Ero sivun ”Bjørnstjerne Bjørnson” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Aiheesta muualla: E-kirjalinkkejä lisätty |
|||
Rivi 117: | Rivi 117: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
*{{Verkkoviite | Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1903/index.html | Nimeke = The Nobel Prize in Literature 1903 | Selite = elämänkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe | Julkaisija = The Official Web Site of the Nobel Foundation | Viitattu = | Kieli ={{en}} }} |
*{{Verkkoviite | Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1903/index.html | Nimeke = The Nobel Prize in Literature 1903 | Selite = elämänkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe | Julkaisija = The Official Web Site of the Nobel Foundation | Viitattu = | Kieli ={{en}} }} |
||
*Vapaasti ladattavia |
*Vapaasti ladattavia Bjørnstjerne Martinus Bjørnsonin e-kirjoja [http://www.lonnrot.net/etext.html#Björnson Projekti Lönnrotilta] sekä [http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi#a1772 Project Gutenbergiltä] |
||
{{Wikiaineisto-rivi}} |
{{Wikiaineisto-rivi}} |
||
{{commonscat-rivi}} |
{{commonscat-rivi}} |
Versio 20. joulukuuta 2015 kello 18.36
Bjørnstjerne Bjørnson | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 8. joulukuuta 1832 Kvikne, Hedmarkin lääni, Norja |
Kuollut | 26. huhtikuuta 1910 Pariisi, Ranska |
Puoliso | Karoline Bjørnson |
Kirjailija | |
Äidinkieli | norja |
Kirjallinen suuntaus | kansallisromantiikka, realismi |
Nimikirjoitus |
|
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Bjørnstjerne Martinus Bjørnson (8. joulukuuta 1832 Kvikne – 26. huhtikuuta 1910 Pariisi) oli norjalainen runoilija, isänmaanystävä ja kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1903.[1] Hänen runostaan "Ja, vi elsker dette landet" tuli Rikard Nordraakin säveltämänä Norjan kansallishymni.[2]
Bjørnson toimi aktiivisesti politiikassa ja kirjoitti lehtikirjoituksia sekä Norjan että myös Suomen itsenäisyyden puolesta. Hänen vaimonsa oli näyttelijä Karoline Bjørnson.
Elämä
Bjørnstjerne Bjørnson syntyi 1832 Hedmarkin läänin Kviknen kylässä Norjassa. Hänen isänsä oli vanhaan maalaissukuun kuulunut pappi Peder Bjørnson (1798–1871). 17-vuotiaana Bjørnstjerne Bjørnson lähti pääkaupunkiin Christianiaan ja opiskeli yliopiston pääsykokeisiin valmentavassa Heltbergin "ylioppilastehtaassa" yhdessä Aasmund Olavsson Vinjen, Henrik Ibsenin ja Jonas Lien kanssa. Bjørnson ei kuitenkaan koskaan aloittanut varsinaisia yliopisto-opintoja. 1850-luvulta lähtien hän toimi toimittajan ammatissa. Vuosikymmenen lopulla hän toimi teatterin taiteellisena johtajana Bergenissä ja 1860-luvulla Christianian teatterin johtajana.
1858 Bjørnson meni naimisiin Karoline Reimersin (1835–1934) kanssa. Pari sai kuusi lasta.
Bjørnson matkusteli paljon. 1850-luvun lopulla hän matkusti Ruotsissa ja 1860-luvulla kiersi Eurooppaa ja vieraili Tanskassa, Saksassa, Italiassa ja Ranskassa. Viimeisen matkansa hän teki 1910 Pariisiin, jossa hän kuoli.
Kirjallinen tuotanto
Uran alkuvaiheessa Bjørnstjerne Bjørnsonin tyyli oli kansallisromantiikkaa. Myöhemmin, osittain Henrik Ibsenin vaikutuksesta, hän suuntautui realismiin ja alkoi käsitellä yhteiskunnan ongelmia. Bjørnson tunnetaan myös runoilijana ja journalistina.
