Ero sivun ”Persilja” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
297 546 muokkausta
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ku:Gêjnak
siirretty lähteiksi linkkejä ym. kohennusta
Rivi 14: Rivi 14:
| suku = [[Persiljat]] ''Petroselinum''
| suku = [[Persiljat]] ''Petroselinum''
| laji = ''crispum''
| laji = ''crispum''
| kaksiosainen = Petroselinum crispum
| kaksiosainen = Petroselinum crispum<ref name="ITIS"/>
| kaksiosainen_auktori = ([[Philip Miller|P.Mill.]]) [[Carl Fredrik Nyman|Nyman]] ex [[Arthur William Hill|A.W.Hill]]
| kaksiosainen_auktori = ([[Philip Miller|P. Mill.]]) [[Carl Fredrik Nyman|Nyman]] ex [[Arthur William Hill|A. W. Hill]]<ref name="ITIS">{{ITIS |ID=29817 |taksoni=Petroselinum crispum |luettu= 18.4.2012}}</ref>
| wikispecies = Petroselinum crispum
| wikispecies = Petroselinum crispum
| commons = Petroselinum crispum
| commons = Petroselinum crispum
}}
}}
'''Persilja''' (''Petroselinum crispum'') on kaksivuotinen ruohovartinen yrtti. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta tämän ''Apiaceae''-heimoon kuuluvan kasvin arvellaan olevan kotoisin [[Välimeri|Välimeren]] itäosista tai [[Aasia]]n länsiosista. Nykyisin persilja kasvaa villinä monin paikoin [[Eurooppa|Etelä-Euroopassa]] ja [[Aasia]]ssa.
'''Persilja''' (''Petroselinum crispum'') on kaksivuotinen ruohovartinen yrtti. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta tämän ''Apiaceae''-heimoon kuuluvan kasvin arvellaan olevan kotoisin [[Välimeri|Välimeren]] itäosista tai [[Aasia]]n länsiosista. Nykyisin persilja kasvaa villinä monin paikoin [[Eurooppa|Etelä-Euroopassa]] ja [[Aasia]]ssa<ref name="hspersilja">[http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Persilja+poistaa+turvotusta++ja+parantaa+ruokahalua/HS20040614SI1TL01cll Sinikka Piippo: Kasvi lääkitsee: Persilja poistaa turvotusta ja parantaa ruokahalua, Helsingin Sanomat, julkaistu 14.6.2004]</ref>.


Alkujaan [[Antiikin Kreikka|kreikkalaiset]] eivät tehneet eroa persiljan ja [[selleri]]n (''Apium graveolens'') välillä, vaan molemmista käytettiin nimeä 'selinon' ja latinassa vastaavasti apium. Myöhemmin annettiin sitten persiljalle nimi 'petroselinon' eli 'kiviselleri'. Selityksenä moiselle nimelle voisi olla, että persiljan siemenet ovat kivikovia ja itävät hyvin hitaasti.
Alkujaan [[Antiikin Kreikka|kreikkalaiset]] eivät tehneet eroa persiljan ja [[selleri]]n (''Apium graveolens'') välillä, vaan molemmista käytettiin nimeä 'selinon' ja latinassa vastaavasti apium. Myöhemmin annettiin sitten persiljalle nimi 'petroselinon' eli 'kiviselleri'. Selityksenä moiselle nimelle voisi olla, että persiljan siemenet ovat kivikovia ja itävät hyvin hitaasti.


