arvioitiin Keski-Suomen "muuttovetovoimaimmaksi kunnaksi".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8927854 | Nimeke = Uurainen on maakunnan vetovoimaisin | Julkaisu = Yle | Viitattu = 27.1.2018 }}</ref> |
||
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen. |
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen. |
||
Rivi 72: | Rivi 72: | ||
== Koulut == |
== Koulut == |
||
* [[Hirvasen koulu]] |
* [[Hirvasen koulu]] |
||
* [http://www.peda.net/veraja/uurainen/hoytia Höytiän koulu] |
* [[Höytiän koulu]]<ref>[http://www.peda.net/veraja/uurainen/hoytia Höytiän koulu]</ref> |
||
* [http://www.peda.net/veraja/uurainen/koulukeskus Koulukeskus] |
* [[Uuraisten Koulukeskus]]<ref>[http://www.peda.net/veraja/uurainen/koulukeskus Koulukeskus]</ref> |
||
* [http://www.peda.net/veraja/uurainen/kyko Kyynämöisten koulu] |
* [[yynämöisten koulu]]<ref>[http://www.peda.net/veraja/uurainen/kyko Kyynämöisten koulu]</ref> |
||
== Kuvia == |
== Kuvia == |
||
Rivi 81: | Rivi 81: | ||
| suunta = vaaka |
| suunta = vaaka |
||
| leveys = |
| leveys = |
||
| kuva1 = Uuraisten kirkko.jpg| leveys1 = 300| tekstivastine1 = | kuvateksti1 = Uuraisten kirkko |
|||
| kuva2 = Finnish lake summertime.jpg| leveys2 = 300| tekstivastine2 = | kuvateksti2 = Kuorejärveä}} |
|||
| kuva1 = Uuraisten kirkko.jpg |
|||
| leveys1 = 300 |
|||
| tekstivastine1 = |
|||
| kuvateksti1 = Uuraisten kirkko |
|||
| kuva2 = Finnish lake summertime.jpg |
|||
| leveys2 = 300 |
|||
| tekstivastine2 = |
|||
| kuvateksti2 = Kuorejärveä |
|||
}} |
|||
{{clear}} |
{{clear}} |
||
Versio 25. helmikuuta 2018 kello 13.32
Uurainen Urais |
|
---|---|
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
Seutukunta | Jyväskylän seutukunta |
Kuntanumero | 892 |
Perustettu | 1868 |
Kokonaispinta-ala |
372,25 km² 243:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 347,98 km² |
– sisävesi | 24,27 km² |
Väkiluku |
3 615 201:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
– väestötiheys | 10,39 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 25,3 % |
– 15–64-v. | 54,5 % |
– yli 64-v. | 20,2 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 98,3 % |
– ruotsinkielisiä | 0,1 % |
– muut | 1,6 % |
Kunnallisvero |
9,00 % 126:nneksi suurin 2024 [5] |
Kunnanjohtaja | Juha Valkama |
Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
2017–2021[6] • Kesk. • Ps. • SDP • KD • Kok. • Vas. |
8 5 4 2 1 1 |
www.uurainen.fi |
Uurainen (ruots. Urais) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Matkaa kirkonkylästä Jyväskylän maakuntakeskukseen on 36 kilometriä. Muut lähimmät kaupungit ovat Saarijärvi ja Äänekoski. Kunnan virallinen väkiluku on 3 615 (31.12.2023),[2] ja sen pinta-ala on 372,25 km² josta 24,27 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,39 asukasta/km².
Maantiede
Uurainen sijaitsee Keski-Suomessa. Sen naapurikunnat ovat Jyväskylä, Laukaa, Multia, Petäjävesi, Saarijärvi ja Äänekoski.
Uuraisten suurimmat järvet ovat Kyynämöinen, Sääkspää ja Iso-Uurainen. Kaikkiaan kunnassa on 125 järveä.[7]
Uuraisilla on kolme Natura-kohdetta: keidassuot Oksalan Isosuo ja Miehinkäisensuo, puronvarsisuota edustava Lotakonsuo ja Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki, johon kuuluu Äänekosken ja Uuraisten rajalla sijaitseva Kylmäpuron lähteikkö.[8]
Kyliä
Haukimäenkylä, Höytiä, Jokihaara, Kangashäkki, kirkonkylä, Kotaperä, Kummunkylä, Kuukkajärvi, Kyynämöinen, Nyrölä, Hiirola (Uurainen), Tehlo, Oikarisperä, Pirttiperä, Uurainen
Historiaa
Uurainen esiintyy vanhoissa asiakirjoissa 1800-luvun puoliväliin asti nimellä Kuukkajärvi ja joskus myös Minkkilä. Se muodostui Saarijärvestä erotetuksi rukoushuonekunnaksi vuonna 1801, ja siihen liitettiin myös osia silloisesta Laukaasta. Seurakunnan kappeli valmistui 1856, ja se itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1886. Tällöin kunnassa oli 1 058 asukasta. Vuonna 1900 väkiluku oli 3 153.[9] Nykyinen Uuraisten kirkko on rakennettu vuonna 1904 entisen paikalle. Siihen liittyvä tapuli on rakennettu 1882 lääninarkkitehti Alfred Cavénin piirustusten mukaan.[10]
Vuonna 1976 Uuraisten kunnanjohtajaksi valittu Sirpa Rautio oli Suomen ensimmäinen naispuolinen kunnanjohtaja.[11]
Trombi tai syöksyvirtaus tuhosi vuonna 2010 Uuraisilla matkailuvaunualueen.[12]
Hallinto
Uuraisten kunnanjohtaja on ollut vuodesta 2011 Juha Valkama.[13] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kahdeksan on kaudella 2017–2021 keskustan hallussa, perussuomalaisilla viisi, sosiaalidemokraateilla neljä, kristillisillä kaksi sekä vasemmistoliitolla ja kokoomuksella kummallakin yksi.[6]
Talous
Vuonna 2015 kunnassa oli 804 työpaikkaa. Niistä 12 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 68 % palveluissa ja 17 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli neljä kertaa niin suuri kuin koko maassa (3 %).[14]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuljetusliike Ville Silvasti, Rakennusliike Well-Done ja Metallisorvaamo Pitkänen.[15] Suurimpia työllistäjiä ovat betonielementtejä valmistava Parma Oy, puuntyöstöteriä mekaaniselle puuteollisuudelle valmistava Leitz KES Metalli Oy sekä metallilaitteita ja -rakenteita valmistava Jake-Man Oy.[16]
Väestönkehitys
Vuonna 2016 Uurainen arvioitiin Keski-Suomen "muuttovetovoimaimmaksi kunnaksi".[17]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Koulut
Kuvia
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Uurainen Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Uurainen Järvi-Wiki. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 269, 555. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ Uuraisten kirkko
- ↑ Rautio pääsi historian kirjoihin, Jyväskylän lehti
- ↑ Myrsky tuhosi leirintäalueen Keski-Suomessa, kolme loukkaantui Yle. 4.8.2010. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Uuraisten kunnanjohtajaksi Juha Valkama Keskisuomalainen. 2011. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Alueen Uurainen yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Yritykset ja yhteisöt Uurainen. 2011. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ Uurainen on maakunnan vetovoimaisin Yle. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Höytiän koulu
- ↑ Koulukeskus
- ↑ Kyynämöisten koulu
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uurainen Wikimedia Commonsissa
- Uuraisten kunta
- Tilastokeskus - Uuraisten avainluvut
- Luonnollisen kasvun Uurainen
- Luontopolkuja Uuraisilla
|