Kansallisromantikko
Kansallisromanttisen kauden tärkeimpiä teoksia olivat Norjan varhaishistoriaan sijoittuvat näytelmät sekä "maalaiskertomukset" kuten Synnøve Solbakken (1857, suom. Synnöve Päiväkumpu). Synnøve Solbakkenissa henkilöhahmot saivat viikinkisaagojen sankareille ominaisia luonteenpiirteitä, jotka Bjørnson yhdisti Norjan "kansanluonteeseen". Tapahtumat sijoittuvat idealisoidulle, ajattomalle maaseudulle. Myös kohtalomotiivin kautta kertomus yhdistyy vanhoihin saagoihin, mutta Bjørnson liittyy kirjalliseen nykyaikaan psykologisoimalla kohtaloa ja sen herättämiä ajatuksia henkilöissä ja pohtimalla kohtalonuskon eettisiä ulottuvuuksia: "kypsynyt" Norjan kansa ei ole enää kohtalon sokeasti johdatettavissa. Sillan sitominen viikinkiajan ja nykyajan välille oli Bjørnsonille tärkeä osa kansakunnan rakentamista 1800-luvun lopun Norjassa.
Kohtalon lisäksi Synnøve Solbakkenissa on keskeisessä osassa myös klassinen rakkausmotiivi. Nimihenkilön sijaan novellin varsinainen päähenkilö on Torbjørn, jolle puhtoinen Synnøve edustaa kaikkea hyvyyttä ja valoisaa. Vastakappaleena on saamelainen renki Aslak, joka houkuttelee Torbjørniä pahoille teille. Novellia voi tulkita myös kristillisestä näkökulmasta, jolloin Torbjørnin on voitettava pahan Aslakin houkutukset ja valittava Päiväkummulla asuva Synnøve päästäkseen irti hänelle ennustetun kohtalon kahleista. Päiväkummun tila sijaitsee symbolisesti puolessamatkassa Torbjørnin kotoa kirkolle.
Kerronnallisesti ja rakenteellisesti Synnøve Solbakken oli uudenaikainen. Novelli rakentuu toisiaan peilaavista, lähes draamallisista kohtauksista. Kertoja on lähes näkymätön, mikä oli romantiikan aikana harvinaista. Kerronta ei etene aivan suoraviivaisesti, vaan sisältää lukijan täydennettäväksi jääviä aukkoja. Torbjørnin luonteenkasvuun keskittyvä juoni muistuttaa hieman realismin ajan kehitysromaania. Myös teoksen kieli on modernia: tuolloin norjan kirjakielenä käytettiin tanskaa, mutta Bjørnson on värittänyt kieltä lukuisilla norjalaisilla piirteillä.
Realistinen kausi
Bjørnsonin ensimmäinen nykyaikaan sijoittunut realistinen näytelmä De Nygifte ("Vastanaineet") ilmestyi jo 1865 eli vuotta ennen Henrik Ibsenin Brandia ja yli kymmenen vuotta ennen Ibsenin varsinaista kriittisen realismin kautta: Bjørnson oli siis myös realistisessa draamassa edelläkävijä. Hänen näytelmänsä olivat tanskalaisen kirjallisuusteoreetikon Georg Brandesin oppien mukaisia, ja Bjørnsonin tavoitteena oli nostaa yhteiskunnallisia epäkohtia julkiseen keskusteluun.
Keskeisiä teemoja oli naisasia ja avioliittoon ja avioeroon liittyvät ongelmat, joita Bjørnson käsitteli muun muassa näytelmissä Leonarda (1879) ja Det ny System ("Uusi järjestelmä", 1879). Molemmat ilmestyivät samana vuonna kuin Ibsenin Nukkekoti ja jäivät selvästi tämän varjoon.
Runoilija
Runoilijana Bjørnsonilta tunnetaan parhaiten kansallisromanttinen "Ja, vi elsker dette landet", josta tuli myöhemmin Rikard Nordraakin säveltämänä Norjan kansallislaulu. Kansallisromanttisen runouden lisäksi Bjørnson kirjoitti myös jonkin verran poliittisia agitaatiorunoja sanomalehtiin. Hän julkaisi yhteensä kolme runokokoelmaa, joista tunnetuimpia runoja sisältää Digte og Sange ("Runoja ja lauluja", 1870). Kokoelmassa on kansallisromanttisia luontorunoja ja virsiä.