Persiljaa tunnetaan kolme tyyppiä, kähäräpersilja (sammalpoimuinen) ''Petroselinum cripsum'' var. ''crispum'', silopersilja ''Petroselinum cripsum'' var. ''neapolitanum'', ja juuripersilja, ''P. crispum'' var. ''radicosum'' tai ''P. c.'' var. ''tuberosum''.<ref>[http://puutarha.net/index.asp?s=/suorakanava/kasvikortti.asp?id=229 Puutarha.net: Persilja (''Petroselinum crispum'')]</ref><ref name="hspersilja2">[http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Persilja++Petroselinum+crispum/HS20040614SI1TL01clm Helsingin Sanomat: Persilja (''Petroselinum crispum''), julkaistu 14.6.2004]</ref>
Persiljaa tunnetaan kolme eri tyyppiä: silolehtistä, kähärälehtistä (sammalpoimuista) ja juuripersiljaa.
⚫
Juuripersilja on saman kasvin muunnos ''P. crispum'' var. ''radicosum'' tai ''P. c.'' var. ''tuberosum'', joka tekee [[porkkana]]n näköisiä, pitkiä ja kapeita juuria, jotka käytetään juuresten tapaan. Sen sanotaan syntyneen vasta 1500-luvulla Saksassa. Suomessa persiljoista on mausteena suosituin kähärälehtipersilja, mutta [[Välimeri|Välimeren]] seutuvilla suositaan hieman voimakkaamman maukuista silopersiljaa.


⚫
Juuripersilja kasvattaa [[porkkana]]n näköisiä, pitkiä ja kapeita juuria, joita käytetään juuresten tapaan. Sen sanotaan syntyneen vasta 1500-luvulla Saksassa. Suomessa persiljoista on mausteena suosituin kähärälehtipersilja, mutta [[Välimeri|Välimeren]] seutuvilla suositaan hieman voimakkaamman maukuista sileälehtistä eli silopersiljaa.
Kuivattu persilja sisältää jopa 45% proteiinia ja loput ovat pääasiassa hiilihydraatteja.
⚫
Persilja sisältää myös huomattavia pitoisuuksia karoteeneja, [[C-vitamiini]]a sekä [[foolihappo|folaattia]]. Myös pieniä pitoisuuksia muita aineita on.


⚫
Kuivattu persilja saattaa sisältää 45 % valkuaista, ja loppu on pääasiassa hiilihydraatteja. Persilja sisältää myös huomattavia pitoisuuksia karoteeneja, [[C-vitamiini]]a ja [[foolihappo|folaattia]]. Siinä on myös pieniä pitoisuuksia muita aineita, kuten A- ja C-vitamiinia sekä rautaa ja muita hivenaineita.
⚫
Persiljalla on kauan tiedetty olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Sitä on käytetty [[reumatismi]]n hoitoon, virtsa- ja kuukautisvaikeuksiin sekä voiteena parantamaan mustelmia ja turvotuksia. Tieteellisesti sitä on pidetty [[karoteeni]]en ja C-vitamiinin runsauden ansiona.
Persiljan väitetään myös vähentävän pahanhajuista hengitystä tuoreena pureskeltuna.


⚫
Persiljalla on kauan tiedetty olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Sitä on käytetty [[reuma]]n hoitoon, virtsa- ja kuukautisvaikeuksiin sekä voiteena mustelmien ja turvotuksien hoitoon<ref name="hspersilja"/>, minkä tieteellisesti katsotaan johtuvan sen runsaasta [[karoteeni]]- ja C-vitamiinipitoisuudesta.
⚫
Persiljan versoissa ja siemenissä on haihtuvaa öljyä, jossa on useita vaikuttavia aineita, tärkeimmät niistä ovat [[apioli]] (C<sub>12</sub>H<sub>14</sub>O<sub>4</sub>) ja [[myristisiini]] (C<sub>11</sub>H<sub>12</sub>O<sub>3</sub>). Kasvi sisältää myös [[flavoni|flavoneihin]] kuuluvaa [[apigeniini]]a (C<sub>15</sub>H<sub>10</sub>O<sub>5</sub>), joka on antiseptista ja ehkäisee [[histamiini]]n vapautumista.


Tuoreena pureskeltuna persiljan sanotaan raikastavan hengitystä.<ref name="hspersilja"/>
⚫
[[Antiikin Kreikka|Antiikin kreikassa]] olympialaisten voittajan kutreille laitettiin persilja- tai selleriseppele.