Yhteiskunnallinen vaikuttaja
Bjørnstjerne Bjørnsonilla on erityisen merkittävä symbolinen asema Norjan 1800-luvun kansakunnan rakentamisessa ja itsenäistymiskehityksessä. Hänet tunnettiin palavana puhujana ja räiskyvänä temperamenttina.
Bjørnson osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun kirjoittamalla eri sanomalehtiin 1850-luvulta lähtien koko ikänsä. Tärkeä aihe oli muun muassa kuolemanrangaistuksen vastustaminen, jota hän vaati useita kertoja läpi 1870- ja 1880-luvun. Bjørnson osallistui myös keskusteluun norjalaisen teatterin ja kansallisen näyttämötaiteen perustamisesta ja toimi Christianian teatterin johtajana 1865–1867.
Skandinavismi oli kosmopoliitti Bjørnsonille läheinen asia, ja hän puhui usein Pohjolan kansojen veljeyden puolesta erityisesti 1860-luvulla. Hän puhui Euroopassa myös kansainvälisen rauhanliikkeen ja pienten kansojen itsemääräämisoikeuden puolesta.
Norwegian Air Shuttle on huomioinut Bjørnsonin saavutukset maalauttamalla hänen kuvansa yhden koneensa pyrstöön. Kyseinen lentokone on Boeing 737-800, rekisteritunnukseltaan LN-DYB.[3]
Teoksia
Näytelmiä
- Maria Stuart i Skottland, 1864.
- Maria Stuart Skotlannissa, SKS 1878. E-kirja Gutenberg-projektissa.
- Yli voimain
- Leonarda: Näytelmä neljässä tapauksessa, 1880. E-kirja Gutenberg-projektissa.
- Konkurssi (liike-elämän moraalittomuudesta).
- Paul Lange ja Tora Parsberg (Paul Lange og Tora Parsberg, 1898) poliittinen tragedia.
- Kun viini kukkii (Naar den ny vin blomster, 1909).
Romaanit
- Liput liehumassa (Det flagger i byen og paa havnen, 1884). E-kirja Gutenberg-projektissa.
- Absalonin tukka (Absalons haar, 1894).
- Jumalan teillä (På Guds veje, 1889). E-kirja Gutenberg-projektissa.
- Morsiusmarssi (Brudeslaatten, 1893).
- Mary (Mary, 1906).
Novellit
- Thrond, 1856.
- Synnöve Päiväkumpu (Synnøve Solbakken, 1857). E-kirja Gutenberg-projektissa.
- Arne (Arne, 1858).
- Kotkanpesä.
- Iloinen poika. E-kirja Gutenberg-projektissa.
- Rautatie ja hautuumaa (Jernbanen og Kierkegarden, 1866).
- Kalastaja-tyttö (Fiskerjenten, 1868). E-kirja Gutenberg-projektissa.
- Manghild (Manghild, 1877).
- Nye Fortællinger, 1894.
- Kertomukset, 1909. E-kirja Gutenberg-projektissa.
Runoja
- Digte og sange, 1870
Lähteet
- ↑ Horst Frenz (toim.): Nobel Lectures, Literature 1901-1967. Elsevier Publishing Company, 1967. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Liukkonen P.: Bjørnstjerne Bjørnson (1832-1910) kirjasto.sci.fi. Viitattu 30.5.2013.
- ↑ LN-DYB Norwegian Air Shuttle Boeing 737-800 - cn 39163 / ln 3054 Planespotters.net. Viitattu 7.5.2015. (englanniksi)
Kirjallisuutta
- Andersson, Per Thomas: Bjørnstjerne Bjørnson. (2. painos) Norsk litteraturhistorie, 2012, s. 226–234. Oslo: Universitetsforlaget. ISBN 978-82-15-01704-4. (norjaksi)
Aiheesta muualla
- The Nobel Prize in Literature 1903 (elämänkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. (englanniksi)
- Vapaasti ladattavia Bjørnstjerne Martinus Bjørnsonin e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
- Lisää luettavaa aiheesta Bjørnstjerne Bjørnson on Wikiaineistossa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bjørnstjerne Bjørnson Wikimedia Commonsissa
|