⚫
Persiljan versoissa ja siemenissä on haihtuvaa öljyä, jossa on useita vaikuttavia aineita, tärkeimmät niistä ovat [[apioli]] (C<sub>12</sub>H<sub>14</sub>O<sub>4</sub>) ja [[myristisiini]] (C<sub>11</sub>H<sub>12</sub>O<sub>3</sub>). Kasvi sisältää myös [[flavoni|flavoneihin]] kuuluvaa [[apigeniini]]a (C<sub>15</sub>H<sub>10</sub>O<sub>5</sub>), joka on antiseptista ja ehkäisee [[histamiini]]n vapautumista.<ref name="hspersilja"/>
== Lähteitä ==

⚫
* Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit, WSOY, Porvoo, WSOY -kirjapainoyksikkö, Porvoo 1997.
⚫
[[Antiikin olympialaiset|Antiikin Kreikan olympialaisten]] voittajan kutreille laitettiin persilja- tai selleriseppele.
⚫
* Morris, S., Suuri maustekirja, Gummerus, Jyväskylä, Singapore 1999.

⚫
* Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford University Press Inc., New York,1999.
Persiljalla on myös haittavaikutuksia. Hyvin vaaleaihoisen se voi kosketeltaessa herkistää valolle. Sitä ei pidä käyttää hoidollisesti raskauden aikana eikä myöskään niiden, joilla on mahahaava, tai jos turvotus johtuu munuaisten tai sydämen vajaatoiminnasta.<ref name="hspersilja2"/>

== Kirjallisuutta ==
⚫
* Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit, WSOY, 1997.
⚫
* Morris, S., Suuri maustekirja, Gummerus, 1999.
⚫
* Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford 1999.

==Lähteet==
{{Viitteet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.yrttitarha.com/kanta/persilja/ Yrttitarha: Persilja (''Petroselinum crispum'')]
*[http://web.archive.org/web/20090507101822/http://www.yrttitarha.com/kanta/persilja/ Yrttitarha: Persilja (''Petroselinum crispum'') (Arkistoitu versio, Archive org)]
*[http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Kasvit_A-O/P/Persilja_ Kasvikset.fi: Persilja (Petroselinum crispum)]
*[http://puutarha.net/index.asp?s=/suorakanava/kasvikortti.asp?id=229 Puutarha.net: Persilja (''Petroselinum crispum'')]
*[http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Persilja++Petroselinum+crispum/HS20040614SI1TL01clm Helsingin Sanomat: Persilja (''Petroselinum crispum''), julkaistu 14.6.2004]
*[http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Persilja+poistaa+turvotusta++ja+parantaa+ruokahalua/HS20040614SI1TL01cll Helsingin Sanomat, Sinikka Piippo: Kasvi lääkitsee: Persilja poistaa turvotusta ja parantaa ruokahalua, julkaistu 14.6.2004]
*[http://linnaeus.nrm.se/flora/di/apia/petro/petrcri.html Den virtuella floran: Persilja (''Petroselinum crispum'')] {{sv}}
*[http://linnaeus.nrm.se/flora/di/apia/petro/petrcri.html Den virtuella floran: Persilja (''Petroselinum crispum'')] {{sv}}
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=29817 ITIS: Petroselinum crispum] {{en}}
*[http://plants.usda.gov/java/profile?symbol=PECR2 United States Department of Agriculture (USDA): Petroselinum crispum] {{en}}
*[http://plants.usda.gov/java/profile?symbol=PECR2 United States Department of Agriculture (USDA): Petroselinum crispum] {{en}}
*[http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=200015713 Flora of China: Petroselinum crispum] {{en}}
*[http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=200015713 Flora of China: Petroselinum crispum] {{en}}

Versio 18. huhtikuuta 2012 kello 18.06

Persilja
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Apiales
Heimo: Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku: Persiljat Petroselinum
Laji: crispum
Kaksiosainen nimi

Petroselinum crispum[1]
(P. Mill.) Nyman ex A. W. Hill[1]

Katso myös

  Persilja Wikispeciesissä
  Persilja Commonsissa

Persilja (Petroselinum crispum) on kaksivuotinen ruohovartinen yrtti. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta tämän Apiaceae-heimoon kuuluvan kasvin arvellaan olevan kotoisin Välimeren itäosista tai Aasian länsiosista. Nykyisin persilja kasvaa villinä monin paikoin Etelä-Euroopassa ja Aasiassa[2].

Alkujaan kreikkalaiset eivät tehneet eroa persiljan ja sellerin (Apium graveolens) välillä, vaan molemmista käytettiin nimeä 'selinon' ja latinassa vastaavasti apium. Myöhemmin annettiin sitten persiljalle nimi 'petroselinon' eli 'kiviselleri'. Selityksenä moiselle nimelle voisi olla, että persiljan siemenet ovat kivikovia ja itävät hyvin hitaasti.

Persiljaa tunnetaan kolme tyyppiä, kähäräpersilja (sammalpoimuinen) Petroselinum cripsum var. crispum, silopersilja Petroselinum cripsum var. neapolitanum, ja juuripersilja, P. crispum var. radicosum tai P. c. var. tuberosum.[3][4]

Juuripersilja kasvattaa porkkanan näköisiä, pitkiä ja kapeita juuria, joita käytetään juuresten tapaan. Sen sanotaan syntyneen vasta 1500-luvulla Saksassa. Suomessa persiljoista on mausteena suosituin kähärälehtipersilja, mutta Välimeren seutuvilla suositaan hieman voimakkaamman maukuista sileälehtistä eli silopersiljaa.

Kuivattu persilja saattaa sisältää 45 % valkuaista, ja loppu on pääasiassa hiilihydraatteja. Persilja sisältää myös huomattavia pitoisuuksia karoteeneja, C-vitamiinia ja folaattia. Siinä on myös pieniä pitoisuuksia muita aineita, kuten A- ja C-vitamiinia sekä rautaa ja muita hivenaineita.

Persiljalla on kauan tiedetty olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Sitä on käytetty reuman hoitoon, virtsa- ja kuukautisvaikeuksiin sekä voiteena mustelmien ja turvotuksien hoitoon[2], minkä tieteellisesti katsotaan johtuvan sen runsaasta karoteeni- ja C-vitamiinipitoisuudesta.

Tuoreena pureskeltuna persiljan sanotaan raikastavan hengitystä.[2]

Persiljan versoissa ja siemenissä on haihtuvaa öljyä, jossa on useita vaikuttavia aineita, tärkeimmät niistä ovat apioli (C12H14O4) ja myristisiini (C11H12O3). Kasvi sisältää myös flavoneihin kuuluvaa apigeniinia (C15H10O5), joka on antiseptista ja ehkäisee histamiinin vapautumista.[2]

Antiikin Kreikan olympialaisten voittajan kutreille laitettiin persilja- tai selleriseppele.

Persiljalla on myös haittavaikutuksia. Hyvin vaaleaihoisen se voi kosketeltaessa herkistää valolle. Sitä ei pidä käyttää hoidollisesti raskauden aikana eikä myöskään niiden, joilla on mahahaava, tai jos turvotus johtuu munuaisten tai sydämen vajaatoiminnasta.[4]

Kirjallisuutta

  • Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit, WSOY, 1997.
  • Morris, S., Suuri maustekirja, Gummerus, 1999.
  • Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford 1999.

Lähteet

Aiheesta muualla

Suomalaiset hyötypuutarhakasvit
Juurekset
Kaalit
Kurkkukasvit
Mausteet
Mukulakasvit
Palkokasvit
Sipulit
Muut kasvikset
Yrtit ja mausteet
Yrtit
Muut maustekasvit
Hedelmät:
Siemenet:
Juuret ja maavarsi:
Kuori:
Muut kasvinosat:
Epäorgaaniset mausteet
Maustesekoitukset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Persilja&oldid=11522095”